Pohjoismaiden historiaa

[MikaM]

9/11. Monia yhtymiä viroon. (Yllätys, ei)

[Antti]

Monia yhtymiä myös suomeen ja karjalaan (ja meänkieleen, kveeniin, vepsään, vatjaan, liiviin ja inkeroiseen). Mutta virossa on tosiaan säilynyt alkuperäinen pitkä vokaali, esim. ”soome keel”.

[MikaM]

Ja ihan sanoja, kuten emo ja peni, mm.

[Antti]

Onkohan viron "peni" tavallisempi kuin suomen "peni"? Viron "ema" on toki vähemmän runollinen kuin suomen "emä".

(Oletan, että grammaatikko-Höyssä on sama henkilö kuin tykistöupseeri-Höyssä siksi, että nimi on harvinainen, ikä täsmää "delirium emeriti"-ilmiön kanssa, ja kieliopin esipuheessa viitataan nimeltä rehtoriin, jonka tiedän olleen tykistöupseeri-Höyssän koulun rehtori hänen aikanaan.)

Pitäisi varmaan lisätä tähän vielä sekin, että tekijän omistuskirjoitus toisessa hallussani olevista kappaleista Kokeiloita on kirjoitettu samalla käsialalla kuin majuri Höyssän dilpomityö vuodelta 1928, jossa oli "konstruoitava raskaan kenttähaupitsin sirpalekranaatti, kun tunnetaan kaliperi D = 15.24 cm[,] kranaatin paino p = 41 kg[,] alkunopeus V₀ = 480 m/sek. [sekä] maksimipaine P_maks = 2350 kg/cm²".

[Kari Aittomäki]

Nyt hörppäs lapikas vettä.

Niin, niistä vendeistä.
Mistä kannattais lähteä hakemaan infoa?
Bengtsson mainitsee obotriitit eli mennee sakemannipuolelle?

[Antti]

Onko tuo jo mainittu Matti Klingen Muinaisuutemme merivallat tuttu?

[Kari Aittomäki]

Nimi vain, kirjaa en ole päässy pläräämään.

On juurikin nut näpyn päässä ostoskorista vain tämän vastauksen perusteella.

[MarkkuT]

Tässä kiihottava kirja kaikille aiheesta kiinnostuneille, mutta ei yksityiskohdista turhan tarkoille esihistoriafiilistelijöille:

https://www.goodreads.com/book/show/398 ... eren-kansa

Tällaista enemmän tai vähemmän löyhästi tutkimukseen perustuvaa esihistoriafiktiota olisi mukava löytää enemmänkin.

[Kari Aittomäki]

Mieleeni nousi kysymys jotta miksiköhän juutit ja norjalaiset ja sveat eli viikingit kutsuivat Suomenniemeä asujaimineen?
Kveeni-termiin törmää mutta se sijainti heittelee aina Lappiin asti.

[Ars Dimicatio]

Novgorodin kronikoissa suomalaisista mainitaan kaksi heimoa: Sumit ("suomalaiset"), joiden asuinmaa oli Kaland ja Jemit ("hämäläiset"), joiden asuinmaa oli Tavastia. Saagoissa Suomen rannikkoa kuvataan termilla Balegard ("tulipiiri"), joka oli joko käytössä oleva nimi tai saagojen tapa kuvata sitä, miten vainovalkeat syttyivät rannikolla varoittamaan sotalaivoista. Saagoissa mainitaan myös Kveenit, mutta termin merkitys on ilmeisesti kiistelty.

Jossain lähteissä sanotaan, että Ruotsista on löytynyt kolme riimukiveä, joissa Suomi mainitaan. Nämä ovat Egilin, Ótryggrin ja Auðvaldrin riimukivet joissa kussakin mainitaan kyseisen viikingin kuolleen Suomessa. Pikainen googletus ei kuitenkaan maininnut mikä oli näissä riimukivissä Suomea (oletettavasti maa-alueena) tarkoittava termi.

[Antti]

Jossain lähteissä sanotaan, että Ruotsista on löytynyt kolme riimukiveä, joissa Suomi mainitaan. Nämä ovat Egilin, Ótryggrin ja Auðvaldrin riimukivet joissa kussakin mainitaan kyseisen viikingin kuolleen Suomessa. Pikainen googletus ei kuitenkaan maininnut mikä oli näissä riimukivissä Suomea (oletettavasti maa-alueena) tarkoittava termi.

Juuri näistä taisikin olla puhetta aiemmin toisessa ketjussa:

Uplannissa olleessa riimukirjoituksessa (U 582) aikaväliltä 725–1100 sanotaan, että joku tapettiin Suomessa ("o finlont"). Gotlantilaisessa riimukivessä (G 319) 1200-luvun alkupuolelta kerrotaan myös, että joku kuoli Suomessa ("a finlandi"). Sitten on vielä se 1033-1066 ajoitettu teksti (Gs 13), jossa joku kuoli Hämeessä ("a tafstalont").

("Suomi" lienee siinä mielessä ihan pätevä käännösvastine tuolle "Finland"-tyypille, että se on myös ennen viitannut vain "Varsinais-Suomeen". Nykyinen Suomi on tietysti vähän eri asia ja kattaa myös Hämeen.)

[Jussi Häkkinen]

("Suomi" lienee siinä mielessä ihan pätevä käännösvastine tuolle "Finland"-tyypille, että se on myös ennen viitannut vain "Varsinais-Suomeen". Nykyinen Suomi on tietysti vähän eri asia ja kattaa myös Hämeen.)

Ja tämänhän me tiedämme olevan virhe, jonka korjaamiseksi on ryhdyttävä toimiin viipeettä...

[Aihki]

Asiaa sivuten, Nestorin Kronikka on käännetty suomeksi ja olen sen lukenut, mutta onko Novgorodin ensimmäinen kronikka suomennettu? Enkuksi ja nykyvenäjäksii taitaa löytyä.

[Antti]

Ei käsittääkseni ole.

Aiheeseen liittyvä artikkeli: Isoaho, M. (2017) Yksityiskohdista kokonaisuuteen: Häme Novgorodin kronikoissa, Historiallinen aikakauskirja 115: 3, s. 346–356. Ote artikkelin alusta:

Tässä katsauksessa Mari Isoaho tarkastelee novgorodilaiskronikoiden kertomuksia ”jäämien päälle” (na Jem) keskiajalla suunnatuista retkistä. Katsaus painottaa venäläisten kronikoiden hallinnan tärkeyttä silloin, kun niitä käytetään Suomen varhaishistorian lähteenä, korostaen sitä, kuinka tärkeää on ottaa huomioon kulloisenkin lähteen paikallishistoriallinen tausta ja kirjoitusajankohta. Myös varhaisten kronikoiden niukka annalistinen kirjoitustyyli asettaa tietyt raamit lähteen tulkinnalle. Huomionarvoista on, että 1040-luvulta 1300-luvun alkuun saakka Novgorodista ja sen lähialueilta ”Suomen” alueelle tehdyissä ryöstöretkissä oli kyse lähes yksinomaan hämäläiseksi tulkittuun jem-väkeen kohdistuneesta retkeilystä.

Venäläisten kronikoiden perinteisesti käyttämä jäämi-termi on varsin usein ”suomennettu” meille tänä päivänä tutumpaan muotoon, hämäläisiksi.
Termin suomentaminen on tietenkin anakronismi, sillä yksikään keskiaikainen lähde ei sitä käytä eikä myöskään määrittele tarkemmin missä ”jäämien maa” sijaitsi. Se, miten eri ihmisryhmiä nimitetään, on saattanut vaihdella aikojen saatossa. Jäämi/jem/jam-sanan korvaaminen ”omalla”, tämän päivän kieleemme sopivalla ”hämäläisellä” on tehty lähinnä käytännön syistä, sillä tuntemamme ”hämäläisalue” vastaa varsin hyvin tuntemiemme historiallisten lähteiden kerrontaa.

https://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-2502122

[Kari Aittomäki]

Tämä on kyllä suuri nautintaa.
Kiitos lähteistä, on hyvää tavaraa näin harrastajalle.

Onko sille hiljattaiselle Mynämäen kolikkolöydölle keksitty vielä mitään selitystä?
Suomenniemi tuntuis olleen kyllä jotain varsinmuuta kuin köyhäläisten kurjamaata.
Kun löytyy arvomiekkaa ja raha-aarteita eikä ne muutkaan löydyt oikeen tue köyhäinkulma-teoriaa.