Etsitkö kamppailuharrastusta? Aloita suoraan tästä uusi aihe valmiiden kysymysten kanssa ja odota, kun konkarit vastaavat sinulle.
✋:. Meistä on hienoa, kun selailet Potkun, Pohjoismaiden suurimman kamppailulajiyhteisön keskusteluja. Toivottavasti löydät mielenkiintoisia keskusteluja ja otat reippaasti osaa niihin. Samassa voisit sallia Ad Block -ohjelmasi näyttää mainoksia Potkun sivuilla, jotta voimme jatkossakin ylläpitää näitä keskusteluja. Voit myös liittyä etupotkijaksi, jolloin yksi etusi on mainokseton Potku. Kiitos kun ymmärrät. 🙇♂️
Mika Väyrynen kirjoitti:Alkuperäinen ajatus oli tosin kysyä että miten ja miksi koulukunnassasi tehdään ko harjoitetta niin kuin tehdään (korkkiruuvia millä kierrolla? Miksi?). Ei (taas) tätä rönsyilyä jossa... mun isä voittaa sun isän? Ihan kihon, miksi ja miltä tuntuu. Korostan sanaa kihon. Eri karaten ryuhoissa.
Taisi Jack jo vastata tähän meidän näkökulmasta: se on meidän näkökulmasta katsottuna luonnollinen tapa, koska jos nostat käden rentona ylös, se on kulmassa. Lisäksi taisi Kari mainita, että siten saa käden luut paremmin lyönnin taakse (en nyt jaksa tarkistaa mitä tarkkaan ottaen sanottiin). Isshin ryu tosiaan taitaa perustella pystynyrkkiään nopeudella, mutta en itse ihan välttämättä allekirjoita väitettä. Suurin syy näille erikoisnyrkeille taitaa olla vain niin raadollinen, että kyseisen koulun päämies on tykästynyt siihen ja sitten jälikipolvet rationalisoivat sitä
Niin, kokokierto on massalyönti. Sen voi ruuvata jopa yli, asiaan kuuluu vahva painonsiirto ja pyrkimys poispäin työnnöstä. Niinkuin juuri kerrotusti nyrkkeilyn takakäden suorassa tai karaten vankka tsukissa.
Nelivitosella voi myös lyödä raskaasti ja liikenopeudella nopeasti, mutta tällin voi antaa myös pelkällä lantiorotaatiolla ja kiristyksellä. Tai pelkällä kädellä/kiristyksellä. Kime. Uchi, isku.
Mausteena voi myös käyttää rannekulmia, ylä- ja alarystynen. Ne jotka on treenanneet lyhyen etäisyyden tällejä tietänevät justiin mitä meinaan.
Jos funtsaillaan vahingoittamista, sivukulmalta täräyttäessä suupieleen pystynyrkillä lentää hampaat suusta paremmin kuin kokokierrolla.
Ja onhan niitä muitakin namiskuukkelimaaleja nelivitoselle ja pystynyrkille.
Kari Aittomäki kirjoitti: ↑elo 22, 2020, 00.52
Muistaakseni kempossa lyödään enimmin nelivitosnyrkillä.. en päässy kokeilemaan, eivät päästäneet treenille kun mulla oli jo mainetta joka oli kai hiukan kyseenalaista. Sattans.
Täydellä twistillä lyödessä on selkeästi nähtävissä että tosi moni ei miellä lyövänsä oikeesti; ranne on koukussa ja lyönti osuis rystysten sijaan sorminivelillä. Nelivitoskulmalla käden ja ranteen luut on helpompi laittaa peräkkäin.
Lisäksi tietysti, jotkut hermotärskäykset on helpompi saattaa perille vajaakiertonyrkillä.
jep
Tarkoitatko Kempolla tuossa Dillmanin Kempoa? Hän oppi tavan Alan Smithiltä. Piti hyvävä käytyään hakemassa lisäoppeja Seibukan USA:n piirissä. Muut opettajansa käyttivät täyttä kiertoa.
"People sleep peaceably in their beds at night only because rough men stand ready to do violence on their behalf."
"I disapprove of what you say, but I will defend to the death your right to say it. "
Kari tarkoitti tuossa yhteydessä käsittääkseni Shorinji Kempoa. Siinä lyödään pään tasoon nyrkki noin 45 asteen kulmassa ja vartaloon vedetään suorat about pystynyrkillä.
Tykkäsin siitä suorien perustekniikkaharjoittelusta, kun siinä lyönnit lähtivät siten, että kyynärpäät oli kyljissä kiinni eli "paketti kasassa" (tosin nyrkit silti melko alhaalla).
Karate-Jesse esittelee käsityksiään okinawalaisen ja japanailaisen karaten eroista.
Ihan mielenkiintoinen huomio tuo kimen puuttuminen okinawalaisesta karatesta. Luulen että se on alunperinkin jonkun heikkotasoisen kamppailijan väärinymmärrys, jota hän on sitten levittänyt oppilailleen. Tapahtumapaikaksi epäilen jotain varhaista Shotokan-dojoa.
Totta kai lyönnin osumahetkellä pitää jännittää tukilihakset voiman saamiseksi iskun taakse, mutta eihän nyt koko kehon jännittämisessä ole mitään tolkkua. Miksi jännittää niitä lihaksia, jotka eivät osallistu mitenkään toimintaan tai jopa vastustavat iskun suoritusta? Sillähän vain väsyttää itsensä ja heikentää iskun voimaa.
Maegerit, millä tahansa osumapinnalla, ovat Gojushihon potkuja jotakuinkin kaikissa tyyleissä. Tuo on ihan Matsubayashi-ryun perusversio. Ei siis mitenkään erityisen vanha tai uusi kata.
Sinällään sekään, että Gojushihossa ja Seisanissa on samoja palikoita, ei ole ihme, päinvastoin. Pitäisikin olla.
Jussi Häkkinen
"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
Jussi Häkkinen kirjoitti: ↑joulu 20, 2020, 21.55
Matsubayashi-ryun perusversio
Jota siis opetti Soshin Nagamine. Jonka opettajista mm. Anko Itosu ja Choki Motobu olivat Sokon Matsumuran oppilaita. Ja Matsumura tunnetaan Uesheishin (54) eli toiselta nimeltään Gojushihon (niinikään 54) kehittäjänä. Eli aika ”juurilla” tuon kanssa kait ollaan.
Myös Kyan opetti Matsumura no Seisania ja -Gojushihoa. Eli kyllä - "juurilla" - mutta mikään erityisvanha tai poikkeuksellinen versio tuo ei ole. Käännökset/nimet ovat aika turhia kyllä, eiköhän noita täälläkin 15v sittenkin jo puhuttu. Yleistietoa.
Tässä tietysti on se puoli, että itse katson karatea nimenomaan tuon "ikäluokan" laidasta ja minulle uusi karate on sitä, mitä pääsaarilla syntyi ja opetettiin. Omasta näkökulmastani tuo siis on "normaali" versio jossa on normaalit, totutut sisältöperiaatteet.
Jussi Häkkinen
"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
Jussi Häkkinen kirjoitti: ↑joulu 20, 2020, 21.55
Matsubayashi-ryun perusversio
Jota siis opetti Soshin Nagamine. Jonka opettajista mm. Anko Itosu ja Choki Motobu olivat Sokon Matsumuran oppilaita. Ja Matsumura tunnetaan Uesheishin (54) eli toiselta nimeltään Gojushihon (niinikään 54) kehittäjänä. Eli aika ”juurilla” tuon kanssa kait ollaan.
Itse olen ainakin Useishi-nimen (joka mukailee siis yks yhteen Fuzhoun murteen epätyypillistä tapaa ääntää "54") ja ylipäätään sen faktan perusteella, että Kiinasta löytyy samannimisiä sarjoja, valmis uskomaan, että Matsumura ei suinkaan ole itse luonut ko. sarjaa.
Ville-Pekka Turpeinen
"If your unsoku is good, you can never be touched." -Kozo Kitamura, taido 8. dan hanshi, Suomen taidoliiton kesäleiri 2012
"Kun olet kiillottanut tekniikkasi ja saavuttanut liikkeiden vapauden, saat luonnostaan ihmeelliset voimat." -Musashi Miyamoto, Go Rin no Sho, Tulen rulla
