Voimaharjoittelun nivelkulmat ja voimakäyrät

[Lasse Candé]

Siinä että nostaa itseään polvia ojentamalla on myös sellainen realiteetti että suoremmilla polvilla polven n asteen (pieni n) ojennus nostaa kroppaa vähemmän kuin mitä enemmän koukistetuilla polvilla.

Toisin on esim. niissä punttisalien reisitreenilaitteissa, joissa painot nousevat polven kulmasta riippumatta yhtä pitkän matkan yhtä suuren kulman ojennusta kohti.

Tämä tarkoittaa, että kun polvia ojennetaan nostaakseen omaa kroppaa ylöspäin, tehtävä on hyvin helppo - laaja ojennus nostaa vain vähän.

Vastaava koskee myös hanuria.

En tarkalleen tunne anatomiaa, mutta oletan tämän tarkoittavan että lihakset supistuvat tuolla loppusuoralla paljon. Ja ponnahtaessa nopeasti.

[Mika]

Varsi ja kulman sin, ei se nyt niin vaikeaa ole

Kyllä se lyhyen matematiikan opiskelleelle on.

Eli mitä tuosta tulee tulokseksi? Voin sitten vastata biomekaniikan puolesta siihen.

[MikaM]

Ihan niinkuin tuntuukin, vaakasuoraan (käsivarteen) asti kasvaa ja sitten samalla mitalla kevenee ylöspäin.

[Ile]

Välikommentti, joka voi liittyä joihinkin aikaisempiin: itse olen kokenut kyykätessä polvien kannalta armollisemmaksi käydä ”pohjassa”, kuin jättää vajaaksi, paitsi ehkä jos tehdään todella pienen liikelaajuuden varttikyykkyä.

Pienen komprossin tuossa kyllä teen. Mulla on luonnostaan melko voimakas lannerannan notko ja tiedän (tullut videoitua yms.) että ATG:ssa rangan alapää lähtee ihan pikkuisen taipumaan.

Tähän ikään mennessä en ole huomannut sen aiheuttavan mitään ongelmaa, joten olen sen hyväksynyt, koska joka tapauksessa pääsen puhtaasti hyvin pitkälle alas ja suunnanvaihto on mukavinta tehdä ”pohjassa”.

[tapsaattori]

Hyppääminen ylöspäin vaatii tehoja varsinkin kyykyn loppuosassa ylhäällä, jota myös suurilla painoilla tehty varttikyykky kehittää. Hyppykorkeuden kannaltahan on vähemmän merkityksellistä millaisia tehoja siellä kyykyn ala asennossa syvältä pystyy tuottamaan, kunhan yläasennossa on mahdollisimman paljon nopeutta ylöspäin. Samankaltaisesti kuin painonnostossa ala-asennossa tehtävän nostovaiheen, maasta irrotuksen, tarkoitus on lähinnä saada tanko hallitusti hyvään asentoon tehokasta loppuvetoa varten, jossa tangolle pyritään saamaan mahdollisimman paljon korkeutta. Toki painonnostossa on sitten se, että voimantuoton vaatimukset on kovat sekä ala-asennossa että ylhäällä toisaalta suurien kuormien sekä nopeusvaatimusten vuoksi. Hyppy- ja nopeuslajeissa on myös oleellisena elastisen voimantuoton elementti mihin liittyy paitsi lihasten myös jänteiden ominaisuudet.

[Andy]

Minun käsittääkseni se, että harjoittelu on nivelkulmaspesifistä, on tunnettu jostain 1970-luvulta lähtien.

Otsikointi on ihan kummallinen, kun siinä jotenkin samaistetaan sprinttien ja hyppyjen tulostaso yleisesti räjähtävyyteen ja nopeuteen. Ihan ilman tutkimusta voin kertoa, että voit tehdä varttikyykkyä ja syväkyykkyä maailman tappiin, mutta se ei paranna käsinopeuttasi yhtään.

[tapsaattori]

Niin, tuossa tutkimuksessa vahvasti tulosta ohjaavana tekijänä on se, että eri kyykkäilyryhmien harjoituspainot valittiin perustuen 1 RM kyseisistä kyykkysyvyyksistä. Ei siis vakiopainolla. Tällöin on selvää, että kun pienemmällä painoilla harjoitellaan, niin syväkyykkääjät kuormittavat lihaksistoaan ja hermostoaan vähemmän liikkeen yläosassa kuin varttikyykkääjät. Mielestäni tutkimus on siitä ihan asiallinen, että sen perusteella todetaan perustellusti, että osanostoilla voi olla hyödyllinen osansa harjoittelussa. Mutta joo ei mitään erikoisen yllättävää ja uutta tosiaan.

[snufkin]

Otsikointi on ihan kummallinen, kun siinä jotenkin samaistetaan sprinttien ja hyppyjen tulostaso yleisesti räjähtävyyteen ja nopeuteen. Ihan ilman tutkimusta voin kertoa, että voit tehdä varttikyykkyä ja syväkyykkyä maailman tappiin, mutta se ei paranna käsinopeuttasi yhtään.

Eh...tottakai kyse on jalkojen räjähtävyydestä....

[Andy]

Miksi se mitataan tuolla tavoin?

[snufkin]

Miksi se mitataan tuolla tavoin?

Pystysuoralla hypyllä ja sprintillä? En heti keksi parempaa tapaa mitata jalkojen räjähtävyyttä.

[Andy]

No mitä jos hypättäisiin niin että mentäisiin täyskyykystä 20 astetta lisää? Rajoitetaan vaikka köydellä polvinivelen liikerataa.

Lyön 1000 € vetoa että syväkyykky kehittää sitä paremmin kuin varttikyykky.

[Kari Aittomäki]

Sprintin kropankäytössä käsityö ei ole merkityksetöntä, väittävät.

[Eppu]

Kyllä se lyhyen matematiikan opiskelleelle on.

Eli mitä tuosta tulee tulokseksi? Voin sitten vastata biomekaniikan puolesta siihen.

Juuri tätä tarkoitan. Odotan mielelläni biomekaniikan vastausta, sillä vaikka pitkän matikan ja fysiikan lukijana hiffaan momentit ja vektorit, mutta lihasten, jänteiden ja muiden ominaisuudethan muuttuvat liikkeen eri vaiheissa, muuttaen asiaa monimutkaisemmaksi.

Joskus täytyy yksinkertaistaa tajutakseen, mutta pureutua syvemmin ymmärtääkseen.

[tapsaattori]

Eikö klassisen fysiikan perusteet kuten voiman momentti nimenomaan kuulu oleellisena osana biomekaniikkaan?

[tapsaattori]

Joo näin on kuten Andy sanoo, mutta ei tuo tutkimusartikkeli kerro mistään yleisesti ottaen jalkojen räjähtävyydestä vaan eri kyykkyharjoitteiden vaikutuksesta hyppykorkeuteen ja lyhyen matkan juoksuun. Johtopäätöksissä päätellään varovaiseen sävyyn että tutkimuksen perusteella voidaan päätellä että osakyykkyjä voisi kannattaa harkita osaksi harjoitusohjelmaa.

Jalkojen (räjähtävää) voimaa voi tosiaan tuottaa monella tavalla ja mitata vaikka reidenlähennyslaitteessa, jossa tehtävä tulos parantuisi veikatakseni harjoittelemalla reidenlähennyksiä.