Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Kamppailulajit ja uskonnot

Löylyttelyä yli lajirajojen. Kaikkien kamppailulajien yhteisalue.

Valvoja: Valvoja

Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Kamppailulajit ja uskonnot

#61

Viesti Antti »

Kari Aittomäki kirjoitti: touko 17, 2020, 03.05 Itse asiassa, multa on kysytty tätä asiaa ihan lukiossa, jota lusin kun Afganistanin bileet alko.
Yksi ope näki tilanteessa samoja elementtejä kuin eka maailmansodan syttymisessä ja kysyi ketkäs pojista on jo iällä. Minä olin.
- Kuinka isänmaallinen Kari sitten on?
- En mitenkään poikkeuksellisen intomielinen.
- Mutta mitäs jos tulee käsky astua palvelukseen, oletko valmis?
- Vaikka tältä istumalta. EI siihen isänmaallisuutta tarvita.
Mutta olisitko ollut myös valmis palvelemaan Neuvostoliiton armeijassa? ;) Ei isänmaallisuuden tosiaan tarvitse olla mitään poikkeuksellista intomielisyyttä.

***

Mutta sitten itse asiasta eli kamppailulajeista ja uskonnosta. Kamppailulajiopettaja voi olla uskonnollinen ja tuputtaa uskonnollisuuttaan kamppailulajiopetuksen yhteydessä oppilaille. Jokin seura voi myös olla uskonnollinen lähtökohdiltaan, esim. joku kristillinen karateseura tai, laajemmin ymmärrettynä vaikka Shaolin kung-fu, josta Shaolinsi kirjoitti ylempänä. On selvää, että vahvasti uskonnollisessa yhteisössä minkä tahansa asian tekeminen liittyy uskontoon, esimerkiksi ruokailu ruokarukouksineen. Tähän liittyy myös mainitsemani esi-isien kumartelu treenisalilla: yhteisössä, jossa esi-isien palvonta on luonteva osa normaalia elämää, se näkyy tietysti myös samojen ihmisten kamppailulajissa. Uskonto voi kuitenkin vaikuttaa ruokailurituaalien lisäksi siihen, mitä syödään.

Onko siis sellaisia tapauksia, joissa kamppailulajin varsinaisessa kamppailuopissa olisi jotain uskontoon perustuvaa? Siis samaan tyyliin kuin eläintyylit perustuvat (näennäisesti) eläinten liikkeisiin. Eläimiin perustumisesta tulee tietysti mieleen taijiquan, jonka nimessä on taiji, joka lienee uskonnollis-filosofinen käsite. Tämä ei tietenkään välttämättä tarkoita mitään, kuten ei kai sekään, että Choy Lee Futin nimessä esiintyy sana "Buddha" (Fat).

(Huonon huumorin ystäville: Testamen-Do.)
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Valvoja
Aulis Gerlander (virallinen valvoja)
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 676
Lauteille: Heinäkuu 2007

Kamppailulajit ja uskonnot

#62

Viesti Valvoja »

Tästä ketjusta on jaettu aihe Uskonto ja väkivalta / sotiminen omaksi ketjukseen.

Keskitytään tässä ketjussa lajeihin. Kahdesta edellisestä viestistä on kopioitu ne kohdat uuteen ketjuun jotka kuuluvat sinne.
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 20822
Lauteille: Joulukuu 2007

Kamppailulajit ja uskonnot

#63

Viesti Lasse Candé »

PetriP kirjoitti: touko 16, 2020, 13.41 Aikidossa ainakin alkujaan oli selkeä kytkös johonkin shintolaisuuden haaraan
Tällaiset kytkökset taitavat olla koryuissa melko yleisiä. (?)

Osaisiko joku koryun harrastaja tai muu tietävä kertoa miten shintolaisuus ilmenee eri koryuissa? Onko tällaiset kytkökset yleisiä? Jne...
Kuvake
Ikkyu
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 817
Lauteille: Huhtikuu 2008
Paikkakunta: Turku
Etulaji: Suiō-ryū iai kenpō
Sivulajit: Kendo
Takalajit: ZNKR iaido

Kamppailulajit ja uskonnot

#64

Viesti Ikkyu »

Lasse Candé kirjoitti: touko 17, 2020, 16.34
PetriP kirjoitti: touko 16, 2020, 13.41 Aikidossa ainakin alkujaan oli selkeä kytkös johonkin shintolaisuuden haaraan
Tällaiset kytkökset taitavat olla koryuissa melko yleisiä. (?)

Osaisiko joku koryun harrastaja tai muu tietävä kertoa miten shintolaisuus ilmenee eri koryuissa? Onko tällaiset kytkökset yleisiä? Jne...
Aikidon hengellinen tausta on Ōmoto-kyō, joka on jonkin sortin shintotaustainen tai ainakin -vaikutteinen uususkonto.

Koryū-perinteiden ja shinton yhteydestä on hankala sanoa mitään konkreettista, koska shintolaisuus ei ollut ennen modernia aikaa mikään kovin yhtenäinen kokonaisuus, vaan omakantaiset uskonnolliset elementit sekoittuivat iloisesti maahantuodun buddhalaisuuden ja muun kanssa. Isänmaalliset kirjanoppineetkin pyrkivät selittämään kuinka ulkomaiden buddhat ja bodhisattvat olivat itse asiassa ilmentymiä Japanin perinteisistä jumaluuksista eikä toisin päin, sen sijaan että olisivat korostaneet shintolaisuuden eroa muusta. Kullakin perinteellä lienee siis ollut taustallaan jonkinlainen oma sekoituksensa elementtejä samalla tavalla kuin shintolaisuuskin erosi sisällöltään ja buddhalaisuusasteeltaan eri pyhäköiden ja kylien välillä. On toki ollut perinteitä, jotka ovat olleet tiukasti sidoksissa pyhäköihin jotka nykyään katsotaan puhtaasti shintolaisiksi, kuten Kashiman ja Katorin eri koulukunnat, mutta näissäkin on aika synkretistinen meno. Takamura-ha Shindō Yoshin-ryū tuntuu vahvasti nykymuotoista pyhäkkö-shintolaisuutta korostavana olevan yksi harvoista yleisesti tunnetuista poikkeuksista (varmastikin muitakin on, mutta en tiedä).

1800-luvun lopussahan uusi hallinto päätti, että instituutioiden pitää olla joko shintolaisia tai buddhalaisia, ja sittemmin määriteltiin myös tarkkaan mikä on itsenäistä, virallista ja puhdasta japanilaista shintolaisuutta.

Suiō-ryūn taustan sanotaan olevan ryōbu shintōssa (joka on esoteeristä buddhalaisuutta shintolaisuuden kautta tulkitseva systeemi) ja shugendōssa (joka taas yhdistää Japanilaista shamanismia ja kansanuskomuksia esoteeriseen buddhalaisuuteen ja taolaisiin elementteihin). Mitään kovin selkeästi natiivin japanilaista filosofiaa on hankala tunnistaa joukosta, kun taas esim. buddhalaisuudesta lainattua termistöä on paljon. Honbulla on shintolainen kamidana seinällä, koska tästä tuli yleinen tapa budossa 1900-luvun alussa. Väittäisin, että tämä on aika yleinen tilanne koryūssa.
Kuvake
Shaolinsi
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 6
Viestit: 856
Lauteille: Syyskuu 2009
Paikkakunta: Dengfeng
Etulaji: Perinteinen Shaolin 少林拳
Sivulajit: Itsepuolustus

Uskonto ja väkivalta / sotiminen

#65

Viesti Shaolinsi »

Minun piti kirjoittaa Vajrapanista hieman lisää, joten tässä tulee. Pahoittelen pitkää viestiä. Minun ei pitänyt myöskään olla tietokoneella pariin päivään, mutta sain tähän viestiin hyvän inspiraation eilisestä keskustelusta opettajani kanssa.  

Kuva
Kuva 1. Vajrapani

Vaikka buddhalaisuutta pidetään tavanomaisesti rauhanomaisena uskontona, moniin buddhalaisuuden haaroihin kuuluu useita sotaisia jumalolentoja/suojelupyhimyksiä/valaistumisolentoja. Shaolin-temppelin kannalta tärkein näistä on Vajrapani (Jīngāngshǒu Púsà  金剛手菩薩).

Kuva 
Kuva 2. Salamavaltikka

Vajrapani on buddhalainen valaistumisolento eli bodhisattva. Nimensä mukaisesti Vajrapani on vajran eli salamavaltikan kantaja. Vajra on buddhalaisuudessa ja hindulaisuudessa esiintyvä symbolinen esine, joka kuvastaa mm. maskuliinisuutta, ylivoimaa, ihmetekoja, perinteitä ja myötätuntoa. Esimerkiksi hindujumala Indra käytti salamavaltikkaa tuhotessaan Vritra-lohikäärmeen, mutta se on kokonaan toinen tarina. Voin kertoa siitä ehkä joskus myöhemmin toisessa ketjussa.

Vajrapania on palvottu vuosisatoja Kiinassa buddhalaisuuden suojelijana. Hän käyttää tiukkoja ja paljastavia vaatteita, jotka paljastavat hänen lihaksikkaan ylävartalonsa. Vajrapani yleensä kuvataan pitelemässä nimikkoasettaan, mutta etenkin Shaolin-temppelissä hänet nähdään pitelemässä gun-keppiä syistä, joihin palaan tarkemmin tämän viestin lopussa. Hänen fyysinen uhonsa on luultavasti yksi syy, miksi uskontoon kallistuvat kamppailulajien harrastajat vielä tänäkin päivänä pitävät häntä tärkeänä jumalhahmonaan.

Usein buddhalaisuuden suojelupyhimykset ovat saaneet paikkansa Buddhan suojelijoina, koska he tuntevat uskon viholliset omasta kokemuksestaan. Monet heistä olivat alun perin paholaisia, jotka Buddha sai käännytettyä kaidalle polulle. Paholaisen perinnöstä johtuen Vajrapani kuvataan usein taiteessa helvetin tuli pään ympärillä ja suuret torahampaat suussa. Esimerkki tällaisesta ulkomuodosta on tämän viestin ensimmäinen kuva.  

Kuva
Kuva 3. Vajrapani kuvattuna 1200-luvun kivitaulussa, joka löytyy edelleen Shaolin-temppelistä. 

Shaolin-temppelissä Vajrapania palvotaan nimenomaan buddhalaisuuden suojelijana. Häntä on palvottu siellä vähintään 1200-luvulta asti. Todisteena niistä ajoista Shaolin-temppelissä on vielä tänäkin päivänä nähtävissä vuosisatoja vanha kivipaasi, johon Vajrapani on kuvattu (kuva 3). Shaolin-temppelissä on tapana ajatella, että jos Buddha itse tarvitsee Vajrapanin väkivallan tekoja suojakseen, niin miksi buddhalainen temppeli olisi sen suhteen yhtään erilainen? Täten Vajrapanin jumalaisella esimerkillä munkit oikeutetaan tarttumaan aseisiin ja suojelemaan viattomien henkiä pahuuden edessä.  

Tämän lisäksi buddhalaisissa teksteissä on useita väkivallalle oikeutettuja uskonkappaleita. Nämä ottamani esimerkit löytyvät kirjasta The Shaolin Monastery: History,religion and the Chinese Martial Arts (Meir Shahar):  

1. Eräässä sutrassa kerrotaan Buddhan tappaneen entisessä elämässään useita hindulaisuuden pappeja, koska nämä olivat pilkanneet buddhalaisuuden opetuksia. Sama sutra kertoo näiden pappien olleen icchantikoja, eli olentoja, jotka eivät voi koskaan saavuttaa valaistumista.

2. Toisessa sutrassa Manjusri kohottaa keihäänsä Buddhaa vastaan todistaakseen kaiken maailmassa olevan ainoastaan illuusiota. Koska kaikki ovat perimmäiseltä olemukseltaan tyhjyyttä, Buddha ja Manjusri ovat molemmat myös tyhjiä. Täten rikosta, uhria tai väkivallan tekijää ei ole edes olemassa.

3. Buddhalaisuudessa puhutaan myös ”myötätuntoisesta tappamisesta”. Tämä tarkoittaa sitä, että jos muita vaihtoehtoja ei ole murhan estämiseen, niin lähes-murhaajan tappamista voidaan harkita ennen kuin tämä kerkeää tappaa ketään. Tällaisen henkilön, lähes-murhaajan, tappaminen vapauttaisi hänet pahasta karmasta ja rangaistukselta tuonpuoleisessa. Tällainen tappaminen on ainoastaan sallittua, jos teko tulee pyyteettömästi, koska silloin lähes-murhaajan tappanut ihminen ottaa kantaakseen kaikki tämän synnit, pahan karman ja rangaistukset tuonpuoleisessa      

Kuva
Kuva 4: Vajrapani gun-sauvan kanssa kuvattuna.

Palataan vielä hetkeksi, miksi Vajrapani kuvataan usein Shaolin-temppelissä salamavaltikan sijaan gun-sauvan kanssa. Syy löytyy historiasta ja legendoista. Gun-sauvalla on Shaolin-temppelin historiassa ja legendoissa oma tärkeä roolinsa.

Erään Ming-dynastian aikaisen tarinan mukaan paikalliset ryövärit hyökkäsivät temppeliin, mutta Vajrapani pysäytti heidät. Hyökkäyksen aikana Vajrapani ilmestyi keittiöstä gun-sauva kädessään ja ajoi rikolliset tiehensä. Edellä mainittu legenda nosti gun-sauvan lähes jumalaisen aseen tasolle Shaolin-temppelin munkkien keskuudessa, ja siitä lähtien Vajrapani on kuvattu kyseisen aseen kanssa.

Yhteenveto:

Buddhalaisissa teksteissä mainittu  ”myötätuntoinen tappaminen” ja Vajrapanin jumalainen esimerkki antavat yhdessä Shaolin-munkeille oikeutuksen harjoitella ja suorittaa väkivallantöitä. Koska he pitävät itseään buddhalaisuuden suojelijoina, väkivalta on heidän mielestään oikeutettua tietyissä viitekehityksissä. Vaikka buddhalaisuuden suojelu sisältäisikin kiellettyä väkivaltaa, niin ne teot voi tehdä myötätunnosta pahantekijöitä kohtaan.

Näiden lisäksi Shaolin-temppelissä väkivallan harjoittamiselle on myös muita syitä esim. eri keisarien valtuutukset tiettyinä ajanjaksoina, mutta niitä en selitä tässä viestissä.  

-----------------------------------------------------------------------------------------------

Tämä oli minun näkemys Vajrapanista. Vaikka olen jonkin verran opiskellut buddhalaisuutta, en ole buddhalainen. Jotkut kohdat olen saattanut myös ymmärtää väärin yllä olevista asioista. Joku fiksumpi voi korjata tarvittaessa. 
Kuvake
AriJ
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 12708
Lauteille: Tammikuu 2005

Kamppailulajit ja uskonnot

#66

Viesti AriJ »

Stephen Hayes toi hyvin paljon noita samankaltaisia asioita esille Ninjutsua käsitelleissä kirjoissaan silloin 80/90-luvuilla.
______________________
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Kamppailulajit ja uskonnot

#67

Viesti Antti »

Shaolinsi kirjoitti: touko 23, 2020, 07.31 Shaolin-temppelissä Vajrapania palvotaan nimenomaan buddhalaisuuden suojelijana. Häntä on palvottu siellä vähintään 1200-luvulta asti. Todisteena niistä ajoista Shaolin-temppelissä on vielä tänäkin päivänä nähtävissä vuosisatoja vanha kivipaasi, johon Vajrapani on kuvattu (kuva 3).
Paasi taitaa kuitenkin olla jo 1100-luvulta, kun sen on (uudelleen) pystyttänyt apotti Shi Zuduan (1115–1167).
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Kamppailulajit ja uskonnot

#68

Viesti Antti »

Aiemmin heitin ilmaan kysymyksen kamppailuopissa nähtävitä uskonnollista vaikutteista. Onko Shaolin kungfussa jotain jäänteitä pyrkimyksestä saada itselleen maagisia tai muita voimia Vajrapāṇin/Nārāyaṇan palvonnan avulla?
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Kamppailulajit ja uskonnot

#69

Viesti Antti »

Pseudouskonnollisena elementtinä tulee mieleen wingtsunin (-chunin) ensimmäisen liikesarja, jonka vaihtoehtoinen nimi on 三拜佛 sāam bāai Faht eli "kolme kumarrusta Buddhalle". Tämä tiettävästi liittyy erityisesti kohtaan, jossa kättä tuodaan eteenpäin ensin kämmen ylöspäin (tāan-sáu) ja sitten ranne koukussa (fuhk-sáu); liikkeiden lopussa tapahtuu ranteen kierto sormet sisäänpäin, alas, eteen ja ylös, minkä jälkeen käsi tuodaan taaksepäin alla näkyvän kuvan mukaisessa asennossa:

Kuva

Leung Tingin mukaan liikesarjassa on alkujaan tehty yksi tāan-sáu ja kaksi fuhk-sáuta, jolloin tuo viimeinen rukousasennon näköinen liike tapahtuu kolme kertaa, näin ollen muistisääntö yksi-kaksi-kolme (一攤二伏三拜佛 yāt tāan yih fuhk sāam bāai Faht). Kamppailullisesti kolmas liike on 護手 wuh-sáu eli suojaava käsi.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Shaolinsi
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 6
Viestit: 856
Lauteille: Syyskuu 2009
Paikkakunta: Dengfeng
Etulaji: Perinteinen Shaolin 少林拳
Sivulajit: Itsepuolustus

Kamppailulajit ja uskonnot

#70

Viesti Shaolinsi »

Antti kirjoitti: touko 23, 2020, 20.27 Aiemmin heitin ilmaan kysymyksen kamppailuopissa nähtävitä uskonnollista vaikutteista. Onko Shaolin kungfussa jotain jäänteitä pyrkimyksestä saada itselleen maagisia tai muita voimia Vajrapāṇin/Nārāyaṇan palvonnan avulla?

Aiemmin mainittu Zuduanin pystyttämä kivipaasi ei lupaa lainkaan maagisia voimia Vajrapanilta. Kivipaasissa puhutaan käsittääkseni lähinnä siitä, kuinka fyysinen ruumis vahvistuu Vajrapanin palvonnalla. Olen lukenut kivipaasista ainoastaan käännöksiä englanniksi, joten voin olla väärässäkin.

Jos mennään ajassa taaksepäin, niin alun perin Vajrapania palvottiin, että häneltä saisi nimenomaan maagisia, ei fyysisiä, voimia. Vanhoilla loitsuilla ja rituaaleilla pyrittiin saavuttamaan Vajrapanin rajattomat ja jumalaiset voimat.

Käsittääkseni nykyisin Shaolin-munkeilla on käytännönläheinen suhtautumistapa Vajrapanin palvontaan. Monet hänen palvojistaan pyrkivät nimenomaan kasvattamaan fyysisiä voimiaan hänen palvonnallaan samalla, kun maagisten voimien kasvatus on alkanut painua historian hämärään. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että jotkut poikkeustapaukset edelleen toivovat saavuttavansa palvonnalla jonkinlaisia mystisiä voimia.

Meillä Wang-perheessä ei palvota Vajrapania, joten puhun lähinnä muista koulukunnista.
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: siipiveikko ja 46 kurkkijaa