Taistelukenttien kypärät

[Andy]

Lähitst-oppaassa (1957) kypärän osalta käsitellään kuitenkin vartiomiehelle suoritettava "erittäin vaarallinen" kypäräote, jolla "vastustaja kuristuu ja niska katkeaa", mutta jos kypärä lähtee päästä, "lyödään käteen jääneellä kypärällä takaraivoon".

Isävainajani (s. 1939) oli ilmeisesti saanut oppia tämän tekniikan armeijassa. Hän nimittäin kertoi kuinka heille oli lähitaisteluoppitunnilla opetettu vartiomiehen hiljentäminen takaapäin tähän tyyliin. Hänelle oli jäänyt siitä nimenomaan se käsitys, että tarkoitus on katkaista vihollistaistelijan niska eikä maininnut kuristamista hihnalla tai tuota kypärällä lyömistä. 1957 ilmestynyt lähitaisteluopas lienee ollut uusinta uutta hänen ollessaan varusmiespalveluksessa.

[Taijin harjoittaja]

Minusta tätä kypärää on vaikea ylittää:
https://huutokaupat.com/1889076

[Andy]

Joku toisen maailmansodan aikainen saksalaismallinen kypärä. Mitä erikoista siinä on?

[Antti]

Isävainajani (s. 1939) oli ilmeisesti saanut oppia tämän tekniikan armeijassa. Hän nimittäin kertoi kuinka heille oli lähitaisteluoppitunnilla opetettu vartiomiehen hiljentäminen takaapäin tähän tyyliin. Hänelle oli jäänyt siitä nimenomaan se käsitys, että tarkoitus on katkaista vihollistaistelijan niska eikä maininnut kuristamista hihnalla tai tuota kypärällä lyömistä. 1957 ilmestynyt lähitaisteluopas lienee ollut uusinta uutta hänen ollessaan varusmiespalveluksessa.

Kiinnostavaa! Tässä tietysti herää kysymyksiä: onko kyseinen ote koulutettu tuolloin siksi, että sen sisältävä opas on tuolloin tullut koulutuskäyttöön, vai sisältyykö ote ko. oppaaseen siksi, että se on kuulunut lähitaistelukoulutukseen yleisemminkin.

Yleisesikunnan kirjastossa on ollut ainakin pari ulkomaista käsikähmäopasta. Saksalaisessa (vuodelta 1930) katkaistaan niska ilman mainintaa kypärän käytöstä:



...ja sveitsiläisessä (vuodelta 1941) käydään kypärättömän vihollisen kimppuun:

[Ars Dimicatio]

Valvomo: Viestejä siirretty Viikinkisoturit-ketjusta.

Aikaisempaan kypäräkeskusteluun totean sen, että 1200-luvulle tultaessa lähes kaikissa pohjoismaissa oli paikallisen kuninkaallisen asetuksella velvoitettu maanomistajia pitämään talossaan tiettyä määrää sotavarusteita. Yleensä maata omistavalta mieheltä piti löytyä kypärä, rautapaita, keihäs, kilpi ja jousi. Joissain tapauksissa myös miekka. Väentarkastuksia pidettiin vuosittain ja sakkoja jaettiin jos et ilmestynyt niihin riittävässä varustuksessa. Oletettavasti siis rautaa ja rautavarusteita on ollut ihan kohtalainen määrä liikenteessä. Hautalöydöiksi niistä lienee päätynyt verrattain pieni määrä, koska kypärät, rautapaidat yms. olivat helposti seuraavalle soturisukupolvelle kierrätettävää materiaalia ja siten ne käytettiin, kunnes olivat niin huonona, että menivät sulatukseen romumetallina. Näinhän se on ollut vaikka muinaisessa Roomassa tai nykyaikana.

Esimerkiksi Rooman valtakunnan satoja vuosia maata tampanneiden legioonien jäljiltä on löydetty meidän aikoihin säilyneenä tasan yksi kokonainen kypärä. Vastaavasti voi miettiä vaikka sitä, että kuinka monta kappaletta vain reilu 70 vuotta sitten toiseen maailmansotaan tuotetuista kymmenistä tuhansista panssarivaunuista on enää jäljellä. Ei ole montaa.

[Kari Aittomäki]

Kiitoksiä kypäränäkemyksestä.
Olen aina funtsaillut että tarvekalujen paasaaminen hautaan lie ollut ikäänkuin leuhkimista ja sinänsä verrattain harvinaista. Hyvää käyttökamaa on turha tuhlata.

Valvomo: Viestin loppu jaettu Combat Glima -ketjuun.

[JariR]

Loistava ketju! Kiitos kaikille kirjoittajille.

Esimerkiksi Rooman valtakunnan satoja vuosia maata tampanneiden legioonien jäljiltä on löydetty meidän aikoihin säilyneenä tasan yksi kokonainen kypärä.

Alkoi roomalaisten kypärät kiinnostamaan ja rupesin amatööri-kliksuttelemaan Googlea. Tuloksena syntyi vaikutelma, että jonkin verran varsin ehjiäkin kypäriä olisi legioonalaisten jäljiltä jäänyt? Hakusanalla "ainutlaatuinen" tai "ainoa" löytyi oikeastaan vain Hallatonin kypärä, jota UK:n väki hehkuttaa että "ainoo, jossa on suurin osa hopeoiduista koristeistakin jäljellä."

Kysymykseni onkin; mikä on se "ainoa ehjä"? Ts. miten ehjä pitää olla, että on "kokonaisena säilynyt"? Sanon nyt etukäteen että odotustasot on korkealla; vähintään pitää olla Unboxing- video jossa legioonalainen Hakkelus on just saanut tehdasrasvassa olevan uuden rautapipon varuskunnan custos armorumilta...

t. J

[Ars Dimicatio]

Sori epätäsmällisestä ilmaisusta. Olet oikeassa sen suhteen, että legioonalaisten kypäriä on löytynyt osina ja kokonaisina kohtalaisen reilusti, erityisesti keisarikunnan ajalta. Julius Caesarin ajalta ja sitä edeltäviä kypäriä taas on vähän. Muiden lähteiden perusteella melko "standardi-varusteena" tasavallan aikana ollutta pronssi- ja messinkikypäriä on löytynyt vain muutamia ja niistä tiettyjä malleja vain yksittäisiä kappaleita vaikka kyseinen malli olisi ollut muiden lähteiden mukaan käytössä satoja vuosia. Eivätkä ne keisarillisen ajan tuotteekaan aina ole säilyneet meidän päiviin tusinakaupalla, esimerkkinä vaikka pronssinen Niedermömterin löytö (Robinsonin tyyppi Imperial Italic H), joka on ainoa laatuaan. Huhujen mukaan jossain yksityiskokoelmassa saattaa olla toinenkin, rautainen versio.

Valvomo: Lainaus poistettu turhana koska se on tätä edeltävä viesti.

[Andy]

Nyt on kova!

[Andy]

Aleksanteri Suuren sarkofagin veistoksen perusteella valmistettu kopio Aleksanterin käyttämästä kypärästä.

[sinappi]

Mistähän on päätelty, että se leijonan pää Aleksanterin kypärässä on metallinen osa kypärää eikä esimerkiksi eläimen talja niin kuin liittämässäni kuvassa? Mittasuhteista voisi tietysti ajatella, ettei se ole oikean eläimen pää, mutta pieneltä se leijonanpäähuppu näyttää Herkuleen patsaissakin.

[Andy]

Patsashan on erittäin yksityiskohtainen ja siinä on kuvattu Aleksanterin vaatetus tarkasti. Mitään taljaan viittaavaa siitä ei kuitenkaan löydy niskan puolella.

Kypärän poskisuojat vaikuttavat myös olevan patsaassa yhtä kappaletta leijonanpään kanssa, mikä olisi varmaan hankala toteuttaa, jos kyseessä olisi oikea leijonantalja.

[Kari Aittomäki]

Veistos on juu yksityiskohtainen mutta tuskin realistinen?
Eiköhän hänellä sentään ollut rintapanssari ja muuta sellasta?
Kreikan taide-estetiikka tuolloin suosi alastomuutta ja ihmiskropan esittelyä, muistaisin.
Tosimaailma oli sitte omaansa.

Taljanretale niskassa olisi tositoimissa luultavasti haitaksi, vaikkei herra edessa niin kovin riehuisikaan. Koska tuskin riehui.

[Andy]

Niin tuohan ei ole tietenkään aito taisteluvarustus. Voi hyvin olla, että taistelussa Aleksanteri käytti ihan tavallista kypärää ja tuo oli tarkoitettu paraatikäyttöön samaan tyyliin kuin Nijmegenin kypärä.



https://en.wikipedia.org/wiki/Nijmegen_Helmet

Minusta leijonamuotoinen kypärä on kuitenkin luultavampi innoittaja veistokselle kuin tavallisen kypärän päällä ollut leijonantalja, jonka veistäjä olisi halutessaan saanut kuvattua realistisemminkin.

[Andy]

Todella mielenkiintoinen video roomalaisten kypärien kehityksestä. Videolla käydään läpi kaikki kypärämallit tasavallan ajalta Länsi-Rooman tuhoon.

Itse en aiemmin tiennyt, että roomalaiset käyttivät nahkaisia kypäränsuojuksia. Kilpiä tiesin kyllä suojatun, mutta en kypäriä. Nykyaikaisiin teräskypäriinhän laitetaan usein samantyyppinen kangassuojus, jonka idea on toki enemmän maastouttaminen.

Videon lopulla tulee myös ilmi, että Trajanuksen pylväässä esiintyvät kypärämallit ovat ilmeisesti taiteilijan luomaa fantasiaa muinaisten kreikkalaisten kypärämallien pohjilta.