Taijiquanin historiaa ja nykypäivää

[Mika]

Siinähän sitä olisikin. [mention]Aki Korhonen[/mention], joko on hakemukset sisässä?

[Andy]

Pohjois-Pohjanmaan museon päärakennus on päätetty tyhjentää vanhoista romuista ja jatkossa se toimii yksinomaan taijin harjoituskeskuksena.

[PetriP]

@Antti Se on kiinalaista kulttuuriperiontöä joten kiinan viranomaisten tulee sitä vaalia. Meille ne kahjot sai kai saunan. Mikä lienee todistaa moisen listan jonninjoutavuuden tavalla joka ei jätä tulkinnanvaraa.

[Veepee]

Mietin vaan, että millähän vuosituhantisilla Zhang Sanfeng -myyteillä siellä ovat politrukit propagoineet 70 vuotta sitten kehitetyn jumpan aineettomaksi kulttuuriperinnöksi...

[Antti]

[mention]PetriP[/mention]: Juu, näinhän se toki on, mutta tavallaanhan siirtymä kansallisen tunnustuksen tasolta kansainväliselle indikoi juuri sitä, että asialla on merkitystä koko ihmiskunnalle, ja sopimuksessa muistaakseni edellytetään osapuolilta toimia alueellaan esiintyvän kulttuuriperinnön tukemiseen. (Saunan jälkeen seuraavana Suomessa vuorossa kaustislainen viulunsoitto!)

Joka tapauksessa juttu on hyvä homma kamppailulajeille, vaikka taijiquanin asema ei sinänsä taida olla erityisen uhattu, eikä tämä tunnustus varmaan varsinaisesti tee siitä tunnetumpaa. Uhkakuvia voi aina nähdä siinä, miten tällainen tunnustus ja siihen liittyvät tukitoimet mahdollisesti alkavat vaikuttaa siihen, miten kyseistä aineetonta kulttuuriperintöä "saa" toteuttaa. En tosin tunne tätä aihepiiriä hirveän hyvin.

[mention]Veepee[/mention]: Niinpä!

[Taijin harjoittaja]

Pohjois-Pohjanmaan museon päärakennus on päätetty tyhjentää vanhoista romuista ja jatkossa se toimii yksinomaan taijin harjoituskeskuksena.

Voitko laittaa tänne pari sisäkuvaa, niin voin kertoa sopiiko se siihen?

[Kari Aittomäki]

THarjoittaja, tuo viesti on lie jonkinlaista huumoria.

[Taijin harjoittaja]

THarjoittaja, tuo viesti on lie jonkinlaista huumoria.

Juu sitä minä arvelin mutta kysyin aikani kuluksi. Muuten tuon rakennuksen ulkopuoli ei ole tyypillisesti sellainen mikä olisi paras tai sopivin taijiin. Se on liian jäykkä ja liian konservatiivinen. Mutta jos näkisi sisäpuolen niin voisi ehkä sanoa, että kyllä se kelpaa, kun maalataan seinät, katto ja mielellään myös lattia valkoiseksi. Sellaisessa ympäristössä tilan taju katoaa ja voi keskittyä liikkeeseen.

Paras ympäristö, jossa olen harjoitellut, oli Helsingin Eirassa hiekkakäytävällä/nurmikolla vihreiden puiden ja pensaiden ja vanhojen talojen keskellä aurinkoisena sunnuntaiaamuna. Siinä ei ollut kävelijöitä eikä melua ja vain muutama auto kulki ohi viereisellä tiellä kahden tunnin harjoitusten aikana = hyvä paikka keskittyä. Puistossa tai rannalla on hyvä harjoitella.

[Taijin harjoittaja]

Kauppalehdessä on pieni juttu taijista.Juttu on maksumuurin takana mutta jos jollakulla on tunnukset sinne, hän voisi pistää koko jutun tänne.

OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen piti taijia ”lähinnä meditatiivisena huojuntana” ennen kuin kokeili ja jäi koukkuun

OP-Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen harrastaa taijia ja suosittelee lajia erityisesti golffareille kropan palauttamiseen ja kontrollin opettelemiseen.

Ennen nykytyötään Reijo Heiskanen työskenteli pitkään Nordeassa. Reilu vuosikymmen sitten hän matkusti silloisten kollegoidensa kanssa Kööpenhaminaan tapaamaan pohjoismaisia työtovereitaan ja osallistui vuoden käynnistävään henkilöstötapahtumaan. Ohjelmassa oli tutustumista erilaisiin itsepuolustuslajeihin, joista yksi oli aasialainen taiji.

”Siinä vaiheessa, kun käsiä on pitänyt viisi minuuttia samassa asennossa, ei ajattele mitään muuta kuin sitä, jaksaako vielä”, Reijo Heiskanen kertoo taijista.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/opn- ... da09f28935

[Taijin harjoittaja]

Talouselama 13.6.2021:

”Hyvä tukitreeni golffarille”, sanoo pääekonomisti Reijo Heiskanen taiji-harrastuksestaan

OP-Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen harrastaa taijia ja suosittelee lajia erityisesti golffareille kropan palauttamiseen ja kontrollin opettelemiseen.

Ennen nykytyötään Reijo Heiskanen työskenteli pitkään Nordeassa. Reilu vuosikymmen sitten hän matkusti silloisten kollegoidensa kanssa Kööpenhaminaan tapaamaan pohjoismaisia työtovereitaan ja osallistui vuoden käynnistävään henkilöstö- tapahtumaan. Ohjelmassa oli tutustumista erilaisiin itsepuolustuslajeihin, joista yksi oli aasialainen taiji.

”Olin sitä ennen nähnyt taijin harrastajaryhmiä lomamatkoilla puistoissa sekä tv-sarjoissa, ja niiden perusteella laji vaikutti lähinnä meditatiiviselta huojunnalta”, Heiskanen muistelee.

Totuus oli kuitenkin jotain muuta, ja Heiskasessa syttyi kipinä.

Kuin tanssia

Taiji on vuosisatoja vanha laji, joka koostuu sarjasta hitaita, pyöreitä ja pehmeitä liikkeitä, joiden juuret ovat itsepuolustustaidossa. Heiskasta taijissa houkutteli alusta asti se, millaista keskittymiskykyä laji vaatii.

”Vertaisin lajia tanssiharrastukseen, jossa pitää opetella liikeratoja ja keskittyä niihin perusteellisesti”, Heiskanen sanoo.

”Ihminen, jossa virtaa runsaasti adrenaliinia, ryntää helposti taiji-treeneistä pois.”

Alkupuraisun saatuaan Heiskanen löysi taiji-ryhmän, jossa opetetaan taijin perinteistä Yang-tyyliä, ja ilmoittautui mukaan.

”Ajattelin, että taiji sopisi osaksi muita harrastuksiani, eli sählyä, lenkkeilyä ja kuntosalia. Se olisi palauttavaa tekemistä.”

Palauttavien ominaisuuksiensa rinnalla taiji alkoi myös kehittää Heiskasen lihaskuntoa. Ennen taijin aloittamista Heiskasella oli tyypillisiä toimistotyöläisen vaivoja olkapäidensä kanssa: jumeja ja kolotusta. Muutamassa kuukaudessa ne hävisivät, kun taijissa olkapäitä tuli nosteltua mitä erilaisimpiin asentoihin. Myös Heiskasen tasapaino kohentui nopeasti.

”Aloittaessani lajin osassa tasapainoliikkeistä tuntui siltä, etten pysty tekemään niitä ja horjahdin heti. Se meni pian ohi.”

Laji, joka vaatii ryhmän tuen

Taiji-treenit kestävät yleensä puolisentoista tuntia, Heiskanen kertoo. Aluksi tehdään venyttelynomaisia harjoitteita ja tasapainotreeniä.

”Sitten harjoitellaan niin sanottua muotoa, eli sitä, mitä ihmiset näkevät puistoryhmien tekevän. Se on koko ryhmän harjoitusta samassa rytmissä, ja liikkeitä opetellaan kerta kerralta.”

Ryhmän rooli lajin harrastamisessa on oleellinen.

”Muodossa sitä meinaa välillä tippua kärryiltä ja muita seuraamalla pääsee takaisin mukaan”, Heiskanen sanoo.

”Koko lajia ei ylipäätään voi harrastaa ilman opettajaa, joka vie eteenpäin ja opastaa. Kun taijia tekee yksin, liikkeet lähtevät helposti omille teilleen.”

Liikesarjojen opetteleminen ja painaminen mieleen vaatii kärsivällisyyttä ja sinnikkyyttä, Heiskanen sanoo. Hänellä on molempia paitsi numeroita murskaavan pääekonomistin työnsä puolesta, myös nuoruuden harrastuksen jäljiltä.

”Nuorena pelasin jalkapalloa ja koen, että siinä on samankaltaisuutta taijiin: jotta voi tehdä onnistuneen vapaapotkun, jalan pitää noudattaa selkää liikerataa ja kropan toimia kaikilta osin. Omalla kokemuksellani ajattelisin, että taiji olisi todella hyvä tukitreeni myös golffarille kropan palauttamiseen ja kontrollin opettelemiseen.”

Heiskanen sanoo liikeratojen toistamisen vetoavan paitsi kehoon, myös mieleen.

”Kai se, että taijia on vuosisatoja harrastettu, on merkki sen koukuttavuudesta.”