Punnerrukset

[snufkin]

On kyllä paljon kovia tuloksia, erittäin kovia, kun taustanuuttujiakin mietitään. Sitä minä tässä pohdin, että ketjun kysymys jättää tulkinnanvaraa. Ovatkohan kaikkien vastaukset keskenään vertailtavia? Viestien perusteella ainakin osalla kyse on yhteen putkeen tehdystä sarjasta, muttei mainintoja sarjan ajallisesta kestosta. Ainakin itselläni tulee eri tulos riippuen siitä teenkö maksimimäärän minuutin aikana, vai yhden maksimaalisen sarjan (joka ei omalla kohdallani kestä läheskään minuuttia).

Tämä on hyvä aasinsilta pohtimaan punnertamista testin sijaan treeniliikkeenä: erilaisilla tempoilla toteutettuna kehonpainopunnerrus on todella raskas ja kehittävä liike. Yhtenä parhaana tulokulmana se, että kuorman suhteellisen leveyden vuoksi liikettä ja tuntumaa voi "fiilistellä" paljon enemmän, kuin vaikkapa laskiessa satkua penkistä rinnalle.

Miten ketjun kysymys "Kuinka monta punnerrusta saat tehtyä minuutissa?" jättää tulkinnanvaraa? Eihän siinä ole kuin yksi vaihtoehto: tehdään niin monta punnerrusta minuutissa kuin saa tehtyä.

[Jussi Häkkinen]

Siis teitkö 83 minuutissa?

Ai saamari, joo ei. Välillä vain päässyt lagaamaan ounnerrussarjan kokonaismäärä alle sadan.

Voisin tietty lukea kysymyksenkin.

Eli tulos pysyy 50-59 -välillä.

[Hemmukka]

Siinä iso ero minkälaisia punnerruksia.
Omat jos ennätyksiä laskenut niin kapea asento ja täysin alas ja ojennus suoraksi.
50 tais mennä viimeks.
Ei voi verrata leveämpiin osatoistoihin mitkä aika suosittuja .

[Eppu]

On kyllä paljon kovia tuloksia, erittäin kovia, kun taustanuuttujiakin mietitään. Sitä minä tässä pohdin, että ketjun kysymys jättää tulkinnanvaraa. Ovatkohan kaikkien vastaukset keskenään vertailtavia? Viestien perusteella ainakin osalla kyse on yhteen putkeen tehdystä sarjasta, muttei mainintoja sarjan ajallisesta kestosta. Ainakin itselläni tulee eri tulos riippuen siitä teenkö maksimimäärän minuutin aikana, vai yhden maksimaalisen sarjan (joka ei omalla kohdallani kestä läheskään minuuttia).

Tämä on hyvä aasinsilta pohtimaan punnertamista testin sijaan treeniliikkeenä: erilaisilla tempoilla toteutettuna kehonpainopunnerrus on todella raskas ja kehittävä liike. Yhtenä parhaana tulokulmana se, että kuorman suhteellisen leveyden vuoksi liikettä ja tuntumaa voi "fiilistellä" paljon enemmän, kuin vaikkapa laskiessa satkua penkistä rinnalle.

Miten ketjun kysymys "Kuinka monta punnerrusta saat tehtyä minuutissa?" jättää tulkinnanvaraa? Eihän siinä ole kuin yksi vaihtoehto: tehdään niin monta punnerrusta minuutissa kuin saa tehtyä.

Totta, kysymys ei jättäne tulkinnanvaraa. Aloitusviestissä kuitenkin viitataan puolustusvoimien kuntotestitapaan, joka on yksi sarja, maksimiaika minuutti. Intin testissä edes yläasennossa ei saisi levätä, vaikka toki kyynärpään ojennus tulee ensin suorittaa loppuun asti.

Korjaan itseäni, kysymys ei ole tulkinnanvarainen, ketjussa esitetyt vastaukset ovat hyvin moninaisia ja kuvaavat toisistaan eri tavoin testattuja ja teknisesti toteutettuja tuloksia.

[Eppu]

Huomasin, että oma vastaukseni puuttui. Viimeksi olen testannut etunojapunnerrusta vuonna 2018 silloisen viran puolesta. Oikea aika päivittää siis ymmärrystä myös omasta tilanteesta.

Tein näin sunnuntain ratoksi. Pätkien minuutissa ehdin 31 toistoa, toisen yrityksen tein yhtenä sarjana 22 toistoa (tähän meni aikaa 40 sekuntia).

[snufkin]

Totta, kysymys ei jättäne tulkinnanvaraa. Aloitusviestissä kuitenkin viitataan puolustusvoimien kuntotestitapaan, joka on yksi sarja, maksimiaika minuutti. Intin testissä edes yläasennossa ei saisi levätä, vaikka toki kyynärpään ojennus tulee ensin suorittaa loppuun asti.

Mihin perustuu väite, että intin testi olisi yksi sarja ja yläasennossa ei saisi levätä? En muista tuollaista.

[Eppu]

Lainaus Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirjasta:

Tulos on maksimitoistomäärä 60 sekunnissa ilman lepotaukoja. Puhtaasti suoritettujen etunojapunnerrusten teoreettinen maksimimäärä 60 sekunnissa on noin
90 toistoa.

Tämä sääntö oli voimassa ainakin vuosina 2008-2019, kun itse tein ja johdin intin kuntotestejä

[MikaM]

Vaikka tuolta:
https://puolustusvoimat.fi/documents/19 ... 2890837000

[snufkin]

Lainaus Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirjasta:

Tulos on maksimitoistomäärä 60 sekunnissa ilman lepotaukoja. Puhtaasti suoritettujen etunojapunnerrusten teoreettinen maksimimäärä 60 sekunnissa on noin
90 toistoa.

Tämä sääntö oli voimassa ainakin vuosina 2008-2019, kun itse tein ja johdin intin kuntotestejä

Vaikka tuolta:
https://puolustusvoimat.fi/documents/19 ... 2890837000

Ilman lepotaukoja tarkoittaa minun nähdäkseni sitä, että ei poistuta punnerrusasennosta.Tuo tulkinta, että yläasennossa ei saisi pitää taukoa on vähän sama kuin sanoisi, että leuanvedossa ei saa pitää taukoa ala-asennossa. Eiköhän molemmissa ole kielletty lähinnä se, että ei keskeytä liikettä irrottamalla kädet tangosta tai poistumalla punnerrusasennosta.


Ethän sä penkkiä tai kyykkyä tehdessäkään jätä pois laskuista niitä viimeisiä toistoja sarjasta jotka pusketaan mahdollisesti pienen tauon jälkeen liikkeen ollessa koko ajan käynnissä. Se on sitten eri asia, jos painot laitetaan takaisi paikoilleen ja jalotellaan vähän = lepotauko.

En ole kuullut kenenkään kutsuvan lepotauoksi esim. punnerruksen tai kyykyn yläasentoa.

[Eppu]

Jos pohditaan avoimesti, niin mielestäni etunojapunnerruksen toistotesti eroaa luonteeltaan esimerkiksi leuanvedosta, jossa pohja-asennossa yhä roikutaan rasittuen. Molemmat edellä mainituista eroavat myös penkkipunnertamisesta ja kyykkäämisestä, joissa ulkoista kuormaa kannatellaan koko sarjan ajan, ja testiliikkeinä muutenkin ovat erilaisia.

Intin kontekstissa tulkintaa on toki sielläkin, kuinka paljon testaajat antavat levätä yläasennossa. Tulkinnanvaraa jää aina, kun kirjataan suppeasti, ja koulutetaan suullisesti tarkennukset. Kuntotestaajan koulutuksessa puhutaan, ettei toistojen väli saa venyä paria sekuntia pidemmäksi. Se on testausasiakirjojen mukaan selkeää, että vartalon asento täytyy olla suorana koko suorituksen ajan, eli yläasennossa "lepääminen" tulee siis suorittaa lankuttamalla. Ei se ole kevyt asento siinä vaiheessa, siksi en sitä levoksi katso, ja kielletyksi lepäämiseksi yläasennossa tulkitsen siis erilaiset alaspäin katsovat koirat ja muut venkoilut, vaikka näennäisesti kädet ja jalat pysyvät kiinni lattiassa.

Se mikä tässä on selvää, intin testi on millä tahansa tulkintatavalla varsin yhtäjaksoinen suoritus, kun taas tämän ketjun vastaukseksi käy miten tahansa lepuutettu ja pilkottu suorite. Siinä mielessä gallup-vastauksien suhteuttaminen potkulaisten punnerruskuntoon täytyy suhteuttaa viesteissä (toivottavasti) avattuihin tarkennuksiin, mikä oli alkuperäisen pohdintani aihe.

[MikaM]

Jos jäädään ylös, se on lankuttamista. Nyt on kyseessä punnerrus, ilman lepotaukoja. Olen myös nähnyt tuon ylös jäämisen virheeksi listauksen kirjoitettuna, mutta nyt en löydä sitä.
Eihän istumaannousussakaan saa jäädä paikoilleen, suoritetaan ilman lepotaukoja. Ainakin itsellä saa aina lepotauon jälkeen muutaman punnerruksen lisää, vähän niinkuin kommentoinkin aiemmin.

[katar]

Hmmm, enpä ole kokeillut, veikkaan arvoksi jotain nollan ja ööö; kymmenen välillä. Mä inhoon punnertamista, se ei vaan ole mun juttu. Mutta täytynee kokeilla joku kerta salilla tätäkin.

[Eppu]

Rohkenen laventaa etunojapunnerrustesteistä jälleen punnerrusten käyttämiseen harjoittelussa yleisesti. Kehonpainopunnerrusten parhaita puolia ovat mielestäni helppo lähestyttävyys, välineiden tarpeen vähäisyys ja valtavat skaalausmahdollisuudet, niin keventämisen kuin lisähaasteen aikaansaamiseksi.

Yksi parhaista kevennyskeinoista on mielestäni tukea vastaan punnertaminen.

Erilaiset penkit ja laatikot ovat tässä oivia apuvälineitä, tankoräkki ehkä kaikista paras, sillä niissä on tyypillisesti eniten vaihtoehtoja tuen korkeudelle. Lisäksi jos räkin reiät on numeroitu, on helpompi pistää mieleen mille korkeudelle tuli skaalattua viimeksi. Tukea vasten punnertamisen yksi hyvistä puolista on nähdäkseni myös se, että skaalausta ei tehdä laskemalla polvia maahan. Näin liike vastaa enemmän lattiaa vasten tehtyä etunojapunnerrusta ja ajan myötä tukikorkeutta säätämällä vain se asia muuttuu.

Räkissä olevaa tankoa vasten punnertamalla ollaan saatu nollan etunojan ihmiset tekemään tietenkin valtava määrä enemmän toistoja, kuin se nollan yrittäminen. Jos ohjelmassa on vaikkapa 4x10-15 punnerrusta, ei kyseisen treenin tavoite oikein täyty, jos tekee 4x0 tai 4x1.

Kehonpainopunnerrusten skaalaamisen toisessa ääripäässä näen erilaiset käsilläseisontapunnerrukset.


Jos loppuu haaste kesken, niin tuota sitten ilman tukea vaikkapa nojapuiden päältä

[Jussi Häkkinen]

Käsinseisontapunnerrus on liikkeenä aika vahvasti peruspunnerruksesta eroava, myös lihasryhmäkohdistukseltaan. Siinä on kohtalainen määrä yhteneväisyyttä pystypunnerruksen kanssa. Koronasulun aikaan korvasin pystäriä tuolla kotona. Hyvänä lisänä on usein pari jakkaraa, jolloin liikeradan saa pidemmäksi. Pää siis pääsee laskemaan jakkaroiden väliin ja liikelaajuus on näin vastaava kuin pystärissä.

Noista taukojen pitämisistä...minusta tuo inttitesti on ihan hyvä, vaikka niitä taukoja pitäisikin. Kuitenkin, jos meinaa nakutella lähellekään 60, saa puskea punnerruksen per sekunti. Jos siinä ehtii tauottamaan tai tekee vähemmän ja tauottaa, ei siinä hirveitä negoja tapahdu.

[snufkin]

Kyllähän siinä rasitetaan käsiä, kun sä kannattelet n. 50-60% kehonpainosta. Leuanvedossa tietty koko paino, mutta ei tuo yläasento mitään lepoa siinä mielessä ole miten lepo yleensä määritellään. Kaikenlisäksi kuten Häkkinen tuossa toteaa niin se on pois siitä suoritusajasta.

Te voitte tulkita tuota sääntöä noin, mutta sanoisin, että ei tuossa paljoa logiikkaa ole, koska se hyväksyttävä sekuntimäärä yläasennossa määräytyy mielivaltaisesti kuten tässäkin on osoitettu puhumalla 0-2sekunnin ajanjaksosta. Millä perusteella se 2sek yläasento olisi hyväksyttävä? Tai 1sek? Kyllä mä sanoisin, että liike kestää juuri niin kauan kuin suoritetaan yhtä osaa liikeradasta. Silloin suoritus päättyy joko 60 sekunnin umpeutumiseen tai punnerrusasennosta poistumiseen.

Lankutushan tehdään yleensä kyynervarsiin nojaten eikä punnerrusasennossa.