Perinteinen Karate ja Karaten historia

[Mika Väyrynen]

Gojussa tuo on ihan perusasia ja katoissa näkösällä ihan koko ajan. Hikiteä ei taideta vedellä esim Saifassa kuin kolme kertaa. Molemmat kädet on käytössä koko ajan, kaikella on tarkoitus. Kaikessa karatessa tietenkin, mutta joissain tyyleistä ei kovin esillä. Esim Shotokanissa. Mä innostuin Gojussa nimenomaan tarkoituksenmukaisuuteen- periaatteita ei tarvitse etsimällä etsiä. Ne on ihan avoimesti nähtävissä katassa. Kun vielä osaa katsoa. En ihmettele että nimenomaan Goju-sensei on noissa artikkelin kuvissa. Varsin tuttuja käsien asemia ovat.

[AriJ]

Tuota kuvaa kun katsoo niin jos siinä vedettäisiis se toinen käsi sinne lonkalle se päätyisi aika kauas tulevasta kohteestaan... onko Hikite aina "käden veto lonkalle"?

Plus, tuossa kehojen asento & linjojen kulma laittaisi puolustautujan "vedetyn käden" ehkä myös jännään kulmaan sen seuraavan toimen ja kohteen suhteen...

EDIT

https://shotokantimes.com/2021/03/08/hi ... ial-topic/

[Lasse Candé]

Samaa mieltä, että Gojussa tuo näkyy varmaankin Shorin-pohjaisia tyylejä useammin.



Sanchinistahan on oma ketjunsa, mutta tässä on nyt pointtina se, että lyödessä toinen käsi on koukussa edessä. Tietenkin tuossa tehdään muutakin, mutta tässä käsittelyssä oleva rakenne on selvästi osa suoritusta.

Ja sitä rakennettahan myös testataan, esim lyömällä molempia käsivarsia, kun ovat symmetrisessä asennossa.



Ôari, tosiaankin tarkoitin hikiteä kyljelle peruskarateasentoon vetävässä merkityksessä. Noissa kuvissa kun kättä ei vedetä sinne, ei edes ole sanottua, että sitä on vedetty ylipäätään. Saattaa olla että sitä työnnetään tuonne. Wadon tobikomizukissa on sama. Joidenkuiden näkee vievän toista kättä ensiksi eteen ja vetävän siitä tuohon ”keskiasentoon”, mutta omasta mielestäni se on sitä että hikiteä on viljelty liikaa. On meillä sellaisiakin tekniikoita katassa, joissa käsi tulee edempää tuohon asemaan, mutta niissäkään ei mielestäni tule liioitella vetoa, vaan enemmänkin hyödyntää rakennetta, peräti vähän työntävällä fiiliksellä. Niin tai näin, kokemuksen tulisi olla että kädet ovat naimisissa ja molemmat osallistuvat tekniikan voimantuottoon.

Tuo on tietenkin tärkeä pointti, että asema on myös sovellusten kannalta järkevämpi. Siksi se siellä tietenkin primääristi on. Tulkintani mukaan silti ”mies ja vaimo -kädet” tarkoittavat sitä, että kun nyt näin muutenkin kannattaa tehdä, niin hyödynnetään sitä vielä lisäksi voimantuotollisesti.

[AriJ]

Tuosta tuli myös mieleen @Mjölnirin jutut defis-semmalla molempien käsien samansuuntaisesta tekemisestä, muistelen ajatusta että ei jaa voimavaroja useaan suuntaan....

[AriJ]

Hikite....

Miten paljon tässä on eroja;

1) eri karatetyylien välillä?
2) eri katojen välillä?

[Mika Väyrynen]

Tuosta Sanchinista sen verran että Shimessä läimitään kehoa ihan joka asennossa, mawattessa, jopa jalkojen väliin. Riippuu hiukan kuka taputtelee. Jollakin kuten Higaonnalla on siinä selkeä systeemi. Jossain testataan joissakin stopeissa, joissakin yhdessä staattisessa asennossa. Katat Sanseiru ja Shisochin käyttää alussa samaa tekniikkaa kuin Sanchin, kolme kertaa. Toisessa kädet nyrkissä, toisessa auki ikäänkuin nukitessa. Kyseessä on myös muistutus kolmesta hyökkäyskohteesta. Eri tempolla kuin Sanchin. Sanchin on Tenshon kanssa oma juttunsa, oma harjoitteensa. Kaikki siinä olevat tekniikat löytyvät muista katoista. Nopeanakin. Gojun katoissa tehdään montaa asiaa yhtä aikaa. Kolmeakin. Niin varmaan muidenkin tyylisuuntien.

[Lasse Candé]

Joo, tätä samaa yritin sanoa itsekin. Tarkoituksella nostin yhden asian tikun nokkaan. Meillä tuo ”meotode” on oikeastaan pienemmässä roolissa kuin vaikkapa se, kuinka vartaloa kannetaan. Jotakuinkin niin, että kun ensiksi kannattelee vartaloaan oikein, voi sitten vaikkapa miettiä käsien välistä ”avioliittoa”. Mutta tämä taas kuuluu enemmän sitten Wado-ketjuun. Halusin rajata aiheen käsien väliseen yhteyteen.

Oma mielenkiintoinen pohdinta tässä tietenkin olisi, missä määrin karaten eri suuntaukset ovat joskus vaikuttaneet toisiinsa tässä? Tai mistä Motobun ajatus meotodesta tuli? Entä sana?

[Veepee]

Meillä Kishimoto-Dissä tuota käsien asentoa, juurikin johon välillä viitataan "meotodena" (eikä ns. periaatteeseen sinänsä; tässä on vähän vaihtelua näköjään) sanotaan tekkō-gamaeksi. Seitoku Higa tulkitsee sen olevan "rautakilpikonna", Shukumine puolestaan "rautapylväs".

Asento on siis ainakin tunnistettu ja nimetty omaksi objektikseen Motobu-ryun ulkopuolellakin. Tämä ei valitettavasti tietenkään vastaa siihen, mistä "meotode"-nimi tulee.

[AriJ]

Meoto (夫婦), the Married Couple

https://en.wikipedia.org/wiki/Meoto_Iwa

(Pitihän tätä lähteä kaivamaan )

[Lasse Candé]

Veepee viittaa vastauksessaan tiettyyn käsien asentoon, jota kutsutaan meotodeksi ja yleisemmin tekkogamaeksi…

Mikä käsien asento tämä muuten tarkalleen on?

[Lasse J]

Tässä artikkelissa (referaatti) Chōshin Chibana ja Shōshin Nagamine keskustelevat siitä kuinka kiinalainen Tōde, Chatan-Yaran Ti ja Tōde Sakugawan kempo integroituivat ja kehittyivät Karateksi.

Jutussa myös maininta naispuolisesta karatemestarista, Matsumuran vaimosta. Hänestä (enkä muistakaan naisista lajin historiassa) en ole aiemmin kuullut. Sinänsä tuon ei pitäisi olla mitenkään yllättävää, sillä naissamurait Japanissa ja naismestarit kiinalaisissa taistelulajeissa eivät ole mitään uutta.

https://www.thekaratepage.com/dialogue- ... SiW0RyWrPQ

[Jussi Häkkinen]

Sinällään kaipaisin aina hieman enemmän lähteistystä. Matsumuran vaimosta on puhuttu ennen painijana (sumo, joskin lajilla on muitakin formaatteja kuin nykyinen ottelusumo). Sekin on muistettava, että Chibanan ja Nagaminen aikaan Matsumuran ja Sakugawan ajasta on jo suhteellisen kauan - jotakuinkin yhtä kauan kuin meidän ja esim. Shotokankn synnyn välillä.

Konkreettisinta kuitenkin olisi edes jonkinlainen verifioitava dokumentaatio. Jostain syystä kamppailulajeja pidetään herkästi huomattavan paljon vanhempina kuin ne oikeasti ovat. Samoin aikojen ja kulttuurien suhde toisiinsa tuntuu usein unohtuvan - esimerkkinä vaikkapa Etelä-Amerikan kulttuurien pyramidien ja Egyptin pyramidien ajallinen rinnallistaminen populaarikulttuurissa ja kahvipöytäkeskusteluissa. Sotataidon osalta kannattaa katsella eri kulttuurien aikajanoja rinnan.

Kyseessä on siis edelleen karatehistoriallinen "hearsay", vaikka anekdotaalisesti onkin kiintoisaa.

[Andy]

Oliko 1800-luvulla naisten sumopainia?

[Lasse J]

Kyllä oli: Women's sumo wouldn't become common until the 18th century in the middle of Edo (1603-1868), when a form of onna sumo was performed in some areas of Japan. Various types of women's sumo existed, including touring professionals. These continued to exist after the Meiji Restoration,[2] until women's sumo was cracked down by the Tokugawa shogunate and Meiji government, as they deemed the organizers of corrupting public morals with these spectacles.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Women's_sumo

[Lasse J]

Artikkeli jujutsusta yhtenä mahdollisena karaten ”alkulähteenä”.

https://ameblo.jp/motoburyu/entry-12712 ... teafIcwtb4