✋:. Meistä on hienoa, kun selailet Potkun, Pohjoismaiden suurimman kamppailulajiyhteisön keskusteluja. Toivottavasti löydät mielenkiintoisia keskusteluja ja otat reippaasti osaa niihin. Samassa voisit sallia Ad Block -ohjelmasi näyttää mainoksia Potkun sivuilla, jotta voimme jatkossakin ylläpitää näitä keskusteluja. Voit myös liittyä etupotkijaksi, jolloin yksi etusi on mainokseton Potku. Kiitos kun ymmärrät. 🙇♂️
Jussi Häkkinen kirjoitti: ↑joulu 21, 2020, 10.12 Käännökset/nimet ovat aika turhia kyllä, eiköhän noita täälläkin 15v sittenkin jo puhuttu. Yleistietoa.
No, onhan 15 vuotta pitkä aika. Lisäksi näitä lukevat muutkin kuin te karateniilot. Meille nuo eivät ole yleistietoa. Saisitte useamminkin kirjoittaa enemmän auki näitä, jotta me maallikotkin pysyisimme kärryillä.
Katojen nimistä on keskusteltu (tai no ainakin väitelty) joskus muutama vuosi sitten, eikä niissä ole mitään sen kummempaa. Osasta tiedetään mitä ne sanat tarkoittavat, osasta ei. Seibukanissa taidetaan tietää yhteensä 5 katan nimen merkitys (Fukyugata 1-3, Gojushiho ja Tokumine no kun). Edelleen olen sitä mieltä, että se nimen tarkoituksen tietäminen ei ole kiinnostava, edes minunkaltaiselle historiahuokailijalle. Esimerkiksi Seisan saattaa tarkoittaa 13, mutta sepä ei juuri vaikuta mihinkään.
Mielenkiintoinen artikkeli vuonna 1905 julkaistusta kirjasta Karate kumite, jossa tiettävästi ensi kertaa karate kirjoitettiin ”modernilla” tavalla 空手. Yleensä tuon kirjoitusasun kerrotaan olevan peräsin vasta vuodelta 1935.
Ko. kirjasta on säilynyt vain kansilehti ja yksi sivu, ja sivulta löytyy yhden yakusokukumiten ohje.
Kyseessä on siis ilmeisesti Anko Itosun oppilas, joka muutti Japaniin samoihin aikoihin (treenikaverinsa?) Funakoshin kanssa ja perusti oman koulunsa. Toyaman tyyli oli nimeltään Shudokan, mutta sitä ei ilmeisesti enää harjoitella Japanissa ollenkaan vaan vain ulkomailla.
Joo, Toyama oli jännä kaveri. Shudokanin kohdalla tärkeintä on ymmärtää, että Shudokan oli nimenomaan koulu, ei tyyli. Siksi hänen "tyyliään" ei oikeasti hänen jälkeensä ole oikein jäänyt jäljelle. Erilaisia pikkuruisia organisaatioita/kouluja hänen oppilaat kuitenkin perustelivat. Näitä on muutamia ympäri maailmaa, Japanissakin toki.
Toyamasta tekee vähän hankalan myös se, että virallisesti hänen matskuissaan taisi olla joko 13 tai 15 kataa, mutta hän todistettavasti oppilaidensa suullisen perimätiedon perusteella tiesi useita kymmeniä erilaisia liikesarjoja (hän vietti jonkin aikaa Taiwanissa, josta osa oletettavasti tulee), joista osan hän opetti joillekin ja joillekin taas ei ja toisille taas eri sarjat. Doshinkanissa - joka on yksi Toyamaa seuranneita ryhmiä - esmes sarjoja on aika hulppeat määrät, ja versiot niistä hyvin mielenkiintoisia.
Ville-Pekka Turpeinen
"If your unsoku is good, you can never be touched." -Kozo Kitamura, taido 8. dan hanshi, Suomen taidoliiton kesäleiri 2012
"Kun olet kiillottanut tekniikkasi ja saavuttanut liikkeiden vapauden, saat luonnostaan ihmeelliset voimat." -Musashi Miyamoto, Go Rin no Sho, Tulen rulla
Aika paljon taekwondon "perimästä" pomppaa esiin japanilainen karate. Niin on myös laita Toyaman oppien kanssa: - Of the nine schools, or Kwan's (Kan) that merged to form Taekwondo, four of those schools have lineages that trace back to Toyama through three Korean men who trained in Japan while Korea was under Japanese occupation. These three men were Kim Ki Whang, Yun Kwae-byung, and Yoon Byung-In. Yun and Yoon both trained with Toyama and are both listed in his student role books as "Shihan."
Kyllä. Ja sinällään hauskasti taekwondon perustekniikka on aika tavalla identtistä Itosun koulujen perustekniikan kanssa. Poomsaet ovat tietenkin erilaisia (karaten katoista luovuttiin korealaistumisvaiheessa), mutta niistäkin löytyy tuttuja yhdistelmiä edelleen paljon.
Shoriniahan se.
Jussi Häkkinen
"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
Lisänä toki tähän on se, että taekwondon perustekniikka on eräänlainen aikakapseli esim. Gichin Funakoshin Shotokanista. Eroa tekniikassa on aika tavalla nykyiseen.
Jussi Häkkinen
"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
Okinawalaisen karaten asentojen korkeus on jossain määrin väärinkäsitystä - mm. Wadossa on keskimääräisesti korkeammat asennot (toki tyylistä riippuen). Asentojen korkeus kuitenkin vaihtelee ja etenkin aloittelijaliikesarjoissa käytetään taekwondon puolella Okinawalla choku dachina tunnettua, lähes suorin jaloin tehtävää asentoa.
Tekniikka on kyllä melkoisen 1:1 pappa-Funakoshin kirjasta löytyvän kanssa.
Bunkain opetus oli todennäköisesti vähäistä ja pintapuolista.
Jussi Häkkinen
"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
Jesse haastattelee jotain okinawalla asuvaa länkkärikaratekaa. Aiheena neuvot karateturismiin Okinawalle. Lähetyksessä vilahtaa Okinawalta joku tyyppi, joka kyselee Jesseltä kuulumisia suomeksi.
0:00 Okinawan Karate Expert James Pankiewicz
0:50 What Belt You Should Wear In The Dojo
1:29 Learning Karate In English vs. Japanese
2:01 5 Most Important Japanese Phrases
4:35 How Much Karate Class Costs
5:16 Best Gifts To Bring A Karate Sensei
5:30 Top 3 Mistakes Foreigners Make
7:05 3 Best Karate Sightseeing Spots
9:20: How To Join A Karate Dojo In Okinawa
10:07 Kobudo Training in Okinawa
10:43 Big Misconception About Karate & Kobudo
11:09 Best Area To Stay When Visiting Okinawa
11:30 Final Advice For Karate Tourists
12:04: Introducing Bujin TV
Tuo länkkäri on tosiaan tunnettu Okinawalla, James Pankiewicz. Matsubayashi Ryussa pitkään treenannut, sujuvaa japania puhuva ja - kuuluisan Dojo Barin omistaja. Jamesilla on hyvät suhteet eri suuntiin ja on laajalti pidetty tyyppi. Kaveri ei siis ole mikään Nobody vaan tunnettu hahmo siellä päin. James omistaa myös muutaman asunnon joita vuokraa erittäin kohtuullisin hinnoin. Itse olin hänen kanssaan yhteydessä Okinawan reissua suunnitellessani ja yhtä kämppäänsä pitikin vuokrata. Reissu ei toteutunut: lennot Osakaan peruttiin viime tipassa, korvaavia ei löytynyt kuin parin-kolmen päivän päähän jolloin oli jo paluupäivän vuoksi liian myöhäistä. Minut Jamesille esitteli yhteinen karatetuttava. Kunhan korona helpottaa, mulla on suuntana Okinawa.
).
