Etsitkö kamppailuharrastusta? Aloita suoraan tästä uusi aihe valmiiden kysymysten kanssa ja odota, kun konkarit vastaavat sinulle. :boxing2:

Paini, ringen, abrazare

Historialliset eurooppalaiset lajit eli HEMA, Buhurt, historiallinen ratsastus, elävöitystaistelu jne.

Valvoja: Valvoja

Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 2423
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia

Paini, ringen, abrazare

Viesti Antti »

Bubenwurf löytyy (ei tosin sillä nimellä) myös Baumannista, kuvassa vaihe ennen itse heittoa:

Kuva

"Bub" on nykyään vähän Jöröjukka-vanhahtava sana, Itävallassa tosin normaali. Tarkoittaa poikaa, ehkä tässä jollain ilkikurisella merkitysvivahteella.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 2423
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia

Paini, ringen, abrazare

Viesti Antti »

Kun tuosta Dresdenin käsikirjoituksesta (SLUB, Mscr. Dresd. C. 487) oli puhetta enemmänkin eilen, niin ohessa painiosio vähän avattuna. Wierschinin editio alkutekstistä löytyy Helsingin yliopiston pääkirjastosta, Toblerin englanninkielinen käännös Museoviraston kirjastosta.

1. "gutte ringen vnd ander gutt brich" (f. 66r-77v, Wierschin r. 1073-1271)

Kuusi runomuotoista heittoa. Kolme numeroitua painia. Neljä vastaliikettä vyöotetta vastaan, kolme vastaliikettä heittoa vastaan ja pari ilkeämpää temppua. Kolme numeroitua hallintaa maassa (vnderhalten) ja kolme numeroitua ylösnousua (vff ston) (vrt. Martin Hundtfelt). Kolme numeroitua murhaiskua. Neljä plus kaksi jäsenen rikkomista (bain brüche). Kolme murhaiskua lisää. Neljä painijuttua.

2. "andere gůtte ringen vnd brüch" (f. 78r-85r, Wierschin r. 1272-1399)

Juutalais-Oton painin loppupuolisko.

3. "die zulauffenden ringen" (f. 84r-86v, Wierschin r. 1400-1448)

Kolmetoista numeroitua painia (die zůlauffenden ringen).

Näiden lisäksi Liechtenauerin haarniskamiekkailukommentaarissa on muutama tekstikohta, jotka liittyvät painiin (f. 91v-92v, 94v-96v; Wierschin r. 1502-1526, 1569-1606), ja ratsumiekkailussa kaksi kuviota liittyvät painiin myös (f. 111r-113v, Wierschin r. 1820-1861).
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 2423
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia

Paini, ringen, abrazare

Viesti Antti »

Tähän väliin voisi mainita, että tekniseltä anniltaan ja esitystavaltaan luultavasti paras painia käsittelevä alkuperäislähde on ylempänä useampaan otteeseen siteerattu "Baumannin kirja" eli UB Augsburg, Oettingen-Wallersteinsche Bibliothek, Cod. I.6.4º.2. Painiosio on vuoden 1470 tietämiltä.

Digitoitu alkuperäislähde löytyy täältä: https://nbn-resolving.org/urn:nbn:de:bv ... ba002009-1. Painikirja löytyy sivuilta 15r–20v ja 33r–75v. Tästä aineistosta ovat ammentaneet lukuisat muut kamppailukirjojen tuottajat, mm. Albrecht Dürer, Gregor Erhart, Leonhart Sollinger, Antonius Rast ja Paulus Hector Mair.

Rainer Wellen transkription, faksimilen ja paljon muuta sisältävä ...und mit der rechten faust ein mordstuck: Baumanns Fecht- und Ringkampfhandschrift: Edition und Kommentierung der anonymen Fecht- und Ringkampfhandschrift Cod. I.6.4 2 der UB Augsburg aus den Beständen der Öttingen-Wallersteinschen Bibliothek (2014) löytyy Kansalliskirjastosta: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.2902570

Myös edellä mainittu Albrecht Dürerin kirja löytyy vastaavanlaisena laitoksena, joka ilmestyi tänä vuonna: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5539615.

Samoin toistaiseksi paras myöhäiskeskiajan ja uuden ajan alun painia käsittelevä teos, Rainer Wellen "...und wisse das alle höbischeit kompt von deme ringen": der Ringkampf als adelige Kunst im 15. und 16. Jahrhundert: eine sozialhistorische und bewegungsbiographische Interpretation aufgrund der handschriftlichen und gedruckten Ringlehren des Spätmittelalters (1993) löytyy Kansalliskirjastosta: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3192689
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 2423
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia

Paini, ringen, abrazare

Viesti Antti »

Kun kerran Luther-säätiö on esillä erään oikeusjutun takia, niin mainittakoon nyt tässä ketjussa keskusteltuun liittyen, että Luther-säätiö on sentään julkaissut erään 1500-luvulla kirjoitetun painikommentaarin suomennoksen (s. 54-56):

https://www.liekkikustannus.fi/Ensimmai ... tti-Luther
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 2423
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia

Paini, ringen, abrazare

Viesti Antti »

Tämä löytyi luonnosten joukosta. Näyttäisi olevan suomentamani alku Karl Wassmannsdorffin hallussa olleesta sittemmin kadonneesta 1500-luvun painikäsikirjoituksesta.

Ritariks jos tahdot tulla
paini ompi eessä sulla,
Siksi muista neuvo tää,
joka usein unhoon jää:
painitaito kaikkien
on alku niiden leikkien.
Painimalla taitavasta
ruumiista on sulle vasta
hyötyä, jos tahdot koittaa
tappelussa muita voittaa.
Nuoruudessa voima aito
ompi "kultainen" tuo taito,
jonka edut esiin saa
vain, jos sitä harjoittaa.
Vaikka pidät miekkailusta.
painilla saat uskallusta;
kupuralla, tikarilla,
keihäällä ja hilparilla,
veitselläkin painimatta
helposti jää voittamatta;
keihästä et kauheasti
lentämään saa kauas asti.
Painimatta tappelusta
lähdet ollen hakkelusta.
Siksi tahdon lahjan suoda,
painitemput esiintuoda!

Samassa yhteydessä ennakkotietona, että ensi vuonna ilmestyy artikkelini, joka on editio ja kommentaari eräästä ennen julkaisemattomasta 1400-luvun painitekstistä.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 2423
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia

Paini, ringen, abrazare

Viesti Antti »

Jasse postasi catch-ketjuun Ruslan C. Pashayevin artikkeleita. Ohessa saman kirjoittajan artikkeli ringenin ("German folk wrestling style called Ringen") historiasta:

https://www.wrestling-titles.com/europe ... ingen.html

Muiden huomionarvoisten yksityiskohtien lisäksi kirjoittaja kutsuu Paulus Hector Meyeria "kuuluisaksi painikirjailijaksi". Oheisessa kuvassa alempi tosiaan on hänen tuottamastaan käsin kirjoitetusta ja kuvitetusta kirjasta (BSB, cod. icon. 393/1, fol. 162v):

Kuva

Artikkelin kuvatekstin mukaan tässä nähdään "Typical "Clean Victory" in German Ringen/Rangeln". Kyseenalaistaisin kuitenkin sen, että nämä kuvat esittävät samaa asiaa ja että alempaa voi pitää esimerkkinä jostain sääntöjen määrittämästä voitosta.

Ensinnäkin alempi kuva ei ole lähteenä olevan kirjan paini- vaan sauvaosiosta, kuten maassa olevista sauvoistakin voi päätellä. Se ei siis välttämättä ole erityisen hyvä havainnollistamaan saksalaisen kansanpainin sidontaa maassa. Painiosiossa oleva vastaava kuva poikkeaa tästä niin, että bottomilla on jalat topin ympärillä (cod. icon. 393/1, fol. 288v). Jälkimmäisessä tapauksessa PHM:n selitys on, että jos kaatuu maahan vastustajan kanssa, on hänen kätensä hallittava kuvan osoittamalla tavalla, johon vastataan ottamalla mainittu ote jaloilla, jolloin molemmat ovat yhtä lailla sidottuja; tästä guardista pitäisi vapautua antamalla polvea kiveksiin.

P. H. M.:n sauvaosion kuva (ja kuvateksti) on lähempänä kuvan alkuperäistä lähdettä, ns. Egenolffin kirjaa, joka ilmestyi painettuna useampana painoksena. Siinä sidonnan nimi on "vangiksi ottaminen" (Gefangen nemen), ja kuvatekstissä neuvotaan, että kun on saanut toisen kaatumaan, annetaan hänelle polvea kiveksiin ja tartutaan joko käsistä tai kurkusta. (Puolustuksena toinen vie peukalonsa toisen leuan ja loput sormet silmämunan alle, toisella kädellä isketään rakkoon.)
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 2423
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia

Paini, ringen, abrazare

Viesti Antti »

Toinen kohta samasta artikkelista, samantapainen kuin toisessa ketjussa käsittelemäni tapaus paitsi vielä pöljempi. Tällä kertaa kyseessä ei ole kuuluisa ruotsalainen vaan kuuluisa saksalainen:
A famous German 18c scholar and physician called Johann Jakob Reiske (1716-1774) who was a pioneer in the fields of Arabic and Byzantine philology as well as Islamic numismatics thus defined 2 traditional kinds of Germanic freestyle wrestling:
“Balgen ist, wenn ihrer zwene sich auf der Erde über und unter und durch einander herummelsen, kollern und rammeln. Ringen ist, wenn sie stehend sich ein wenig hart einander aufs Leder tasten, sich ringen, das heist, durch und um einander herm krümmen, winden und schlingen, und einander suchen aufzuheben und zu Boden zu werfen.” (1765).

“Balgen (Scuffle, Tussle) is when two of you rough and tumble on the ground, above and under, and through each other. Ringen (Proper Wrestling) is when they handle each other roughly while standing, they wrestle, that is, bend, twist and loop (embrace, take holds) through (such hold as crotch-hold) and around each other (such hold as waist-hold), and try to pick up each other and throw them to the ground.” (1765).
Jostain syystä kirjoittaja ei kerro, mistä lainaus on peräisin. Tähän on ehkä syynsä. Kyseessä on nimittäin Reisken saksankielinen käännös Aiskhineen puheesta Ktesifonia vastaan, jonka alaviitteessä hän selittää, mitä pankration on. Hänen mukaansa pankration koostuu kolmesta asiasta, jotka ovat latinaksi volutatio, lucta ja pugilatus eli saksaksi Balgen, Ringen ja Fäusteschlagen eli mattokamppailu ("pyöriminen"), (pysty)paini ja nyrkkeily. Käytetyt saksan sanat ovat suoria käännöksiä latinasta. "Scuffle, tussle" on tässä yhteydessä ilmeisen väärä käännös.

Eli otteessa ei ole kyse mistään "perinteisistä saksalaisista vapaapainin muodoista" vaan kreikkalaisesta pankrationista!
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 2423
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia

Paini, ringen, abrazare

Viesti Antti »

Edelleen samasta artikkelista:
The German folk wrestling style called Ringen was researched by the famous 19th century sports historian and gymnastics teacher Karl Wassmannsdorff (1821-1906), PhD. He was also a Knight of the Order of the Zähringer Lion. In his book called “Medieval German Wrestling with 119 illustrations of Albrecht Dürer” he provides a detailed analysis of German wrestling traditions. According to Wassmannsdorff, the folk wrestling of German people (Ringen) was after the freestyle fashion (Kür-Ringen).
Kyseinen teos (jonka sisältö käy ilmi ylempää ketjusta) ei varsinaisesti käsittele kansanpainia vaan yläluokan kiinteästi asetaitoihin kytkeytyvää painiharrastusta. Toki lähteiden joukossa on viittauksia myös kansanpainiin, esim. Baumannin kirjan sivu (Wassmannsdorffin kirjassa s. 32), jossa painitaan syliotteessa "kuten maalaiset tekevät" ("als dy pawren thund"). Jos jotain, niin tämä juuri korostaa muun materiaalin eroa maalais- tai kansanpainiin. Painiosion lopussa on vieläpä ohje, miten ryöstää maalainen ("ob dw einenn pauren wild schaczen"... s. 98).

Kür-Ringen on ihan mielenkiintoinen tapaus. Viitatussa teoksessa Wassmanssdorff ei kyseistä sanaa käytä, mutta Kürringen on kyllä hänen keksimänsä (tai ainakin 1861 popularisoimansa) aitosaksalainen urheilutermi, jolla viitataan "vapaapainiin" erotuksena harjoituksista, jotka aloitetaan jostain ennalta määrätystä otteesta. Pistinopissaan Wassmannsdorff erottaa koulu- ja vapaamiekkailun eli Schul- ja Kürfechtenin, vaikka muualla jälkimmäistä tarkoittavan vierasperäisen "Contrafechtenin" korvasi "Freifechten". (Suomeksi puhuttaisiin nykyään varmaan harjoituksista ja vapaamiekkailusta.)
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit: 2423
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia

Paini, ringen, abrazare

Viesti Antti »

Sotkeennuin keskustelemaan aiheesta em. kirjoittajan kanssa eräässä FB-ryhmässä (en pelkästään omasta syystäni). Koska kyseisellä henkilölllä ei vaikuta vastaustensa perusteella olevan ihan kaikki painijat palaistrassa, ja koska hän muutenkin hetkeä myöhemmin blokkasi minut, kommentoin yhtä hänen argumenttiaan täällä, koska se voi tulla perustellusti jollekulle muullekin mieleen: eli että Reiske kuvaillessaan pankrationia käyttää nimenomaan saksankielisille lukijoille tuttuja käsitteitä eli tässä yhteydessä kahden "saksalaisen vapaapainityylin" nimityksiä "Balgen" ja "Ringen".

Alla Reisken nootti kokonaisuudessaan:
Pancratium war eine Art von gymnischer Uebung, bestehend aus Balgen, Ringen, und Fäusteschlagen zugleich. Balgen ist, wenn ihrer zweye sich auf der Erde über und unter und durch einander herumwelzen, kollern und rammeln. Ringen ist, wenn sie stehend sich ein wenig hart einander aufs Leder tasten, sich ringen, das heist, durch und um einander her(u)m krümmen, winden und schlingen, und einander suchen aufzuheben und zu Boden zu werfen. Jenes hieß im lateinischen volutatio. Dieses lucta. Nun komt pugilatus, das Fäusteschlagen, ein zu bekantes Ding, als daß ich es zu beschreiben bräuchte.
Suomeksi vapaahkosti: "Pankration oli eräänlainen gymnastinen harjoitus, joka koostui pyörimisestä, painista ja nyrkillä lyömisestä yhdessä. Pyöriminen on sitä, että kaksi henkilöä kieriskelevät ja pyörivät ympäriinsä maassa toisiinsa kietoutuneina. Paini on sitä, että he käyvät toisiinsa käsiksi seisten eli vääntävät, kääntävät ja kietoutuvat toisiinsa ja yrittävät nostaa vastustajansa ilmaan paiskatakseen hänet maahan. Ensiksi mainittu oli latinaksi volutatio, jälkimmäinen lucta. Sitten on vielä pugilatus, nyrkillä lyöminen, joka on liian tuttu asia, että minun tarvitsisi kuvailla sitä."

Jos kyse olisi siitä, että Reiske selittäisi pankrationin olemusta käyttämällä saksankielisille tuttuja käsitteitä (samaan tyyliin kuin joku eurooppalainen luonnehti kungfua "nyrkkeilyksi" ja "savateksi"), hänen ei tietenkään tarvitsisi tässä selittää niitä, kuten hän nyrkiniskujen tapauksessa erikseen toteaakin. Joka tapauksessa pitäisi olla jokin lähde sille, että Balgen ja Ringen ovat (1700-luvulla) nimenomaan kahden vapaapainityylin nimityksiä. Koska hieman oudot sanavalinnat vastaavat latinankielisiä nimityksiä, on yksinkertaisin selitys se, että ne on valittu tässä lähinnä ad hoc -perusteisesti.

Huom: "Balgen" tarkoittaa normaalisti tappelemista tai nujakointia (ja terminä 1500-1600-luvuilla tositilanteessa tappelemista tai lyömistä miekalla), mutta tässä balgen on latinan sanan volutatio vastine eli sanan walge(r)n rinnakkaismuoto (DWb).
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)

Seuraajat

Kuvake
Antti
Kuvake
JariR
Kuvake
Jasse
Kuvake
Joeli T.
Kari Aittomäki
Lasse Candé
Kuvake
Mänzy