Etsitkö kamppailuharrastusta? Aloita suoraan tästä uusi aihe valmiiden kysymysten kanssa ja odota, kun konkarit vastaavat sinulle.
Voimaharjoittelun nivelkulmat ja voimakäyrät
Valvoja: Valvoja
-
- kylkeenpotkija
- Viestit: 2918
- Lauteille: Syyskuu 2005
- Paikkakunta: Tampere
Voimaharjoittelun nivelkulmat ja voimakäyrät
Alustus:
Moni voimaliikkeiden tekijä (oli se sitten punttiharrastus, oheisharjoittelu tai jonkinlainen "pakollinen paha, että kroppa pysyy kunnossa") miettii voimaharjoittelunsa ohjelmointia tyypillisesti liikkeiden valinnan, volyymin, progression ja treenijaon suhteen enemmän tai vähemmän.
Jossain vaiheessa kuvaan ehkä astuu ajatus "mitä pidemmällä liikeradalla pystyy tekemään, sitä parempi." Tämän periaatteen hyödyn allekirjoitan itse siinä mielessä, että se on hyvä yleisohje. Etenkin liikkuvuuden ja kropan hyvän tuntuisena sekä toimivana pitämisen suhteen. Omien kokemusteni ja myös lukemani perusteella nivelet pääosin tykkäävät, kun niitä rasitetaan koko liikeradalla.
Mitä enemmän voimaliikkeitä vie liikkuvuuden äärirajoille, sitä pienempiä painoja/vastusta joutuu tyypillisesti käyttämään. Tämä tietenkin siksi, että voimantuotto on heikompaa siellä liikkuvuuden äärirajoilla (koska vipuvarsi ja toisaalta koska lihakset pitää pystyä jännittämään tehokkaasti venytyksestä mikä on vaikeampaa).
Tämän takia toisaalta moni treenaaja välttää niitä liikkuvuuden ääripäitä, koska liikelaajuuden keskivaiheilla pystyy tyypillisesti tuottamaan eniten voimaa ja täten nostamaan mahdollisimman suuria painoja. Mikä onkin tärkeää monelle, etenkin miehelle. Eli jos tekee pelkästään mahdollisimman pitkiä liikeratoja, niin silloin painot/vastus ovat periaatteessa vajaat, mitä voisi tehdä voimakäyrän eri kohdassa.
Lisäksi jossain lajeissa jotkut valmentajat käyttävät vajaiden liikeratojen käytön perusteena niiden lajinomaisuutta. Esim. hyppylajeissa ponnistus ei lähde tyypillisesti kovin syvästä kyykystä --> täten oleellista on siis treenata kyykkyjä niiltä nivelkulmilta, miltä lajisuoritus tapahtuu.
-----------------------------------------------
Se alustuksesta. Minkäläisia kokemuksia omaat eri nivelkulmien käytöstä voimaliikkeissä? Oletko kokeillut kenties ratkaista yllä olevaa "dilemmaa" rakentamalla treeniohjelman niin, että samoille nivelille/lihaksille tehdään voimaliikkeitä eri nivelkulmilla? Vai onko se edes sinulle dilemma?
Esimerkiksi jalkapäivän (etureisi/pakara) voisi koostaa kahdesta eri syvyisestä kyykystä:
1. Puolikyykky
2. Syväkyykky
Toinen esimerkki yhden jalan kyykkyvariaatioilla, joissa jako tehty kolmeen eri nivelkulmaan:
1. Poliquin/Petersen step up (Googleta. Polvikulma iso)
2. Bulgarialainen kyykky (polvikulma siellä 90 asteen tietämillä)
3. ATG Split squat (polvikulma mahdollisimman pieni)
Yllä olevia esimerkkejä voi tietenkin sekoittaa tavoitteiden mukaan ja tehdä eri syvyisiä liikkeitä joko samassa tai eri treeneissä. Tai jopa niin, että eri "kausilla" painotetaan eri syvyyksiä.
Tätä samaa periaatetta voi sitten noudattaa vaikka leuanvedoissa, punnerrusliikkeissä, eri lantiosaranaliikkeissä jne. Toisissa hyödyt tulee paremmin esille ehkäpä kuin toisissa.
--------------------------------------------------------
Oletteko rakentaneet ohjelmaanne tällä konseptilla ja minkälaisia kokemuksia omaatte? Missä liikkeissä tästä on hyötyä ja missä ei maksa vaivaa? Kerron omistani uudessa viestissä paremmalla ajalla, koska tuli niin pitkä ja sekava aloitus. Tämä oli tälläistä päässä olevien ajatusten selventämistä. Mutta lyhyesti voisin sanoa, että hyödyt tuntuvat tulevan vahvasti esille kuntoutuksessa, ja yleisesti sellaisen treeniohjelman rakentamisessa, millä saa kropan hyvän ja toimivan tuntuiseksi, että pystyy treenaamaan lajia (minun tapauksessa BJJ) tehokkaasti.
Moni voimaliikkeiden tekijä (oli se sitten punttiharrastus, oheisharjoittelu tai jonkinlainen "pakollinen paha, että kroppa pysyy kunnossa") miettii voimaharjoittelunsa ohjelmointia tyypillisesti liikkeiden valinnan, volyymin, progression ja treenijaon suhteen enemmän tai vähemmän.
Jossain vaiheessa kuvaan ehkä astuu ajatus "mitä pidemmällä liikeradalla pystyy tekemään, sitä parempi." Tämän periaatteen hyödyn allekirjoitan itse siinä mielessä, että se on hyvä yleisohje. Etenkin liikkuvuuden ja kropan hyvän tuntuisena sekä toimivana pitämisen suhteen. Omien kokemusteni ja myös lukemani perusteella nivelet pääosin tykkäävät, kun niitä rasitetaan koko liikeradalla.
Mitä enemmän voimaliikkeitä vie liikkuvuuden äärirajoille, sitä pienempiä painoja/vastusta joutuu tyypillisesti käyttämään. Tämä tietenkin siksi, että voimantuotto on heikompaa siellä liikkuvuuden äärirajoilla (koska vipuvarsi ja toisaalta koska lihakset pitää pystyä jännittämään tehokkaasti venytyksestä mikä on vaikeampaa).
Tämän takia toisaalta moni treenaaja välttää niitä liikkuvuuden ääripäitä, koska liikelaajuuden keskivaiheilla pystyy tyypillisesti tuottamaan eniten voimaa ja täten nostamaan mahdollisimman suuria painoja. Mikä onkin tärkeää monelle, etenkin miehelle. Eli jos tekee pelkästään mahdollisimman pitkiä liikeratoja, niin silloin painot/vastus ovat periaatteessa vajaat, mitä voisi tehdä voimakäyrän eri kohdassa.
Lisäksi jossain lajeissa jotkut valmentajat käyttävät vajaiden liikeratojen käytön perusteena niiden lajinomaisuutta. Esim. hyppylajeissa ponnistus ei lähde tyypillisesti kovin syvästä kyykystä --> täten oleellista on siis treenata kyykkyjä niiltä nivelkulmilta, miltä lajisuoritus tapahtuu.
-----------------------------------------------
Se alustuksesta. Minkäläisia kokemuksia omaat eri nivelkulmien käytöstä voimaliikkeissä? Oletko kokeillut kenties ratkaista yllä olevaa "dilemmaa" rakentamalla treeniohjelman niin, että samoille nivelille/lihaksille tehdään voimaliikkeitä eri nivelkulmilla? Vai onko se edes sinulle dilemma?
Esimerkiksi jalkapäivän (etureisi/pakara) voisi koostaa kahdesta eri syvyisestä kyykystä:
1. Puolikyykky
2. Syväkyykky
Toinen esimerkki yhden jalan kyykkyvariaatioilla, joissa jako tehty kolmeen eri nivelkulmaan:
1. Poliquin/Petersen step up (Googleta. Polvikulma iso)
2. Bulgarialainen kyykky (polvikulma siellä 90 asteen tietämillä)
3. ATG Split squat (polvikulma mahdollisimman pieni)
Yllä olevia esimerkkejä voi tietenkin sekoittaa tavoitteiden mukaan ja tehdä eri syvyisiä liikkeitä joko samassa tai eri treeneissä. Tai jopa niin, että eri "kausilla" painotetaan eri syvyyksiä.
Tätä samaa periaatetta voi sitten noudattaa vaikka leuanvedoissa, punnerrusliikkeissä, eri lantiosaranaliikkeissä jne. Toisissa hyödyt tulee paremmin esille ehkäpä kuin toisissa.
--------------------------------------------------------
Oletteko rakentaneet ohjelmaanne tällä konseptilla ja minkälaisia kokemuksia omaatte? Missä liikkeissä tästä on hyötyä ja missä ei maksa vaivaa? Kerron omistani uudessa viestissä paremmalla ajalla, koska tuli niin pitkä ja sekava aloitus. Tämä oli tälläistä päässä olevien ajatusten selventämistä. Mutta lyhyesti voisin sanoa, että hyödyt tuntuvat tulevan vahvasti esille kuntoutuksessa, ja yleisesti sellaisen treeniohjelman rakentamisessa, millä saa kropan hyvän ja toimivan tuntuiseksi, että pystyy treenaamaan lajia (minun tapauksessa BJJ) tehokkaasti.
I'm like the man who singlehandedly built the rocket and went to the moon. What was his name? Apollo Creed?
-
- kylkeenpotkija
- Viestit: 2918
- Lauteille: Syyskuu 2005
- Paikkakunta: Tampere
Voimaharjoittelun nivelkulmat ja voimakäyrät
Voimakäyristä vielä:
Alustuksessa selostettua "dilemmaa" toiset tykkäävät ratkaista niin, että voimakäyrän eri kohtiin lisätään rasitusta vaikkapa kuminauhalla tai ketjuilla.
Simppelein esimerkki on laskevan voimakäyrän liike, kuten kyykky, jossa tangon päihin laitetaan ketjut tai kuminauhat kiinni maahan. Näin ne tuovat lisävastusta sitä mukaa, kun liike kevenee. Eli ylhäällä lisävastus on kovempi, alhaalla kaikkein pienin. Näin voi periaatteessa yhdellä liikkeellä käyttää mahdollisimman pitkää liikerataa ja samalla lisätä tehokkaasti voimantuottoa/lihaskasvua niillä optimaalisemmilla nivelkulmilla.
Samaa periaatetta voi käyttää toisinkin päin, eli kuminauha keventää liikkeen raskainta kohtaa ja keventää hyvin vähän kevyintä kohtaa. Esimerkkinä Nordic hamstring curl, joka on useimmille liian raskas liike tehdä pohjaan asti. Kuminauhalla se onnistuu, tai vähintäänkin pidemmälle. Näin saa treenattua eksentristä voimantuottoa pidemmällä liikeradalla. Tällä saattaa olla monia hyviä vaikutuksia, oman kokemuksen perusteella vähintäänkin erinomaisia terapeuttisia vaikutuksia polvelle.
Hyödynnättekö? Minkälaisia kokemuksia omaatte?
-----------------------------------------------------
Erilaisten voimakäyrän omaavien liikkeiden kanssa tämä ei toki toimi näin simppelisti, esimerkkinä vaikkapa hauiskääntö tai vipunosto sivulle.
Voimakäyristä muuten kannattaa katsoa tämä video, niin kokonaisuus selkeytyy taas hyvin.
Alustuksessa selostettua "dilemmaa" toiset tykkäävät ratkaista niin, että voimakäyrän eri kohtiin lisätään rasitusta vaikkapa kuminauhalla tai ketjuilla.
Simppelein esimerkki on laskevan voimakäyrän liike, kuten kyykky, jossa tangon päihin laitetaan ketjut tai kuminauhat kiinni maahan. Näin ne tuovat lisävastusta sitä mukaa, kun liike kevenee. Eli ylhäällä lisävastus on kovempi, alhaalla kaikkein pienin. Näin voi periaatteessa yhdellä liikkeellä käyttää mahdollisimman pitkää liikerataa ja samalla lisätä tehokkaasti voimantuottoa/lihaskasvua niillä optimaalisemmilla nivelkulmilla.
Samaa periaatetta voi käyttää toisinkin päin, eli kuminauha keventää liikkeen raskainta kohtaa ja keventää hyvin vähän kevyintä kohtaa. Esimerkkinä Nordic hamstring curl, joka on useimmille liian raskas liike tehdä pohjaan asti. Kuminauhalla se onnistuu, tai vähintäänkin pidemmälle. Näin saa treenattua eksentristä voimantuottoa pidemmällä liikeradalla. Tällä saattaa olla monia hyviä vaikutuksia, oman kokemuksen perusteella vähintäänkin erinomaisia terapeuttisia vaikutuksia polvelle.
Hyödynnättekö? Minkälaisia kokemuksia omaatte?
-----------------------------------------------------
Erilaisten voimakäyrän omaavien liikkeiden kanssa tämä ei toki toimi näin simppelisti, esimerkkinä vaikkapa hauiskääntö tai vipunosto sivulle.
Voimakäyristä muuten kannattaa katsoa tämä video, niin kokonaisuus selkeytyy taas hyvin.
I'm like the man who singlehandedly built the rocket and went to the moon. What was his name? Apollo Creed?
-
- reiteenpotkija
- Viestit: 410
- Lauteille: Heinäkuu 2019
- Sivulajit: Nyrkkeily, rbsd, muay thai
- Takalajit: Taekwondo, shootfighting
Voimaharjoittelun nivelkulmat ja voimakäyrät
On mietitty paljon.
Punnerrusliikkeissä käytän raskaammilla alhaalta vajaita liikkeitä mikäli ei kyseessä painonnosto jolloin liikekin eri.
Olkapäät kestää paremmin kun ei mene (itselläni)luonnottomaan asentoon.
Myös suurempi hyöty lyönneissä, lyönnithän ei lähde ääriasennosta vaan kädet 90 asteessa.
Myös painot on huomattavan suuremmat joten hyöty lyönteihin on isompi.
Vetävissä taas ainakin itsellä sopii alhaalta venyttävät liikkeet, yläasennot vaihtelee.
Tässäkään ei mielestäni pitäisi mennä liian ylös, vaan missä lihakset supistuu.
Jaloissa hiukan vaihtelee liikkeiden mukaan. Normikyykkyä en juurikaan tee, ei sovellu välityksille mutta yhden jalan kyykky suht alhaalta.
Punnerrusliikkeissä käytän raskaammilla alhaalta vajaita liikkeitä mikäli ei kyseessä painonnosto jolloin liikekin eri.
Olkapäät kestää paremmin kun ei mene (itselläni)luonnottomaan asentoon.
Myös suurempi hyöty lyönneissä, lyönnithän ei lähde ääriasennosta vaan kädet 90 asteessa.
Myös painot on huomattavan suuremmat joten hyöty lyönteihin on isompi.
Vetävissä taas ainakin itsellä sopii alhaalta venyttävät liikkeet, yläasennot vaihtelee.
Tässäkään ei mielestäni pitäisi mennä liian ylös, vaan missä lihakset supistuu.
Jaloissa hiukan vaihtelee liikkeiden mukaan. Normikyykkyä en juurikaan tee, ei sovellu välityksille mutta yhden jalan kyykky suht alhaalta.
-
- reiteenpotkija
- Viestit: 421
- Lauteille: Joulukuu 2009
Voimaharjoittelun nivelkulmat ja voimakäyrät
On, ja nimenomaan noin että raskaat painot tehdään niillä lihaksilla mille ne on tarkoitettu, ja kevyemmällä 3x20 täydellä jopa pidennetyllä liikeradalla, esim ylätalja siten että kun lavat osuu yhteen liike on siinä, ja yhden käden ylätalja kierrolla pitkillä vedoilla ja sarjoilla.
Kyykyn teen raskailla pylly maahan asti.
Kyykyn teen raskailla pylly maahan asti.
"Marriage is for how long you can hack it, divorce is eternal. " Louis C.K.
-
- etupotkija
- Viestit: 94513
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
Voimaharjoittelun nivelkulmat ja voimakäyrät
Hyvä ketju!
Itse osallistun näihin talkoisiin käänteisesti: esimerkiksi hauiskäännössä olen rajoittanut liikelaajuutta, koska kyynärpääni eivät oikein pidä täydestä liikeradasta (minulla on jonkinlaisia vaivoja oikeastaan melkein kaikissa isoissa nivelissäni nilkkoja ja lonkkia lukuun ottamatta; ikä ei tule yksin...).
Keväällä fyssari videokuvasi takakyykkyni. Liikerata on kaukana suorasta. Yksi syy tähän hänen mukaansa on se, että jalkaholvini ovat korkeat, mikä tarkoittaa nilkkojen pientä liikelaajuutta. Toisin sanoen minulla on rakenteellisesti "jäykät" nilkat, mille ei siis voi mitään. Tämän takia selkäni taipuu kyykätessä eteenpäin. Olen välillä kompensoinut tätä pitämällä alustaa kantapäideni alla. Alustan käyttämiseen on syynä myös alaselkävaivani, joiden välttäminen vaatii minulta jatkuvaa keskittymistä varsinkin treenatessa. Salilla se sopii minulle, sillä koen sen harjoittelun tavallaan meditatiiviseksi. Muussa treenaamisessa en aina muista tai jaksa miettiä selkääni. Vaikka kyykky on kuningasliike, en ole lainkaan varma pidänkö sen ikuisesti mukana. @Hemmukka, miksi muuten olet jättänyt kyykyn pois, jos saan uteliaisuudesta kysyä?
Haluan myös varoittaa syväkyykyistä omien kokemusteni perusteella. Ainakin on hyvä tiedostaa, että niihin voi liittyä riskejä.
Yhdyn Terssin alustuksessa myös ajatukseen siitä, että kaiken oheisharjoittelun tulisi palvella sitä päälajia. Tietenkin vaihtelu virkistää ja vähintään hermostollisesti, mutta ylipäätään minusta olisi todella tärkeää miettiä kaikki treenaamisensa aika tarkkaan. Mitä, miten ja miksi ovat keskeisiä kysymyksiä. Ja ihan ytimessä on treenaamisesta nauttiminen. Jos vaikka se syväkyykky kuuluu omaan harjoitusohjelmaan ihan vain siksi, kun se tuntuu niin kivalta, ei muuta kuin annukka lattiaan vain!
Itse osallistun näihin talkoisiin käänteisesti: esimerkiksi hauiskäännössä olen rajoittanut liikelaajuutta, koska kyynärpääni eivät oikein pidä täydestä liikeradasta (minulla on jonkinlaisia vaivoja oikeastaan melkein kaikissa isoissa nivelissäni nilkkoja ja lonkkia lukuun ottamatta; ikä ei tule yksin...).
Keväällä fyssari videokuvasi takakyykkyni. Liikerata on kaukana suorasta. Yksi syy tähän hänen mukaansa on se, että jalkaholvini ovat korkeat, mikä tarkoittaa nilkkojen pientä liikelaajuutta. Toisin sanoen minulla on rakenteellisesti "jäykät" nilkat, mille ei siis voi mitään. Tämän takia selkäni taipuu kyykätessä eteenpäin. Olen välillä kompensoinut tätä pitämällä alustaa kantapäideni alla. Alustan käyttämiseen on syynä myös alaselkävaivani, joiden välttäminen vaatii minulta jatkuvaa keskittymistä varsinkin treenatessa. Salilla se sopii minulle, sillä koen sen harjoittelun tavallaan meditatiiviseksi. Muussa treenaamisessa en aina muista tai jaksa miettiä selkääni. Vaikka kyykky on kuningasliike, en ole lainkaan varma pidänkö sen ikuisesti mukana. @Hemmukka, miksi muuten olet jättänyt kyykyn pois, jos saan uteliaisuudesta kysyä?
Haluan myös varoittaa syväkyykyistä omien kokemusteni perusteella. Ainakin on hyvä tiedostaa, että niihin voi liittyä riskejä.
Yhdyn Terssin alustuksessa myös ajatukseen siitä, että kaiken oheisharjoittelun tulisi palvella sitä päälajia. Tietenkin vaihtelu virkistää ja vähintään hermostollisesti, mutta ylipäätään minusta olisi todella tärkeää miettiä kaikki treenaamisensa aika tarkkaan. Mitä, miten ja miksi ovat keskeisiä kysymyksiä. Ja ihan ytimessä on treenaamisesta nauttiminen. Jos vaikka se syväkyykky kuuluu omaan harjoitusohjelmaan ihan vain siksi, kun se tuntuu niin kivalta, ei muuta kuin annukka lattiaan vain!
-
- reiteenpotkija
- Viestit: 410
- Lauteille: Heinäkuu 2019
- Sivulajit: Nyrkkeily, rbsd, muay thai
- Takalajit: Taekwondo, shootfighting
Voimaharjoittelun nivelkulmat ja voimakäyrät
Mika, takakyykky minulla pois samoista syistä kuin sinulla ongelmaa.
Voin sitä kyllä tehdä, mutta jotain kantapään alla ja varsin maltilla.
Selkä menee helposti eteenpäin jolloin alaselkä kovilla ja rikkonut useasti.
Jossain vaiheessa tein leveällä asennolla, jolloin asento oli hiukan parempi.
Tässä huomasin ettei hyötyä ollut oikein mihinkään, paitsi leveään kyykkytulokseen.
Lähinnä pakarat kasvoi.
Sit taas askelkyykkyssä huomannut että liike varsin luonnollinen ja hyödyttää samalla paremmin muuta urheilua.
Samaa mieltä penkkipunnerruksesta. Voimanostotyylillä selkä kaarella siitä varsin vähän hyötyä mihinkään muuhun kuin penkkitulokseen, ainakaan itsellä.
Voin sitä kyllä tehdä, mutta jotain kantapään alla ja varsin maltilla.
Selkä menee helposti eteenpäin jolloin alaselkä kovilla ja rikkonut useasti.
Jossain vaiheessa tein leveällä asennolla, jolloin asento oli hiukan parempi.
Tässä huomasin ettei hyötyä ollut oikein mihinkään, paitsi leveään kyykkytulokseen.
Lähinnä pakarat kasvoi.
Sit taas askelkyykkyssä huomannut että liike varsin luonnollinen ja hyödyttää samalla paremmin muuta urheilua.
Samaa mieltä penkkipunnerruksesta. Voimanostotyylillä selkä kaarella siitä varsin vähän hyötyä mihinkään muuhun kuin penkkitulokseen, ainakaan itsellä.
-
- etupotkija
- Viestit: 94513
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
Voimaharjoittelun nivelkulmat ja voimakäyrät
Perhana...
Pari kolme viikkoa sitten tein askelkyykkykävelyä ihan vain 2 x 10 kg kässäreillä, mutta polveni esittivät sangen jyrkän vastalauseen. En ole varma, mikä niitä on viime kuukausina alkanut hermostuttaa, mutta vähän epäilen tätä. Jos en saa sitä omin voimin taltutettua, haen diagnoosin (suoraan tältä @MikaelF:n suosittelemalta fyssarilta). Viime viikolla ensimmäistä kertaa elämässäni, ainakin muistaakseni, tunsin kevyttä polvikipua hölkkäillessäni. En tiä, saatana...
Mutta jos vaikka terveet ihmiset, jotka voivat käyttää täysiä liikeratoja, jatkaisivat tästä. Poistun takavasemmalle...
Pari kolme viikkoa sitten tein askelkyykkykävelyä ihan vain 2 x 10 kg kässäreillä, mutta polveni esittivät sangen jyrkän vastalauseen. En ole varma, mikä niitä on viime kuukausina alkanut hermostuttaa, mutta vähän epäilen tätä. Jos en saa sitä omin voimin taltutettua, haen diagnoosin (suoraan tältä @MikaelF:n suosittelemalta fyssarilta). Viime viikolla ensimmäistä kertaa elämässäni, ainakin muistaakseni, tunsin kevyttä polvikipua hölkkäillessäni. En tiä, saatana...
Mutta jos vaikka terveet ihmiset, jotka voivat käyttää täysiä liikeratoja, jatkaisivat tästä. Poistun takavasemmalle...
-
- etupotkija
- Viestit: 6547
- Lauteille: Lokakuu 2009
Voimaharjoittelun nivelkulmat ja voimakäyrät
Sivukommenttia. Itsellä on pitkät reisiluut suhteessa selkään. Minulla on ollut nuorempana alaselkäongelmaa ja polvien kanssa olen saanut olla varovainen jo viime vuosituhannella.
Kuitenkin nyt 5-kymppisenä olen siinä tilanteessa, että vuosikaudet olen tehnyt ongelmitta etukyykkyä pohjaan asti. Painot ei ole hirveän isot, tyypillinen raskaimpien toistojen paino 100kg. Liike sopii välityksilleni, koska siinä ei tarvitse taivuttaa ylävartaloa niin paljon eteenpäin. Lisäksi oman kapean kokemukseni mukaan alas asti meneminen on etukyykyssä polvien kannalta mukavampaa kuin jarruttaminen ja suunnanvaihto kesken matkan (ellei tee sitten todella pientä liikettä). Tekniikan opetteluun on kyllä tullut panostettua.
Btw, itse suosin penkkipunnerruksessa olkapäiden takia nimenomaan voimanostotyyliä, tosin sellaisella erikoisuudella, että oteleveyteni on olkapäiden suojelemiseksi melko kapea. Näin ollen se on kyllä tehokas ojentajaliikekin.
Sinänsä penkin pointti harjoitusohjelmassani on pitkälti se, että olen yrittänyt saada mukaan edes muutaman "ison liikkeen" jonka voin tehdä turvallisesti. Eli liikkeen, jossa pystyy tekemään absoluuttisesti isoilla painoilla "testo"/maksimivoimasarjoja, joita nykyisen käsitykseni mukaan on sinänsä hyvä tässä iässä olla ohjelmassa.
Kuitenkin nyt 5-kymppisenä olen siinä tilanteessa, että vuosikaudet olen tehnyt ongelmitta etukyykkyä pohjaan asti. Painot ei ole hirveän isot, tyypillinen raskaimpien toistojen paino 100kg. Liike sopii välityksilleni, koska siinä ei tarvitse taivuttaa ylävartaloa niin paljon eteenpäin. Lisäksi oman kapean kokemukseni mukaan alas asti meneminen on etukyykyssä polvien kannalta mukavampaa kuin jarruttaminen ja suunnanvaihto kesken matkan (ellei tee sitten todella pientä liikettä). Tekniikan opetteluun on kyllä tullut panostettua.
Btw, itse suosin penkkipunnerruksessa olkapäiden takia nimenomaan voimanostotyyliä, tosin sellaisella erikoisuudella, että oteleveyteni on olkapäiden suojelemiseksi melko kapea. Näin ollen se on kyllä tehokas ojentajaliikekin.
Sinänsä penkin pointti harjoitusohjelmassani on pitkälti se, että olen yrittänyt saada mukaan edes muutaman "ison liikkeen" jonka voin tehdä turvallisesti. Eli liikkeen, jossa pystyy tekemään absoluuttisesti isoilla painoilla "testo"/maksimivoimasarjoja, joita nykyisen käsitykseni mukaan on sinänsä hyvä tässä iässä olla ohjelmassa.
-
- päähänpotkija
- Viestit: 6493
- Lauteille: Maaliskuu 2005
Voimaharjoittelun nivelkulmat ja voimakäyrät
Mikä etu rajatun liikelaajuden kyykyssä on verrattuna vaikkapa maastavetoon, jonka nivelkulmat varmaankin semmoista puolikyykyn luokkaa?
Ain't no one.
-
- kylkeenpotkija
- Viestit: 3411
- Lauteille: Joulukuu 2005
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: Holismi
- Takalajit: Taekwondo, BJJ/SW
Voimaharjoittelun nivelkulmat ja voimakäyrät
Alustus oli tosiaan niin kattava, että mennyt nyt pari päivää seuratessa, että mitäs tähän voisi edes kirjoittaa Hyvää settiä!
Itse mietin ja katson muiden ihmisten mittasuhteita ja nivelkulmia tuon tuosta. Mielestäni voimaharjoittelun turvallisuus ja tehokkuus on hyvin pitkälti seurausta näiden asioiden hallinnasta. Kyykkääminenkin on yllättävän monimutkaista, kuten aiempien keskustelijoidenkin viesteistä on nähtävillä. Itse huomasin teininä, että etukyykky maistuu paremmin kuin takakyykky, mutta kipeytin siinäkin selkäni. Tuo oli sellaista vaihetta, kun ominpäin ja "poikaporukalla" tehtiin, eikä kukaan oikein tiennyt sen paremmin.
Tässä ketjussa on sivuttu ylävartalon nojaamista kyykätessä, mistä tuli mieleeni tämä oiva video takakyykyn varioinnista tangon sijaintia muuttamalla:
Takakyykyssä eteen nojaaminen ei itsessään ole paha asia, kunhan silloin otetaan huomioon, että tanko tulee sijoitella alemmas selälle ja polvi ei lähde eteenpäin (siinähän kaatuu). Highbar-takakyykky vaatiikin sitten nilkalta sitä liikkuvuutta ja polven viemistä eteenpäin, etu- ja valakyykystä puhumattakaan (Koroke jalan alla auttaa, vielä parempi on painonnostokenkä). Etukyykyssä nojaaminen johtaa siihen, että paino ei enää ole vartalon päällä, vaan käsillä.
Sivuhuomiona muuten Mikan kommenttiin korkeasta jalkaholvista ja rakenteellisesti jäykästä nilkasta: itselläni on (toki kenkäkauppiaan mukaan) korkea holvi, mutta (itseni mukaan) nilkka on yksi parhaiten liikkuvista nivelistäni (Kyykyn kannalta). Ihmisiä olemme me.
Olen huomannut, että ohjattavien keskuudessa kyykätessä selkää murehtivista ihmisistä ongelmat liittyvät lähes sataprosenttisesti siihen, että alaselkä pyöristyy kyykyn ala-asennossa, ei niinkään nojaamisiin tai muihin verraten. Itse tein nuorempana hirveästi sitä, että menin kyykätessä reidet kiinni pohkeisiin, mutta vasta siirtyessäni osaavaan valmennukseen, tähän asiaan kiinnitettiin huomiota. Todella monet ihmiset kyllä pääsevät myös kontrolloidulla selällä suhteellisen alas, he eivät vaan tiedosta omaa pyöristelyä. Eron huomaa erityisen hyvin, kun samat ihmiset vetävät maasta konventionaalisella tekniikalla, jolloin lähtöasennossa selkä saattaa olla jopa lähes lattiansuuntainen, mutta selkä ei pyöristy ja suurempi kuorma nostetaan ilman kipua. Tässäkin ymmärrys eli tiedostaminen säästää turhaa hikeä.
Osittaisia liikkeitä olen kyllä miettinyt, käyttöön täytyisi aina olla joku oikeasti pätevä syy. Oheisharjoittelussakin näen, että vaikkapa ponnistavan ihmisen tulee kyykätä myös laajalla liikkellä, ja osittain maksimoida kuormaa vajaalla liikkeellä. Tällaisten ihmisten harjoituttamisesta minulla toki ei ole kokemusta, vaan pyrin aina siihen, että käytettäisiin "laajinta tervettä liikelaajuutta".
Itse mietin ja katson muiden ihmisten mittasuhteita ja nivelkulmia tuon tuosta. Mielestäni voimaharjoittelun turvallisuus ja tehokkuus on hyvin pitkälti seurausta näiden asioiden hallinnasta. Kyykkääminenkin on yllättävän monimutkaista, kuten aiempien keskustelijoidenkin viesteistä on nähtävillä. Itse huomasin teininä, että etukyykky maistuu paremmin kuin takakyykky, mutta kipeytin siinäkin selkäni. Tuo oli sellaista vaihetta, kun ominpäin ja "poikaporukalla" tehtiin, eikä kukaan oikein tiennyt sen paremmin.
Tässä ketjussa on sivuttu ylävartalon nojaamista kyykätessä, mistä tuli mieleeni tämä oiva video takakyykyn varioinnista tangon sijaintia muuttamalla:
Takakyykyssä eteen nojaaminen ei itsessään ole paha asia, kunhan silloin otetaan huomioon, että tanko tulee sijoitella alemmas selälle ja polvi ei lähde eteenpäin (siinähän kaatuu). Highbar-takakyykky vaatiikin sitten nilkalta sitä liikkuvuutta ja polven viemistä eteenpäin, etu- ja valakyykystä puhumattakaan (Koroke jalan alla auttaa, vielä parempi on painonnostokenkä). Etukyykyssä nojaaminen johtaa siihen, että paino ei enää ole vartalon päällä, vaan käsillä.
Sivuhuomiona muuten Mikan kommenttiin korkeasta jalkaholvista ja rakenteellisesti jäykästä nilkasta: itselläni on (toki kenkäkauppiaan mukaan) korkea holvi, mutta (itseni mukaan) nilkka on yksi parhaiten liikkuvista nivelistäni (Kyykyn kannalta). Ihmisiä olemme me.
Olen huomannut, että ohjattavien keskuudessa kyykätessä selkää murehtivista ihmisistä ongelmat liittyvät lähes sataprosenttisesti siihen, että alaselkä pyöristyy kyykyn ala-asennossa, ei niinkään nojaamisiin tai muihin verraten. Itse tein nuorempana hirveästi sitä, että menin kyykätessä reidet kiinni pohkeisiin, mutta vasta siirtyessäni osaavaan valmennukseen, tähän asiaan kiinnitettiin huomiota. Todella monet ihmiset kyllä pääsevät myös kontrolloidulla selällä suhteellisen alas, he eivät vaan tiedosta omaa pyöristelyä. Eron huomaa erityisen hyvin, kun samat ihmiset vetävät maasta konventionaalisella tekniikalla, jolloin lähtöasennossa selkä saattaa olla jopa lähes lattiansuuntainen, mutta selkä ei pyöristy ja suurempi kuorma nostetaan ilman kipua. Tässäkin ymmärrys eli tiedostaminen säästää turhaa hikeä.
Osittaisia liikkeitä olen kyllä miettinyt, käyttöön täytyisi aina olla joku oikeasti pätevä syy. Oheisharjoittelussakin näen, että vaikkapa ponnistavan ihmisen tulee kyykätä myös laajalla liikkellä, ja osittain maksimoida kuormaa vajaalla liikkeellä. Tällaisten ihmisten harjoituttamisesta minulla toki ei ole kokemusta, vaan pyrin aina siihen, että käytettäisiin "laajinta tervettä liikelaajuutta".
"10 physical skills are: cardiovascular/respiratory endurance, stamina, strength, flexibility, power, speed, coordination, agility, balance, and accuracy. You are as fit as you are competent in each of these 10 skills."
Treenipäiväkirja
Erik Sandström
Mestaritehdas Oy
Instagram/Facebook
Treenipäiväkirja
Erik Sandström
Mestaritehdas Oy
Instagram/Facebook
-
- kylkeenpotkija
- Viestit: 3411
- Lauteille: Joulukuu 2005
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: Holismi
- Takalajit: Taekwondo, BJJ/SW
Voimaharjoittelun nivelkulmat ja voimakäyrät
Tulee mieleen ainakin se, että vajaata kyykkyä voi jatkaa hyppyyn, jos vaikkapa se on ominaisuus, johon voimaa kaivataan. Maven kanssa tämä ei tunnu luontevalta. Toisekseen maastavedon kulmat kuorman ollessa polven alapuolella, ovat hyvin erilaiset.
"10 physical skills are: cardiovascular/respiratory endurance, stamina, strength, flexibility, power, speed, coordination, agility, balance, and accuracy. You are as fit as you are competent in each of these 10 skills."
Treenipäiväkirja
Erik Sandström
Mestaritehdas Oy
Instagram/Facebook
Treenipäiväkirja
Erik Sandström
Mestaritehdas Oy
Instagram/Facebook
-
- päähänpotkija
- Viestit: 6493
- Lauteille: Maaliskuu 2005
Voimaharjoittelun nivelkulmat ja voimakäyrät
Mielenkiintoinen kyllä tuo korkea holvi ja nilkan liikelaajuus. Itselläni tosi korkea jalkaterän holvi ja varsinkin tempauksen vastaanotossa olisi kiva, kun saisi polvia enemmän eteen, mutta ei niin ei. Kyykyssä ei ole häirinnyt. Mikä siinä korkeassa holvissa nilkan liikettä rajoittaa?
Ain't no one.
-
- etupotkija
- Viestit: 94513
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
Voimaharjoittelun nivelkulmat ja voimakäyrät
Tuo menee oman osaamiseni ulkopuolelle. Luulisin että ainakin @MikaelF osaisi vastata tuohon kysymykseen. Jääkäämme odottamaan.
Low bar squat on tietysti yksi vaihtoehto, mutta siitä on Hemmukkan ja minun tapauksessani liian vähän hyötyä. Lisäksi siinäkin on oma opettelunsa.
Kamppailulajit jätin taakseni 2011. Vaikka kaikesta siitä stressistä suurin osa oli hallinnollista, oli siinä teknisessä oppimisessa varsinkin opettajana jatkuvasti tekemistä. Silloin päätin että siitä eteenpäin keskityn enemmän nauttimaan liikunnasta. Hurahdin pari vuotta sen jälkeen painonnostoon, mutta tempaus alkoi turhauttaa, kun vähäiset voimani olisivat riittäneet paljon enempään kuin tekniikkani. Ja nyt viime syksystä kevään loppuun asti aloin opetella sormilukkoa. Vielä mitä, aina olivat ranteet kipeät, varsinkin vasen, jonka nuorempana mursin sparreissa. Fak opettelu. Vähemmän säätämistä, enemmän tekemistä.
Hyvää keskustelua!
Low bar squat on tietysti yksi vaihtoehto, mutta siitä on Hemmukkan ja minun tapauksessani liian vähän hyötyä. Lisäksi siinäkin on oma opettelunsa.
Kamppailulajit jätin taakseni 2011. Vaikka kaikesta siitä stressistä suurin osa oli hallinnollista, oli siinä teknisessä oppimisessa varsinkin opettajana jatkuvasti tekemistä. Silloin päätin että siitä eteenpäin keskityn enemmän nauttimaan liikunnasta. Hurahdin pari vuotta sen jälkeen painonnostoon, mutta tempaus alkoi turhauttaa, kun vähäiset voimani olisivat riittäneet paljon enempään kuin tekniikkani. Ja nyt viime syksystä kevään loppuun asti aloin opetella sormilukkoa. Vielä mitä, aina olivat ranteet kipeät, varsinkin vasen, jonka nuorempana mursin sparreissa. Fak opettelu. Vähemmän säätämistä, enemmän tekemistä.
Hyvää keskustelua!
-
- etupotkija
- Viestit: 5349
- Lauteille: Marraskuu 2009
- Paikkakunta: Naantali
- Etulaji: Jumppa
Voimaharjoittelun nivelkulmat ja voimakäyrät
Nivelkulmista. Itsellä ei normituolissa kunnolla istuessa (vaikka ruokapäydän ääressä) uletu kantapäät lattiaan, eikä polvitaive istuinosan reunaan. Silti mittaa on 181. Esim vaimo on kokonaiset 163 ja samanmittaset jalat...Aika persjalkanen, sanoisin. Joten takakyykyssä olisi oltava melko suoralla selällä, tai nokilleen menee, kun sitä tankoa ei hirmu alas kuitenkaan saa. Joista syistä koko kyykky on epämiellyttävää. Muuten luulisi, että olis helppo, lyhkäset vipuvarret. Mave taas sujuu erinomaisesti, kun kädet sumotyylissä on melkein jo tangossa ruoto suorana...
“Maamiinat kioskeihin”
RadioRock
RadioRock
-
- kylkeenpotkija
- Viestit: 3411
- Lauteille: Joulukuu 2005
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: Holismi
- Takalajit: Taekwondo, BJJ/SW
Voimaharjoittelun nivelkulmat ja voimakäyrät
Kysäisin omat jalkani analysoineelta kauppiaalta, eli siskoltani. Minun jalkaholvini eivät sittenkään taida olla oikeasti korkeat, vaan terveet, kun tyypillisenä vaivana ihmisillä on lättäjalkaisuus.
Mika osuu opettelusta puhuessaan maaliin myös tämän ketjun aiheen kannalta: ihmisten on helppo etsiä uusia liikkeitä ja tapoja, vaikka he eivät ole tutkineet ja opetelleet jotain tapaa niin pitkään, että sen hyödyt/hyödyttömyys olisi tullut oikeasti todistetuksi. En tarkoita, etteikö tässä keskustelleet henkilöt olisi sitä duunia tehneet ja ratkaisunsa perustellut, mutta monilla ihmisillä on helposti "tempunnälkää". Bisnespuolella tämä näkyy siten, että on niitä ihmisiä, jotka käyvät jokaikisessä seminaarissa ja workshopissa, mutta perusarkena kolme kertaa treeneihin saapuminen voi olla liikaa pyydetty.
Lyhyesti/toistaen: jokaiselle tekemisen tavalle on oltava järkevä perustelu. (Tykkääminen on yksi hyvä perustelu, paras treeni on tehty treeni!)
Mika osuu opettelusta puhuessaan maaliin myös tämän ketjun aiheen kannalta: ihmisten on helppo etsiä uusia liikkeitä ja tapoja, vaikka he eivät ole tutkineet ja opetelleet jotain tapaa niin pitkään, että sen hyödyt/hyödyttömyys olisi tullut oikeasti todistetuksi. En tarkoita, etteikö tässä keskustelleet henkilöt olisi sitä duunia tehneet ja ratkaisunsa perustellut, mutta monilla ihmisillä on helposti "tempunnälkää". Bisnespuolella tämä näkyy siten, että on niitä ihmisiä, jotka käyvät jokaikisessä seminaarissa ja workshopissa, mutta perusarkena kolme kertaa treeneihin saapuminen voi olla liikaa pyydetty.
Lyhyesti/toistaen: jokaiselle tekemisen tavalle on oltava järkevä perustelu. (Tykkääminen on yksi hyvä perustelu, paras treeni on tehty treeni!)
"10 physical skills are: cardiovascular/respiratory endurance, stamina, strength, flexibility, power, speed, coordination, agility, balance, and accuracy. You are as fit as you are competent in each of these 10 skills."
Treenipäiväkirja
Erik Sandström
Mestaritehdas Oy
Instagram/Facebook
Treenipäiväkirja
Erik Sandström
Mestaritehdas Oy
Instagram/Facebook