Terveysuutisia

[Jorge]

Aika rohkeaa vetää johtopäätöksiä lääketieteen toimivuudesta perustuen terveydenhuollon laatua koskevaan tutkimukseen.

Ko. artikkeli ei ole terveydenhuollon laatua koskeva tutkimus. Sivumennen kannattaa huomata, että suomeksi usein puhutaan ’lääketieteestä’ kun tarkoitetaan ’hoitoa’ tai ’terveydenhuoltoa’. Jos sanotaan vaikka, että onko jokin asia ’lääketieteellisesti tarpeellista’ niin eihän siinä ole järjen hiventä; ei tiede voi sellaiseen kysymykseen vastata ja tosiasiassa tarkoitetaan esim. onko se ’terveydenhuollon ammattilaisen mielestä tarpeellista’. Voi kuulostaa semantiikalta, mutta joskus words matter, ja tämä voi sekoittaa jopa lääkärit, jotka itsekin unohtavat että eihän heillä yleensä ole lääketieteellistä koulutusta tai osaamista...

Ok, mikä olisi sitten oikea suomenkielinen termi, kun tuossa arvioitiin aihetta "healthcare interventions"?

[tapsaattori]

Sivumennen kannattaa huomata, että suomeksi usein puhutaan ’lääketieteestä’ kun tarkoitetaan ’hoitoa’ tai ’terveydenhuoltoa’. Jos sanotaan vaikka, että onko jokin asia ’lääketieteellisesti tarpeellista’ niin eihän siinä ole järjen hiventä; ei tiede voi sellaiseen kysymykseen vastata ja tosiasiassa tarkoitetaan esim. onko se ’terveydenhuollon ammattilaisen mielestä tarpeellista’. Voi kuulostaa semantiikalta, mutta joskus words matter, ja tämä voi sekoittaa jopa lääkärit, jotka itsekin unohtavat että eihän heillä yleensä ole lääketieteellistä koulutusta tai osaamista...

Oon ajatellu että lääketieteessä pyritään mm löytämään keinoja miten parantaa terveyttä. Niin miksei juuri vaikka pääkivun hoitaminen aspiriinilla olisi juurikin lääketieteellinen kysymys tarpeellisuuden osalta? Eihän diagnoosien tekeminen ja lääkkeiden vaikutusmekanismit ole perusteiltaan mitään mielipidekysymyksiä vaan pohjautuvat tutkittuun tietoon. Ja mitäpä sitten vaikka tilanne jättäisikin harkinnan varaa ja perustuisi osaltaan lääkärin mielipiteeseen? Eikö (lääke)tieteellisessä menettelyssä voi olla mielipiteitä?
Mitä en ymmärrä?

[Pocari]

Noh, ihan disclaimerina voisin tietysti mainita että keskusteluteknisistä syistä johtuen kannattaa ilmaista asia jokseenkin yliampuvin sanan kääntein ja niin että on olevinaan tätä mieltä, että joku tietävämpi provosoituu niin paljon, että hänelle ilmenee tarve selittää asiaa perusteellisemmin.

Okei no en pidä tätä mielekkäänä tapana lähestyä oikein mitään keskustelua, mutta tieteessä tuntuu erityisen absurdilta...

Ok, mikä olisi sitten oikea suomenkielinen termi, kun tuossa arvioitiin aihetta "healthcare interventions"?

Terveydenhuollon interventiot

Oon ajatellu että lääketieteessä pyritään mm löytämään keinoja miten parantaa terveyttä. Niin miksei juuri vaikka pääkivun hoitaminen aspiriinilla olisi juurikin lääketieteellinen kysymys tarpeellisuuden osalta? Eihän diagnoosien tekeminen ja lääkkeiden vaikutusmekanismit ole perusteiltaan mitään mielipidekysymyksiä vaan pohjautuvat tutkittuun tietoon. Ja mitäpä sitten vaikka tilanne jättäisikin harkinnan varaa ja perustuisi osaltaan lääkärin mielipiteeseen? Eikö (lääke)tieteellisessä menettelyssä voi olla mielipiteitä?
Mitä en ymmärrä?

”Auttaako aspiriini päänsärkyyn” on kysymys, johon tieteen keinoin voidaan vastata.
”Tarvitsetko sinä tänään aspiriinia päänsärkyyn” ei ole kysymys, johon tiede voi vastata.

Diagnoosit ovat usein tasoa ”mielipide” tai ”best guess”. Diagnooseista ollaan usein eri mieltä, ne menevät usein (!!!) väärin eikä välttämättä ole edes yksimielisyyttä onko ko. sairautta olemassa. Yleensä meillä ei ole työkaluja kvantifioida taudin X todennäköisyyttä, eikä luotettavaa tietoa mikä on testin Y osuvuus sen vahvistamisessa tai poissulkemisessa. Ts. ei tiedetä taudin todennäköisyyttä ennen diagnostista testiä, eikä tiedetä paljonko se todennäköisyys muuttuu jos tulos on Z. Ihan perstuntumalla mennään. Monien lääkkeiden vaikutusmekanismeja tai (yleistenkään) sairauksien syitä ei tunneta.

Mun beef tässä on se, että käytännön päätökset, mielipiteet, veikkaukset jne. eivät ole tiedettä. Jostain syystä suomen kielessä nämä on päätetty sotkea keskenään, ja vaikka se joidenkin mielestä on semantiikkaa, niin minusta se saa esim. vaikka ihmiset kuvittelemaan ihan katteettomia siitä, mihin terveydenhuollon ammattilaisten ratkaisut ja arvailut perustuvat.

Luulisin, että yksi hämmennystä aiheuttava seikka tuossa on virheellinen käsitys ”tutkitusta tiedosta” – kuinka paljon terveydenhuollon toiminta siihen oikeasti nojaa ja kuinka laadukasta se tieto on. Monista asioista ei ole mitään faktatietoa eikä se, että jotain on tutkittu, takaa että tutkimus on tasokasta (lääketieteellisestä kirjallisuudesta suuri/n osa on ihan roskakoritasoa) tai että sen pohjalta tehdyt päätelmät ovat totta.

[tapsaattori]

En tajua miksei tieteen keinoin voitaisi antaa vastaus siihen kysymykseen, että tarvitseeko joku aspiriinia jollain hetkellä.

Sitten jos tieteen vaatimukseksi laitetaan se, että päätelmä pitää olla totta, niin aika vähän meillä olisi tutkimusartikkeleita.. pohdiskelevia artikkeleita joiden johtopäätös on luokkaa valistunut arvaus löytyy koko joukko ja yhtä lailla nekin voivat edistää tiedettä. Tärkeää on tunnistaa ja tunnustaa rehellisesti tutkimuksen luotettavuus.

Samoin lääkäri voi tehdä parhaimmillaan päätöksiä johdonmukaisesti niillä tiedoilla mitä sattuu olemaan käytettävissä. Onko ne päätökset sitten terveyttä edistäviä tai pohjautuuko ne luotettavaan tutkimukseen on ihan eri juttu, mutta mahdollista se kyllä on. Mulle on mm. asennettu lonkkaproteesit onnistuneesti niin kyllä mä vähän ihmettelen, jos siellä pohjalla ei jonkinlaista lääketieteen osaamista ole vaan homma on hoidettu arvauspohjalta .

[Pocari]

En tajua miksei tieteen keinoin voitaisi antaa vastaus siihen kysymykseen, että tarvitseeko joku aspiriinia jollain hetkellä.

Kysymys ”tarvitsemisesta” on tietysti täysin subjektiivinen; se riippuu omista kokemuksista, arvoista, preferensseistä eikä voi olla olemassa mitään objektiivista tai oikeaa vastausta tai tieteellisellä kokeella testattavaa hypoteesia. Kannattaisi aloittaa ihan siitä mitä tiede on...

Sitten jos tieteen vaatimukseksi laitetaan se, että päätelmä pitää olla totta

Ei sinne päinkään. Suosittelen tosiaan lukemaan/katsomaan/käymään jonkin 101:n aiheesta. Nyt on vähän niin, että et tunne peruskäsitteitäkään ja näistä pohdinnoista on jopa vaikea saada kiinni niin että oikein kävisi keskustelua.

Samoin lääkäri voi tehdä parhaimmillaan päätöksiä johdonmukaisesti niillä tiedoilla mitä sattuu olemaan käytettävissä. Onko ne päätökset sitten terveyttä edistäviä tai pohjautuuko ne luotettavaan tutkimukseen on ihan eri juttu, mutta mahdollista se kyllä on. Mulle on mm. asennettu lonkkaproteesit onnistuneesti niin kyllä mä vähän ihmettelen, jos siellä pohjalla ei jonkinlaista lääketieteen osaamista ole vaan homma on hoidettu arvauspohjalta .

Ehkä menee vähän toisteluksi mutta
* tekonivelleikkauksen tekeminen ja sen leikkauksen vaikuttavuuden tutkiminen ovat eri asia
* aiemman tutkimusnäytön ymmärtäminen ja tulkitseminen on vielä vähän eri asia
* käsitykset siitä, kuinka paljon th:n toiminnasta perustuu tieteelliseen näyttöön ja kuinka luotettavaa se näyttö on, ovat liioiteltuja

Näyttöä polvi- ja lonkkaproteesileikkausten vaikuttavuudesta on 10 vuotta takaperin suomeksi yhteenvedetty esim. tässä. Toisaalta alla funtsittavaksi 2018 ”state of the art” katsauksessa nostetut top 10 aukkoa tietämyksessä. Onhan siinä joitain aika merkittäviä avoimia kysymyksiä. Olen kuitenkin huomannut usein kuviteltavan, että kaikki tällaiset asiat tietenkin tunnetaan läpikotaisin...

The top ten priority research areas for knee replacement surgery for osteoarthritis

1 What are the most important patient and clinical outcomes in knee replacement surgery for people with osteoarthritis, and what is the best way to measure them?

2 What is the optimal timing for hip and knee replacement surgery for best postoperative outcomes?

3 What are the preoperative predictors of postoperative success, and what are the risk factors of poor outcomes?

4 What preoperative, intraoperative, and postoperative factors can be modified to influence outcome following knee replacement?

5 What is the best pain control regimen preoperatively, perioperatively, and immediately after surgery?

6 What are the best techniques to control for long-term chronic pain and improve long-term function following knee replacement?

7 What are the long-term outcomes of non-surgical treatments compared with operative treatment for patients with advanced knee osteoarthritis?

8 What is the most effective preoperative and postoperative patient education support and advice for improving outcomes and satisfaction for people following knee replacement?

9 What is an ideal postoperative follow-up period and the best long-term care model for people with osteoarthritis that have had knee replacement?

10 What is the best way to protect patients from the risk of thrombotic events associated with knee replacement?

[tapsaattori]

Mun beef tässä oli, että tiede voi tuottaa niinkin konkreettisia asioita että asiantuntija voi sitä pohjanaan tehdä työssään asiallisia valintoja ja että ne eivät välttämättä niinkään irrallisia asioita arkisesta elämästä. Kiitos mielenkiintoisista näkökulmista jotka nyt kohdallani menivät täysin ohi, mutta fiksummille varmasti täyttä asiaa

[Pocari]

Mun beef tässä oli, että tiede voi tuottaa niinkin konkreettisia asioita että asiantuntija voi sitä pohjanaan tehdä työssään asiallisia valintoja ja että ne eivät välttämättä niinkään irrallisia asioita arkisesta elämästä.

Toki. Ns. näyttöön perustuva hoito voidaan määritellä niin, että paras saatavilla oleva tieteellinen näyttö yhdistetään käytännön asiantuntemukseen ja arvovalintoihin. Ainahan se paras saatavilla oleva näyttö ei ole mitenkään konklusiivista ja sillä on sitten pärjättävä. Mutta joskus jopa tiedetään miten asia on.

Toisaalta suuri osa terveydenhuollon toiminnasta ei lainkaan noudattele tätä filosofiaa; parasta saatavilla olevaa näyttöä ei edes pyritä etsimään, tai vaikka se olisi tarjolla niin sivuutetaan, ja tehdään jotain mitä tuli mieleen, mitä yksi kaveri kerran neuvoi, tai miten on aina ennenkin tehty.

Kiitos mielenkiintoisista näkökulmista jotka nyt kohdallani menivät täysin ohi, mutta fiksummille varmasti täyttä asiaa

Tämä ei minusta vaadi mitenkään erityisiä älynlahjoja vaan perehtymistä ja ajatusta (= paljolti siis aikaa)... onneksi, niin mullakin on mahdollisuus saada siitä palkkaa

[flammee]

Vielä riittää paradokseja vaikka konsensus on valmis ja vankkumaton.

Some observational studies have observed a lower, rather than higher, mortality rate in association with hypercholesterolemia during follow-up of patients after cardiac stress testing. We aim to assess the relationship of hypercholesterolemia and other CAD risk factors to mortality across a wide spectrum of patients referred for various cardiac tests.
...
Hypertension, diabetes, and smoking were each associated with increased mortality in each patient cohort (pooled hazard ratio[95% CI]: 1.38[1.33–1.44], 1.88[1.76–2.00], and 1.67[1.48–1.86], respectively). By contrast, hypercholesterolemia was not associated with increased mortality (pooled hazard ratio[95% CI]: 0.71[0.58–0.84]). Analysis of serum lipids among 7744 patients undergoing CAC or CCTA scanning also revealed an inverse relationship between LDL cholesterol and mortality.

Eli korkea verenpaine nosti kuolleisuutta 38%, diabetes 88% ja tupakointitausta 67%. Korkea kolesteroli sen sijaan laski kuolleisuutta 29%.

[nipsuli]

Eikös akuutin faasin reaktio voi laskea kolesterolia ja lipoproteiinien pitoisuutta veressä infarktin aikoihin useiksi viikoiksi? Tällöin oletettavasti hiljattain sydänkohtauksen saaneilla arvot olisivat matalammat?

[flammee]

Kuvittelisin että tällainen osattaisiin alan tieteessä ottaa huomioon. Ja kuin yleisiä nämä tällaiset infarktit joista selvitään hengissä sitten ovat, että voisivat vaikuttaa tilastollisesti.

[nipsuli]

Niin, vaikea sanoa, kun tuota koko juttua ei ole vapaasti saatavilla. Enkä kyllä muutenkaan ole hirveästi perehtynyt kolesterolijuttuihin.

Mietin vain, että todennäköisesti tutkimukseen osallistuneet potilaat on lähetetty jatkotutkimuksiin syystä, joko on ollut sydänkohtaus tai ehkä epäillään sepelvaltimotautia —> kohtauksen saaneilla alhaisempi kolesteroli ja LDL akuutin faasin reaktion takia —> ehkä suurempi riski kuolla kun on jo ollut yksi kohtaus(?) —> korkeampi kolesteroli vaikuttaa näennäisesti suojaavan.

Voihan siis korkeampi kolesteroli ja lipoproteiinit oikeasti liittyä pienempään kuolleisuuteen tämän takia, mutta voiko tästä päätellä mitään muuta sen kummemmin, esim. miten lipoproteiinien määrää voidaan käyttää terveillä ihmisillä riskinarvioinnissa?

[MikaM]

Onko kenellekään tuttu Wim Hof ja hänen menetelmänsä? Eli typistettynä itselle se näyttää kylmältä suihkulta kerran päivässä sekä hengitysharjoitus, joka muistuttaa vapaasukeltajien vastaavaa ilman ilman nielemistä. Tuosta alkuun:
Tuo näyttäisi itsensä hapettamiselta. Onkohan sellaisesta fysiologista hyötyä? Kaveri on muuten myös (ainakin entinen) kamppailija, kung-fu harrastaja.

[nipsuli]

Mä satuin katsomaan jokin aika sitten videon, missä tuota hengitystekniikkaa käytettiin korkeaan ilmanalaan sopeutumisessa. Muutoin en kyllä osaa sanoa, onko siitä mitään fysiologista hyötyä. Ja kyllä niille videon henkilöille tuli hengitystekniikasta huolimatta joitakin oireita.

Tässä vielä se video:
Climbing Mount Kilimanjaro in Record Time (w/ Wim Hof Method)

[flammee]

Mun käsitys asiasta on että äijä on jokseenkin latvalaho, mutta on silti keksinyt toimivan systeemin. Tällä hengitystekniikalla ei hapeteta kehoa, vaan juuri päinvastoin, ylihengittämisellä on tällainen vaikutus. Olen vähän koittanut, mutta ei minua innostanut se ylihengittely, niin en nyt alkua pitemmälle päässyt, ehkä mä sen kylmäaltistuksenkin otan mieluummin juosten kuin suihkussa.. Helpostihan ylihengittämällä saa hengityksenpidätysajan tuplattua ja pystyy tosiaan tekeen punnerruksia enemmän tollasen session jälkeen. Terveysvaikutuksista on kaikenlaista anekdotaalista shittiä, mutta jonkin verran myös ihan sellasta tutkimusasetelmia, joilla on todennettu että sekä Wim itse että hänen viikossa pikakouluttamansa oppilaat pystyy vastustaan jonkinlaista bakteeri-infektiota ja kylmyyttä.

[flammee]

No tulihan se sieltä - näyttöä punaisen lihan vaarallisuudesta ei juurikaan ole, on vain heikkoja korrelaatioita, jotka eivät riitä perusteeksi suosituksille. On myös vastakkaisia löydöksiä, eli joissain väestötutkimuksissa suurempi punaisen lihan syönti on korreloinut paremman terveyden kanssa...

Characterizing the potential health effects of exposure to risk factors such as red meat consumption is essential to inform health policy and practice. Previous meta-analyses evaluating the effects of red meat intake have generated mixed findings and do not formally assess evidence strength. Here, we conducted a systematic review and implemented a meta-regression—relaxing conventional log-linearity assumptions and incorporating between-study heterogeneity—to evaluate the relationships between unprocessed red meat consumption and six potential health outcomes. We found weak evidence of association between unprocessed red meat consumption and colorectal cancer, breast cancer, type 2 diabetes and ischemic heart disease. Moreover, we found no evidence of an association between unprocessed red meat and ischemic stroke or hemorrhagic stroke. We also found that while risk for the six outcomes in our analysis combined was minimized at 0 g unprocessed red meat intake per day, the 95% uncertainty interval that incorporated between-study heterogeneity was very wide: from 0–200 g d−1. While there is some evidence that eating unprocessed red meat is associated with increased risk of disease incidence and mortality, it is weak and insufficient to make stronger or more conclusive recommendations.