Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Yliopistomaailmasta

Pannu aina kuumana ja pöydissä tilaa. Keskustelua kamppailulajien ulkopuolelta huumoria unohtamatta. :)

Valvoja: Valvoja

Vastaa
katar
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 2037
Lauteille: Tammikuu 2008
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Thainyrkkeily
Sivulajit: Potkunyrkkeily; nyrkkeily

Yliopistomaailmasta

#301

Viesti katar »

Ylläpito siirtänee, jos ei kuulu tänne, mutta https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006033172.html Varakkaiden ja kuuluisien lapsille järkättiin pääsy huippuyliopistoihin Jenkeissä. Kiintoisaa on lopputulema, koulut ei joudu syytteeseen, vain vanhemmat ja muutama muu taho ja lapset saa jäädä kouluun. Luulisi menevän vähän toisin, mutta... Kiintoisaa olisi kuulla, millaisilla papereilla Trump ja pari muuta Ameriikan herraa ja rouvaa ovat kouluihinsa päässeet. Mutta ne taitaa jäädä salaisuudeksi, ellei joku hakkeroi koulujen tietoja.
Frankly my dear, I don`t give a damn.
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 27
Viestit: 20822
Lauteille: Joulukuu 2007

Yliopistomaailmasta

#302

Viesti Lasse Candé »

Hyvä puheenvuoro vähän vastaavasta aiheesta kuin mistä Saarikoski kirjoitti keväällä Hesariin ja mikä meni sitten (mielestäni) vähän hassuksi.


https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotima ... AcDx6vNRbs


Tuossa on erinäisiä keissejä joilla pointtia tiedemaailman puolueellisuudesta avataan ja lisäksi hyvä punainen lanka.



Tälle tuli hyvä vastine, jossa kirjoituksen kohtia avataan kriittisesti. Mielestäni vastine on hyvä puheenvuoro ja keskustelu menee eteenpäin.







Mutta vastine ei mielestäni silti onnistu kumoamaan pääpointtia niin hyvin kuin kirjoittaja tuntuu itse ajattelevan. Ensimmäisen kohdan osalta se tuntuu onnistuvan täysin ja otoskokokohdan osalta se ei onnistu ollenkaan. Muiden (ehkä kuuden tms?) kohdan osalta se nähdäkseni onnistuu joiltain osin, pudoten näiden ääripäiden väliin.

Voin tarvittaessa avata enemmänkin tuota otoskoko-osaa.

(En koe mielekkääksi laittaa lainauksia. Toivottavasti Kuvalehden juttu näkyy kaikille. Viitaten toisaalla toteamaani että joskushan hyvin oudosti niissä on maksumuuri joillekin koneille ja toisille ei ole.)



EDIT: Laitetaan varmuuden vuoksi lainaus kokonaisuudesta:
Kanava: Akateemisen maailman ideologisuus on aito ongelma – itsesensuuri on yleistä, valtavirrasta poikkeavia syrjitään

Poliittisilla mieltymyksillä on yhteiskuntatieteissä liian suuri vaikutus, kirjoittaa Jukka Savolainen Kanava-lehdessä.
KOTIMAA 18.8.2021 20:20
JUKKA SAVOLAINEN
Helsingin yliopiston päärakennus.
Helsingin yliopiston päärakennus. © VESA MOILANEN/LK
Poliittisilla mieltymyksillä on yhteiskuntatieteissä liian suuri vaikutus, kirjoittaa Jukka Savolainen Kanava-lehden numerossa 5/2021. Suomen Kuvalehti julkaisee Kanavassa aiemmin julkaistuja tekstejä verkossa.




FLORIDAN kuvernööri Ron DeSantis allekirjoitti kesäkuussa lakiehdotuksen, jonka tarkoituksena on lisätä akateemisen keskustelun vapautta ja intellektuaalista moninaisuutta osavaltion julkisten yliopistojen kampuksilla.

Asetuksen keskeinen elementti on vuosittainen kysely, jolla selvitetään, kuinka tasapuolisesti opetuksessa esitellään kilpailevia näkemyksiä. Lisäksi jatkossa arvioidaan, kokevatko opiskelijat, että he voivat tuoda vapaasti esiin valtavirrasta poikkeavia mielipiteitä.

Aloitteen taustalla oli konservatiivisten poliitikkojen huoli yliopiston ideologisesta ilmapiiristä. Sen katsotaan suosivan äärivasemmistolaista maailmankuvaa.

Tämäntyyppinen puuttuminen yliopistojen toimintaan on saanut vastakaikua myös Euroopassa, jopa akateemisessa maailmassa. Lontoon yliopistossa työskentelevä kanadalainen politologian professori Eric Kaufmann on esittänyt, että ”valtion on ryhdyttävä proaktiivisiin toimiin sananvapauden puolesta ja poliittisen syrjinnän ehkäisemiseksi yliopistoissa”.

Myös Tanskassa on käyty kiihkeää keskustelua samoista teemoista. Maaliskuussa 2021 maan johtava sanomalehti Berlingske julkaisi puheenvuoron, jossa kansanedustajat Morten Messerschmidt ja Henrik Dahl puuttuivat ”epätieteellisten” virtausten kasvavaan suosioon yliopistoissa. Heidän nimenomainen huolensa oli yhteiskuntatieteiden ja humanististen alojen selviytyminen ”postkolonialismin” ja ”kriittisen rotuteorian” kaltaisten viitekehysten aallokossa.

Mutta onneksi meidän ei tarvitse välittää näistä uhkista, koska Suomen yliopistomaailmassa ideologisuus ei ole minkäänlainen ongelma.

Ainakin näin voisi päätellä huhtikuun alussa käydystä keskustelusta. Se alkoi, kun Helsingin Sanomat kirjoitti 3.4. pääkirjoituksessaan: ”Mitä kauemmas tieteen ytimestä edetään yhteiskunnallisille, humanistisille ja lopulta taiteellisille aloille, sitä vähemmän akateemisessa kilpailussa on empiriaa ja sitä enemmän ideologiaa.”

Lukuisat mainittujen alojen professorit närkästyivät luonnehdinnasta ja torjuivat sen jyrkin sanoin sosiaalisessa mediassa ja mielipidepalstoilla. Koska valtaosa yhteiskuntatieteistä perustuu empiriaan – joko tilastollisiin tai laadullisiin aineistoihin – tutkijoiden olikin helppo tyrmätä pääkirjoituksen sanoma.

Keskustelu päättyi, kun vastaava päätoimittaja Kaius Niemi pahoitteli kirjoituksen antamaa mielikuvaa ja kiistellyn tekstin laatijaksi ilmoittautunut pääkirjoitustoimituksen esimies Saska Saarikoski pyysi anteeksi ”epäonnistunutta” kirjoitustaan (HS 14.4.2021).



YHTEISKUNTATIETEELLISEN tutkimuksen ideologisuus on tärkeä kysymys, josta pitää keskustella rehellisesti ja täsmällisesti. Siksi on valitettavaa, että kotimainen debatti lopahti ennen kun päästiin itse asiaan.

Kysymys ei ole nimittäin siitä, onko biologiassa enemmän ”ideologiaa” kuin sosiologiassa, vaan siitä, missä määrin poliittinen ideologia vaikuttaa alan tutkimukseen. Kuten tieteenfilosofi Samuli Reijula totesi Helsingin Sanomien haastattelussa 14.4.: ”Olennaista on se, että tiede on institutionaalisesti järjestetty niin, että alistamme väitteemme tiedeyhteisön avoimelle keskustelulle.”

Tiede on sosiaalinen instituutio (tai ”konstruktio”), joka itsessään perustuu tietynlaiseen arvomaailmaan, eli ideologiaan. Koska tieteellisen ideologian keskiössä on totuuden tavoittelu, tieteen pelisäännöt ovat usein ristiriidassa muiden sosiaalisten normien kanssa.

Toisin kuin perheissä, tiedemaailmassa ei saa suosia omia lapsia tai muita läheisiä. Toisin kuin politiikassa, tieteessä on oltava puolueeton. Ja toisin kuin yritysmaailmassa, tieteellistä tietoa ei saa pimittää, vaan tulokset tulee julkaista avoimesti.

Kysymys on siis siitä, missä määrin yhteiskuntatieteilijät noudattavat tieteen pelisääntöjä – tai rikkovat niitä omien poliittisten arvojensa edistämiseksi.

Suositaanko näiden alojen tutkimusyhteisöissä tietynlaisia uskomuksia ilman riittävää näyttöä? Kohdellaanko tutkimuksia eriarvoisesti tulosten sisällöstä riippuen? Onko esimerkiksi sosiologiassa helpompi julkaista tutkimuksia, jotka tukevat ”intersektionaalisen feminismin” oletuksia kuin tuloksia, jotka korostavat biologisia eroja miesten ja naisten käyttäytymisessä? Ovatko tutkijat valmiita raportoimaan tuloksia maahanmuuttajien kokemasta syrjinnästä, mutta haluttomia tutkimaan väkivaltaista rikollisuutta samassa väestöryhmässä?



Lue lisää
OLEN itse tehnyt yhteiskuntatieteellistä tutkimusta yli 30 vuotta. Olen työskennellyt yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa Suomessa, Norjassa ja Yhdysvalloissa. Kokemukseni valossa on päivänselvää, että poliittisilla mieltymyksillä on liiallinen vaikutus alan tutkimuskirjallisuuteen. Itsesensuuri on yleistä ja valtavirrasta poikkeavia näkökulmia syrjitään avoimesti.

Yhdysvalloissa esimerkkejä ideologisesta syrjinnästä ilmaantuu tätä nykyä viikoittain.

Huhtikuun 2021 lopussa Georgian valtionyliopiston professori Callie Burt erotettiin kriminologisen aikakauslehden toimituskunnasta transsukupuolisten oikeuksia koskevien kirjoitustensa vuoksi. Hän oli kritisoinut lakiehdotusta, joka sallii naisiksi identifioituvien miesrikollisten sijoittamisen naisvankilaan.

Samoihin aikoihin Amerikan humanistinen yhdistys veti takaisin biologi Richard Dawkinsille 1996 myöntämänsä palkinnon ja kertoi syyksi transsukupuolisia ”halventavan” puheenvuoron. Sekä Burt että Dawkins kannattavat kaikkien sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoista kohtelua ja kiistävät syyllistyneensä minkäänlaiseen panetteluun.

Erittäin tyypillisiä ovat kampanjat, joissa suuri joukko tutkijoita vaatii tieteellisesti moitteettoman artikkelin poisvetämistä poliittisin perustein.

Kesällä 2019 Yhdysvaltain tiedeakatemian arvovaltainen PNAS-lehti julkaisi tutkimuksen, jossa havaittiin, että valkoihoisten poliisien osallistuminen ampumatilanteisiin ei ollut yhteydessä kuolonuhrin ihonväriin. Asiallisen debatin jälkeen yli 800 yhteiskuntatieteilijää julkaisi adressin, jonka mukaan kyseinen tutkimus on ”vaarallisesti harhaanjohtava”. Negatiivisen julkisuuden siivittämänä kirjoittajat päättivät vetää artikkelinsa pois.

Normaalisti tieteellisen artikkelin poisvetäminen liittyy tutkimuksessa paljastuneeseen vilppiin tai merkittävään virheeseen aineistossa tai sen analyysissä. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut kyse vilpistä tai edes empiirisestä virheestä. Kirjoittajat totesivat, että päätös vetää artikkeli pois perustui huoleen siitä, miten tutkimuksen tuloksia käytetään poliittisessa keskustelussa.

Vastaavia tapauksia on ollut useampia.

Kesäkuussa 2020 Society-lehti veti pois poleemisen artikkelin 550 tutkijan vaatimuksesta, tutkimuksen kirjoittaneen professorin vastuksesta huolimatta. Kirjoitusta pidettiin rasistisena, koska siinä katsottiin, että kulttuuriset tekijät vaikuttavat ryhmien välisiin köyhyyseroihin enemmän kuin esimerkiksi rakenteellinen rasismi.

Nature Communications puolestaan taipui vaatimuksiin peruuttaa artikkeli, jossa havaittiin, että nuoret naistutkijat hyötyivät enemmän yhteistyöstä kokeneemman mies- kuin naistutkijan kanssa. Tämäkin tutkimus vedettiin pois siitä huolimatta, että – kuten lehden päätöksessä todetaan – ”kaikki ydintulokset ovat valideja”.

On normaalia, että tieteellisessä keskustelussa esitetään vasta-argumentteja, ja edellä kuvattuja tutkimuksia arvosteltiin osuvastikin metodologisista puutteista. Mutta huomionarvoista on, että vastaavilla menetelmillä tehtyjä tutkimuksia, jotka päätyivät vastakkaisiin lopputuloksiin, ei ole vedetty pois.

Ainostaan ”konservatiivisiksi” tai ”oikeistolaisiksi” leimattuihin tutkimuksiin reagoidaan tällä tavalla. Jos tutkimus kyseenalaistaa maailmankuvaa, jossa korostuu rasistinen tai sukupuoleen perustuva syrjintä, tutkijayhteisö suuttuu ja ryhtyy sensuroimaan tutkimusta eikä osallistu keskusteluun tieteen pelisääntöjen mukaisesti, niin kuin pitäisi.

Sosiaalipsykologi Cory Clarkin tuoreen haastatteluaineiston valossa yli 80 prosenttia alan professoreista yhtyi näkemykseen, jonka mukaan psykologiassa on tabunomaisia tutkimuskysymyksiä – eli sellaisia, joita yksinkertaisesti ei saa tutkia ja 73 prosenttia heistä piti asiantilaa valitettavana.

Akateemisen ilmapiirin heikkeneminen on ollut sysäyksenä uuden aikakauslehden, Journal of Controversial Ideas, perustamiselle. Tämä lehti tarjoaa foorumin, jolla tutkijat voivat julkaista kirjoituksia arkaluontoisista aiheista. Lehden yksi perustaja on maailmankuulu moraalifilosofi Peter Singer.

Tieteellisestä käytännöstä poiketen lehdessä on mahdollisuus julkaista tutkimuksia anonyymisti, jos tutkija haluaa suojautua nimimerkin taakse.




MUTTA ovatko nämä vain suuren maailman ongelmia? Mikä on tilanne Suomessa?

Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä ilmestyi vuonna 2007 professori Janne Kivivuoren artikkeli, jossa hän tarkasteli evolutionismin paluuta suomalaiseen yhteiskuntatieteeseen. Tämä on historiallisesti mielenkiintoinen ilmiö, koska suomalaisen sosiologian tunnetuin klassikko, Edvard Westermarck (1862–1939), oli evoluutioteoreettisen yhteiskuntatieteen uranuurtaja.

Vuosikymmenten saatossa tämä viitekehys hylättiin vanhentuneena, kunnes modernit evoluutiopsykologiset virtaukset herättivät sen henkiin 1990-luvulla. Artikkelin ideana oli kuvata, haastatteluaineiston valossa, evolutionismista kiinnostuneiden yhteiskuntatieteilijöiden kokemuksia kotimaisessa tutkimusyhteisössä.

Tieteellisen arvomaailman kuvauksena Kivivuoren artikkeli on karmaiseva.

Yksi haastateltavista tutkijoista kuvasi, kuinka sosiaalitieteellisen lehden päätoimittaja painosti häntä poistamaan käsikirjoituksesta lauseen, jossa viitattiin biologisiin eroihin miesten ja naisten seksuaalisuudessa: ”Sähän olet sosiologi, kyllä sun pitää ymmärtää!”

Useat haastateltavat kuvasivat kokemuksiaan yhteisön ulkopuolelle sulkemisesta: ei tervehditty, lakattiin juttelemasta, leimattiin hulluksi, ja jotkut saivat osakseen nimetöntä häirintää. Kaiken kaikkiaan Kivivuoren tutkimus antaa ymmärtää, että kotimainen tiedeyhteisö ei katso hyvällä intellektuaalisia virtauksia, jotka kyseenalaistavat vallitsevaa ideologiaa tai edes näyttävät olevan sen kanssa ristiriidassa.

Tietääkseni tämä on ainoa kotimainen tutkimus, jossa on tarkasteltu ideologista painostusta yhteiskuntatieteellisessä tiedeyhteisössä. Tulokset ovat sen verran huolestuttavia, että vastaavia tutkimuksia olisi syytä tehdä enemmän.

Olen melko varma, että monet alan opiskelijat oppivat kaihtamaan vääränlaisia kysymyksiä ja selitysmalleja ja lahjakkaat toisinajattelijat hakeutuvat muille aloille ahdistavan ilmapiirin takia. Ajan mittaan seurauksena on tärkeän tutkimuskohteen muuttuminen dogmaattisten portinvartijoiden temmellyskentäksi.

En pidä mahdottomana, että tulevaisuudessa oikeistopopulistinen hallitus voisi Suomessakin puuttua akateemisen maailman ylilyönteihin. Olisi parempi, että tiedeyhteisö pyrkisi moniarvoisuuteen itse, ilman ulkopuolista väliintuloa.



Kirjoittaja Jukka Savolainen on sosiologian professori Wayne State Universityssä.

Teksti on ensi kertaa julkaistu Kanavassa 5/2021. Kanavan voit tilata täältä. Suomen Kuvalehti ja Kanava kuuluvat samaan mediaperheeseen Otavamediassa ja niillä on yhteinen päätoimittaja.

Korjattu 22.8. klo 16.20 Cory Clarkin nimi.
Kuvake
Ile
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 14
Viestit: 6402
Lauteille: Lokakuu 2009

Yliopistomaailmasta

#303

Viesti Ile »

Kas! Sattumalta törmäsin juuri Twitterissä keskusteluun aiheesta. Sinne oli linkitetty tämä Petteri Hyvärisen teksti. En ole itse kumpaakaan vielä kunnolla lukenut, joten alustukseksi riittäköön nyt se, että tässä tekstissä arvioidaan/kritikoidaan Lassen linkittämää artikkelia, eli jos luet sen, niin tässä tarjotaan asiaan lisänäkökulmaa.

Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 27
Viestit: 20822
Lauteille: Joulukuu 2007

Yliopistomaailmasta

#304

Viesti Lasse Candé »

Joo, pidin tuota tekstiä sen verran hyvänä vastineena alkuperäiselle kirjoitukselle, että linkitin sen samaan postaukseen ja taklasin sen sisältöjä myös. ;)
Kuvake
Ile
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 14
Viestit: 6402
Lauteille: Lokakuu 2009

Yliopistomaailmasta

#305

Viesti Ile »

Kappas, nyt oli meikäläiseltä aika vauhdikas postaus kun hypin alustojen välillä enkä näköjään edes lukenut kokonaan sun viestiä :D :D :D
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 27
Viestit: 20822
Lauteille: Joulukuu 2007

Yliopistomaailmasta

#306

Viesti Lasse Candé »

Ei helskuta, nyt kaavaillaan Bäckman-lakia. :D

https://yle.fi/uutiset/3-12349428



Ja saatesanani eivät siis ole vitsi, vaan Bäckman on tuon jutun perusteella tosiaankin syy siihen että kaavaillaan lakimuutosta, jonka perusteella voidaan dosentin arvo kumota. :D

Näen itse tuossa tiessä yleisemmin uhkia. Juttu kannattaa lukea, sillä se tosiaankin erottelee akateemiset ansiot ja yhteiskunnallisen toiminnan. Tämän erottelun minä näen keskeisimpänä. Juttu lisäksi kertoo oleelliset Bäckmanin dosentuurista.

Näkisin että on pelkoa että yliopistot yleisesti ottaen politisoituvat ja että niihin pesiytyy akateemisen perinteen kannalta epätoivottua cancel-kulttuuria. Tuon matopurkin avaaminen lisäksi avaisi ovet yliopistojen ulkopuoliselle paineelle, akateemisten arvonimien suhteen. Kun ei ole edes kalteva pinta todeta, että jos yhteiskunnallisen ulosannin perusteella kerran voisi ottaa dosentin arvo pois, näin sitten voisi tehdä.

Vaihtoehtohan tuolle on, että ei mahdollista dosentin arvon poistoa ja sitten vain hyväksyy sen, että jokunen dosentti silloin tällöin saattaa alkaa sekoilemaan julkisesti ja että saattavat vielä olla niin pellejä että tituleeraavat itseään tämän yhteydessä dosentiksi. Koska esim Bäckmanin sekoilu liittyy enemmän ihan muihin asioihin kuin entisiin akateemisiin aloihinsa. Olisihan se aika merkillistä poistaa matematiikan aloihin liittyvä dosentuuri vaikkapa, koska sekoilisi mediassa jotakin outoa ihmisoikeusasioista. Siis, mikäli dosentuurin ajatellaan liittyvän akateemisiin ansioihin alallaan eikä johonkin hyvään kansalaisuuteen sen ulkopuolella.
Kuvake
Eppu
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 3295
Lauteille: Joulukuu 2005
Paikkakunta: Hattula
Etulaji: Holismi
Takalajit: Taekwondo, BJJ/SW

Yliopistomaailmasta

#307

Viesti Eppu »

Minä kanssa mietin, että eihän tutkintojakaan oteta pois, vaikka henkilö suorittaisi jatkoelämässään mitä tahansa tutkinnon myöntäneen instituution vastaisia toikkarointeja? Eikös dosentin määritelmä ylipäätään ole, että kyseessä on jonkinlainen itsenäinen opettaja. Ymmärrän, että yliopistot eivät haluaisi vaikuttaa tekevän yhteistyötä enää tietynlaisten ihmisten kanssa, mikä voi olla tilanne, jos joku jaksaa esimerkiksi edes kaivaa, että minkä yliopiston dosentti Bäckman on.

Toisaalta viimeiseen viitaten, eihän Bäckman edes esiinny Turun, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen dosenttina, vaan dosenttina ylipäätään, rakentaen sanoilleen auktoriteettiasemaa. Ilman, että dosentin arvoa otetaan pois, voisivathan kyseiset yliopistot vain poistaa kyseisen henkilön nimen vaikkapa nettisivuillaan olevista dosenttiluetteloista, vai syyllistyisikö koulu tässä kohtaa jonkinlaiseen rikkeeseen? Jos, niin minkälaiseen?

Tai velvoittaako mikään yliopistoja jatkamaan yhteistyötä dosentin kanssa? "Kyllä, hänellä on vuonna xyzz myönnetty yliopistomme dosentuuri, mutta emme ole enää osoittaneet hänelle siihen liittyviä tehtäviä".
"10 physical skills are: cardiovascular/respiratory endurance, stamina, strength, flexibility, power, speed, coordination, agility, balance, and accuracy. You are as fit as you are competent in each of these 10 skills."
Treenipäiväkirja

Erik Sandström
Mestaritehdas Oy
Instagram/Facebook
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 28
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Yliopistomaailmasta

#308

Viesti Antti »

Dosentuurin perusteena olleen tieteellisen toiminnan osalta paljastuneen tutkimusvilpin tai muun epätieteellisyyden tapauksessa asiassa on mielestäni vähemmän epäselvää, koska silloinhan kyseessä olisi suorastaan "valedosentti". Onhan näitä tapauksia puitu myös ihan varsinaisten tutkintojen tapauksessa. Se on taas vähän vähemmän selvää, mitä tarkoittaisi "tieteentekijän arvolle sopimattomasti toimiminen". Ohessa edesmenneen Helsingin yliopiston erityispedagogiikan ja kuntouttavan kasvatuksen dosentin Hannu Rauhalan ilmoitus Ultra-lehdessä:

Kuva

Dosentti Rauhala oli myös tekemisissä kirjailija ja SS-tietäjä Mark Parlandin kanssa, vaikka olikin ensitapaamisellaan kertonut tämän olevan Viron mafian tappolistalla, ja että hänelle kävisi huonosti, jos hän ei lopettaisi toimintaansa supoa vastaan. Parlandin Sananvapaus-lehden kolumnistin ominaisuudessa hän ilmoitti vihaavansa "pahannäköisiä moraaliämmiä, lonttoposkivirkamiehiä ja telaketjufeministejä".

Mitä taas tulee Lassen linkittämässä jutussa mainitun herran Twitter- ja muihin some-sekoiluihin, niin toimintamalli on minusta yksinkertainen:

- älä kommentoi
- älä jaa
- ilmianna

Dosentuurin kumoamisesta seuraa tietysti pienempi palkka tai apuraha, mutta enpä usko, että tämä on kovin relevanttia tässä tapauksessa.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 28
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Yliopistomaailmasta

#309

Viesti Antti »

Joulupäivinä tuli seurattua Twitterissä #Receptiogate-tapausta.

Kyse on siitä, että muuan käsikirjoitustutkija, Peter Kidd, huomasi työtään plagioidun eräässä open access -julkaisussa. Hänen otettuaan asian tiimoilta yhteyttä kyseisen julkaisun tekijään Carla Rossiin, oli vastauksena lähinnä kaiken kieltämistä ja oikeustoimilla uhkailua. Koska plagiointia ei katsota tiedeyhteisössä hyvällä, tästä alkoi Twitterissä prosessi, jonka seurauksena paljastui nopeasti lisää plagiointia ja muita enemmän ja vähemmän vakavia väärinkäytöksiä, joihin Rossi on vastannut julkaisemalla omituisia vuodatuksia Academia.edussa sekä muokkaamalla nettisivujaan ja mainittua julkaisua. :D

Hommasta pääsee kärryille Peter Kiddin blogista (prologi, osa 1, osa 2, osa 3, osa 4, osa 5, osa 6, osa 7), mutta nopeampi tapa on lukea oheinen tiivistelmä Twitteristä:



Plagiointi on tietysti erityisen huono idea sellaisella alalla, jossa toimijat ovat kouliintuneet havaitsemaan tekstien sisältöjen ja muotojen yhteyksiä. :lol:
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 80
Viestit: 93832
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: HIIT, girya
Sivulajit: pilates, yinjooga
Takalajit: Tanglang
Yhteystiedot:

Yliopistomaailmasta

#310

Viesti Mika »

No, sehän oli viihdyttävää lomalukemista se. :lol:

Vaikka tuollaista voikin naureskella, on äärimmäisen tärkeää että kaikki tuollaiset oman elämänsä huhtasaaret istutetaan jalkapuuhun muiden naurettaviksi. Ihan tarpeeksi työtä on valtiotason propagandan kanssa nykyaikana.
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Слава Україні! 🇺🇦

Potki etuja!
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 28
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Yliopistomaailmasta

#311

Viesti Antti »

Huomionarvoista tässä toki on, että kyseessä ei ole mikään huhtasaari eli joku satunnainen tutkinnonsuorittaja opinnäytteineen vaan ihan ammattimainen tieteentekijä, jonka varsinaisesta toiminnasta on kyse.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 80
Viestit: 93832
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: HIIT, girya
Sivulajit: pilates, yinjooga
Takalajit: Tanglang
Yhteystiedot:

Yliopistomaailmasta

#312

Viesti Mika »

Tuo on tietysti totta − paljon isommasta huijauksesta ja skandaalista tässä on kyse.

Tässä on vähän selitetty tämän taustaa lyhyen videon kautta:

ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Слава Україні! 🇺🇦

Potki etuja!
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 28
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Yliopistomaailmasta

#313

Viesti Antti »

Hyvä blogikirjoitus Receptiogate-tapauksesta, joka tarttuu myös sen taustalla olevaan ongelmaan:

https://thecritic.co.uk/receptiogate-an ... -academia/
Unsurprisingly, the all-importance of numbers on both the individual university and higher education sector level has led in some instances to academic fraud. People set up spurious “research institutes” to capture grants, and they focus their efforts on producing derivative (if not actually plagiarised) work that can be published quickly, artificially boosting their publication metrics. This appears to have been the modus operandi of the Receptio Institute. Those who are the most skilled at playing the system are often not the ones who do the best and most important research, simply because historical research and system-gaming are two difficult-to-master and usually non-overlapping skill sets.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 28
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Yliopistomaailmasta

#314

Viesti Antti »

Nostan tämänkin tuolta:
Social media and blogs like Kidd’s are one of the main ways scholars can engage the public, and many would like to do more to share their research outside the academy. However, this sort of outreach does not often count towards the numerical targets that are essential for researchers to meet in order to get or keep academic jobs. If you’ve ever wondered why academics seem mostly to talk to other academics, here’s one reason: many of us are (implicitly) penalised for spending time talking to the public, even as “public outreach” continues to be a buzzword in university management circles.
Yksi keino ratkaista tämä ongelma on ajatella ääneen jollain soveltuvalla keskustelufoorumilla, jolloin ajankäyttö ei oikeastaan ole pois varsinaisesta tutkimustyöstä, vaikkei siitä sen kummemmin mitään "pisteitä" tietenkään saa.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 28
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Yliopistomaailmasta

#315

Viesti Antti »

Turun yliopisto on lakkauttamassa klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin professuuria. Lisäksi kävi ilmi, että vastaava oppiaine on Oulun yliopistossa typistymässä latinan alkeis- ja jatkokurssiin.

Turun osalta Helsingin sanomissa ilmestyi oheinen kolmen kollegani allekirjoittama mielipidekirjoitus:

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009349301.html

Oppihistorian osalta tuossa julkaistussa versiossa on ilmeisiä epätarkkuuksia, mikä on tietysti harmillista, mutta sinänsä yliopistojen historia tai professoreiden määrä ei ole tässä oleellista. Oleellista on se, että latinan ja kreikan osaaminen Suomessa edellyttää yliopistotasoista opetusta ja tutkimusta. Klassisten kielten yliopistotasoisen osaamisen ylläpitäminen ei ole edellytys pelkästään antiikin tutkimukselle vaan myös laadukkaalle keskiajan ja uuden ajan tutkimukselle, oli kyse sitten oikeustieteestä, uskontotieteestä, kielten- ja kirjallisuudentutkimuksesta tai historiasta. (En tarkoita tällä jokaiselta yksittäiseltä tutkijalta vaadittavia taitoja vaan tutkija- ja yliopistoyhteisöä kollektiivisesti.)

Syyt tähän nykyisyyden ymmärryksen edellytyksenä olevan historiallisen ymmärryksen näivettämiseen eivät kumpua alalla tehtävän tutkimuksen tieteellisestä merkityksestä vaan OKM:n rahoituksen jakamisessa käytettyjen mittareiden soveltamisesta yksittäisissä yliopistoissa. Turun osalta nimiä kerätään oheiseen adressiin:

https://www.change.org/p/save-classics-at-turku

Potkun kontekstissa voisi sanoa, että jos esimerkiksi kokee minun aihepiiriin liittyvän kirjoitteluni jotenkin mielekkääksi, niin se on jo aivan riittävä syy kannattaa kaikkia klassisten kielten osaamisen näivettämisen vastaisia toimenpiteitä.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: katar ja 71 kurkkijaa