Poliisin voimankäyttö

[Ars Dimicatio]

Tarina ei kerro aseen kaliberia tässä Hämeenlinnan tapauksessa. Ilmeisesti kuitenkin taskusta vedetty ase, mutta sekään ei vielä todista mitään, koska hyvinkin pieniä taskuaseita saa esimerkiksi kalibereissa 9mm ja .45 ACP. Minulle on väitetty, että tässä Hämeenlinnan tapauksessa poliisi olisi ehtinyt kääntää päätään ja luoti olisi nimenomaan raapaissut otsaa, eli nahkaa viistäen mennyt kallosta ohi. En tiedä onko totta, mutta mahdollista se ainakin on.

[YJT]

Mahdollista toki. Olen kuullut että kyseessä olisi .25 ACP.

[Ile]

Voihan se olla, että sillä ei ollut päässä mitään elintärkeää.

Luonnollisestikaan en vihjaa mitään suomalaisten virkamiesten osalta, varsinkaan jos puhutaan sisäministeriön hallinnonalasta.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2016090622271694

[YJT]

"Meillä poliisissa työkyvyttömyyttä ei oitis huomata"
- Artturi Reinikainen

[Poista käyttäjä 1747]

25 acp on tehoiltaan 22 shortin luokkaa, eli huomattavasti alle tavallisen piekkarin. Kaliiberi kehitettiin wikin mukaan alun perin nimenomaan pieniä itselataavia taskuaseita varten, eli siitä lapsellisesta 80-90joulesta pitäisi ottaa vielä energiaa lataamiseen. Mutta hyvä ettei käynyt pahemmin.

Miten hyvin noiden enempi rynnäköintiin sopivien varusteiden sisällä oleva virkamiesoletettu kestää suojakaulukseen, kypärään tai visiiriin tulevia osumia? Tarkoitan sitä suojavarusteisiin tulevaa impaktia. Äkkiä ajatellen senhän ei pitäisi potkaista sen enempää kuin luodin matkaan lähettäneen aseen rekyylinkään. Isku kohdistuu toki paljon pienempään pinta-alaan mutta onko sillä kovinkaan suurta merkitystä raskaiden varustusten kanssa?

[YJT]

En tiedä, kuinka julkisia nämä tiedot ovat, mutta olen nähnyt PolAMK:n voimankäytön kouluttajien tekemän testin, jossa raskaaseen liiviin pukeutunut koehenkilö seisoi yhdellä jalalla, kun noin metristä-parista ammuttiin Glockilla virkapatruunalla keskimassaan. Jos kuvan rajaisi niin että ase ei näy kuvassa ja sen katsoisi ilman ääntä, niin laukauksen aiheuttamaan horjahdusta ei välttämättä erottaisi muusta yhdellä jalalla seisomisen aiheuttamasta huojunnasta.

[Andy]

Liikemäärähän on vakio. Kohde heilahtaa saman verran kuin ampuja aseen rekyylistä.

[Poista käyttäjä 1747]

…kuten kirjoitin itsekin. Mutta kun ampuu itse, niin tietää kuinka paljon ja milloin se ase potkaisee, rekyylin vastaanottamiseen suunniteltu kahva tai tukki on pinta-alaltaan huomattavasti isompi kuin luoti, kulma ja hetki ei tule yllätyksenä jne. Paino ja piipun nouseminen vaimentaa myös rekyyliä.

Joskus vuosituhannen vaihteessa yksi risen voimankäyttökouluttaja väitti, että siinä missä visiiristä voidaan tehdä riittävän kestävä, niin on eri asia kuinka hyvin leukaremmillä härpäkkeeseen kiinnitetty virkamiesoletettu kestää. Tiedä sitten kun kaverilla oli tapana heittää lapin lisää. Voisin vaan kuvitella, jos luoti/impakti tulee viistosta ja pää heilahtaa sen seurauksena, niin sillä olisi samankaltainen vaikutus kuin lyönnillä.

Itse käytin aikoinaan ainoastaan perusluotiliiviä ja sitäkin mahdollisimman säästeliäästi. Siinä ei ollut ylimääräisiä suojalevyjä tai lisäkappaleita ja olin siinä käsityksessä, että niiden kanssa luodin vastaanottaminen (pysäyttäminen) olisi kivuliasta, koska luodin energia kohdistuisi verrattain pienelle alalle. Toki ilman olisi sattunut vielä enemmän. Mulla ei ole mitään omakohtaista kokemusta noista raskaimmista varusteista, mutta käsittääkseni niiden kauluksissa ei ole ylimääräisiä levyjä tms...

[Kari Aittomäki]

Minäkin olen ihan VHS-ajalla vahdannut opetusvideon jossa setä ottaa Mauno neljänelosen slugin liiviinsä juurikaan hievahtamatta.
Oli siellä liivin alla puhelinluettelo iskua levittään mutta muuten se reaktio oli mallia huojahdus.
A, se ei ollut opetusvideo vaan myyntisellainen, ne esitteli suojavarustuksia erimoisia.
Oijoi niitä aikoja.

Kyllä mulla ainaki vahaluodit nipisti ikävästi liiviinki, vaikka ruutimäärät ei täysmittaisia olleetkaan.
Ja kun jännitti niin pirusti jotta osuuko se vastasälli raajoihin, joka siis sattu ku fan, kyllä tärinät vastas jossainmäärin tositilannejänskäystä.
Täydessä tappelumoodissa.. en kyllä usko että osumatkaan rokkaamisen rytimä juuri sekoittais.
Eli ne leffojen näyttävät osumavoltit on, juu, cinemaa vaan.

Anekdootti, juttelin asiasta jenkkimariinien kersantin kanssa, mulla siis kävi lähetystön mariineja treenillä..
Juteltiin liiveistä ja luotiasetappeluksen treenaamisesta, oli hiukan kauhtunut kun kerroin että mulla oli sama liivi kentällä ja treeneissä.
Kun heillä merijalkaväessä katsotaan että iskeytynyt liivi on käytetty liivi ja menee vaihtoon.
Nimenomaan kevyet liivit siis.

Mites nykyään lie asia?

[Poista käyttäjä 1747]

Niin kevlariliivithän ovat verrattain pehmeitä. Vaikka ne levittävät impaktin energiaa luotia laajemmalle alueelle, niin kyllä sitä energiaa tulee yhä läpi vaikka projektiili jää ihon ulkopuolelle. Lisälevyt leventävät luodin energiaa vielä laajemmalle alueelle.

Noilla suojavarusteilla saa varmaan ihan kohtuullisen suojan, kun joku treenannut ammattiporukka saa käyttöönsä raskaampien varusteiden lisäksi vielä kilpiä, panssaroituja ajoneuvoja tms. Voisin kuvitella, että on paljon haasteellisempaa tasapainolla normikäytössä käyttömukavuuden ja suojan välillä. Ainahan ei ehdi tälläytyä.

Netistä löytyi Kapteeni Hitaan lisäksi jokunen tahallinen ja tahaton ihmiskoe, josta saa varmaan jonkinlaista osviittaa. Kapteeni Hidas väittää omassa klipissään, että Yhdysvalloissa liivit ovat suojanneet 1973 lähtien yli 3000 kertaa poliisin nahkaa. Aikamoinen luku.

Ja sit Suomessa jotkut vinkuivat 15 panssaroiduista G mersusta.

[YJT]

Mä luulen että tuo 3000 voi olla alakanttiin; pelkästään Safariland mainostaa yli 2000 pelastettua poliisin henkeä, ja kyseessä on vain yksi - joskin iso - valmistaja. En tiedä, omistaako Safariland nykyään Second chancen, mutta Second chancella tuli 1000 pelastettua nahkaa täyteen jo vuonna 2007.

https://inside.safariland.com/saves-club/

[Andy]

Miksiköhän jenkkipoliisit ovat herkkiä ampumaan?

[Ars Dimicatio]

Tunnen kaverin, joka jäi aikanaan eläkkeelle Portlandin poliisivoimista ja "eläkevirkanaan" ryhtyi asekouluttajaksi Oregonin osavaltion ylläpitämässä instituutissa, jossa koulutettiin aseenkäyttöä kaikille Oregonin osavaltion lukuisille eri poliisilaitoksille. Keskustelin aikanaan paljonkin kaverin kanssa Oregonin ja muidenkin osavaltioiden poliisien aseenkäyttökulttuureista ja sen perusteella pääsääntöinen syy miksi julkisuudessa on kuva, että USA:n poliisi ampuu herkästi on kaksijakoinen.

Ensimmäinen osa on se, että ei ole olemassa "Yhdysvaltain Poliisia", jolla olisi yksi yhtenäinen koulutus ja aseenkäyttökulttuuri. Jokaisella osavaltiolla, kaupungilla, kunnalla, kylällä jne. on oma poliisinsa. Lisäksi kouluilla, yliopistoilla, metrolaitoksilla ja lukuisilla muilla julkisilla instituutioilla on usein vielä oma poliisinsa. Monissa osavaltioissa kukin julkishallinto tai sen osa vastaa itse poliisien pääsyvaatimuksista ja koulutuksesta. Oregonissa oli iso juttu, kun osavaltio määräsi, että jokaisen poliisin täytyy käydä aseenkäyttökoulutus osavaltion omassa instituutissa. Sellaista ei ole kaikkialla. Tästä johtuen poliisien koulutus vaihtelee käytännössä kouluttamattomasta, muutaman viikon tai kuukauden koulutuksen saaneista hyvin Suomalaistyylisen pitkän koulutuksen saaneisiin.

Toinen juttu sitten on se, että aseet ovat monissa paikoissa niin syvälle kulttuuriin juurtunut tekijä, että ase on jokaisella poliisilla, mutta muita voimankäyttövälineitä ei välttämättä sitten olekaan. Kun hyvin vähäisesti koulutettu ja kokematon poliisi törmää ensimmäistä kertaa jäykkään tilanteeseen ja voimankäytön porrastus on nyrkki, pamppu tai pistooli, niin siihen pistooliin saatetaan tarttua hyvin herkästi ja kun ampumaan lähdetään, niin ammutaan niin että riittää.

[YJT]

Lisäksi voimankäytön ohjeistus on erilainen kuin Suomessa: siellä riittää että tietyt kriteerit täyttyvät (intent, opportunity, jeopardy) ja että kyseessä on hyökkäys joka uhkaa death or grave bodily injury, niin it's a go. Eli ei tarvitse käyttää lievintä tehokasta voimakeinoa. Ja voimankäytön vaikutusten seuranta on lähinnä sitä että ammutaan kunnes tango putoaa.

[Ars Dimicatio]

Juu, se tärkein ero, joka tuli esille kun juttelin tämän Oregonilaisen kaverin kanssa aseenkäytöstä oli siinä, että heille Suomalainen ajatus siitä, että voidaan ampua "voimankäyttölaukaus" ennakoivasti jalkaan ja "käskytys - voimankäyttölaukaus - kohteen arviointi - käskytys" looppi olivat täysin tuntemattomia ja osittain jopa hiukan pelottavia ajatuksia. Heillä sellaisesta voimankäytöstä joutuisi (ainakin Oregonissa) hyvin nopeasti kuseen jos ei oikeuslaitoksen, niin kansalaisyhteiskunnan taholta. Näin ollen siellä viranomaisen aseenkäyttö aktualisoitui nimenomaan hätävarjelutilanteissa ja aseen käytön opetus oli sen mukainen: Tähtäys massan keskipisteeseen ja ampuminen loppuu, kun kohdehenkilö on pysähtynyt. Opetettu toimintatapa oli hyvin sotilasmainen "käskytys - laukaus - laukaus - jatka ampumista kunnes liike loppuu" ja muuta aseenkäyttöä ei juurikaan harjoiteltu.