flammee kirjoitti: ↑kesä 22, 2022, 16.00
Länsimaisesta lääketieteestä on enemmän haittaa kuin hyötyä.
(vai miten tää nyt pitäisi muotoilla...?)
No aika eri lailla. Hoidoista, joista (1) löytyy 1/2008 – 3/2021 julkaistu Cochrane Review ja joita on (2) verrattu joko lumehoitoon tai hoitamatta jättämiseen ja (3) tulosten luotettavuus on arvioitu GRADE:n mukaisesti, ei enimmäkseen (~94 %) ole
vahvaa tieteellistä näyttöä että ne toimisivat.
Vaikka sitä vahvaa näyttöä ei ole, niin ne voivat silti toimia. Tai ne voivat olla silmänlumetta tai haitallisia. Osasta on heikkoa tai kohtalaisen luotettavaa näyttöä, ja joskus voi olla niin, että vaikka arvio hoitovaikutuksen suuruudesta on epävarma (QoE ≠ high) niin todennäköisyys, että hoidosta on
jotain hyötyä, on korkea.
Valtaosa kaikista mahdollisista hoidoista ei tietenkään toimi, joten satunnaisen hoidon kohdalla se on aina todennäköisin totuus (bayesilaisittain sanottaisiin että low prior).
Jorge kirjoitti: ↑kesä 23, 2022, 00.35Aika rohkeaa vetää johtopäätöksiä lääketieteen toimivuudesta perustuen terveydenhuollon laatua koskevaan tutkimukseen.
Ko. artikkeli ei ole terveydenhuollon laatua koskeva tutkimus. Sivumennen kannattaa huomata, että suomeksi usein puhutaan ’lääketieteestä’ kun tarkoitetaan ’hoitoa’ tai ’terveydenhuoltoa’. Jos sanotaan vaikka, että onko jokin asia ’lääketieteellisesti tarpeellista’ niin eihän siinä ole järjen hiventä; ei tiede voi sellaiseen kysymykseen vastata ja tosiasiassa tarkoitetaan esim. onko se ’terveydenhuollon ammattilaisen mielestä tarpeellista’. Voi kuulostaa semantiikalta, mutta joskus words matter, ja tämä voi sekoittaa jopa lääkärit, jotka itsekin unohtavat että eihän heillä yleensä ole lääke
tieteellistä koulutusta tai osaamista...
Aihki kirjoitti: ↑kesä 23, 2022, 11.41Lääketieteellisen tilastotieteen ongelma on tunnettu: data syötetään ohjelmapakettiin ja uskotaan sitten tulosten olevan automaattisesti oikein ja luotettavia. Näin ei ole monestakin syystä: tarkoitukselline "huonon" datan poisjättö (lääketehtaiden helmasynti), lääkäritutun toteamus: tilastollinen merkittävyys ja kliininen merkittävyys ovat eri asia, kokeiden epävarmuuden poisjättö, väärän asian mittaus (eräänlainen olkiukko), korrelaation ja kausaation sekoittaminen, lista jatkuu ....
Ongelma ei ole niinkän paljon lääketieteessä kuin lääkekeskeisessä tieteessä eli se osa joka tekee Sestertiuksia.
Tääkin... menee itse asiassa ohi maalin, vaikka sisältää oikeita ilmiöitä. Statistiikkaa koskevassa kommentissa on niin paljon oikaistavaa, etten tiedä mistä aloittaa. Tosiasiassa roskatiedettä (ja ihan tyystin väärennettyä tiedettä) suoltavat pääasiassa ns. akateemikot, ei teollisuus, eikä se missään nimessä rajoitu lääkehoitojen tutkimiseen. Lääketeollisuus enemmänkin pelaa nykyaikaan sääntöjen puitteissa, mutta käyttää kaikki keinot saadakseen ”hyviä” tuloksia ja suunnittelee tietty sellaisia tutkimuksia, joilla voi saada tuotteelle markkinaluvan – ei sellaisia, jotka tuottaisivat yhteiskunnallisesti hyödyllisintä tietoa. Goldacren
Bad Pharma on ihan hyvä alustus tähän aiheeseen. Tutkijoiden sekoilua voi seurata vaikka
Retraction Watchista.