Murrepeli

[Jussi Häkkinen]

Ei ole suomuurain. Esim. lihajalosteista saadaan usein tällaisia.

[tapsaattori]

Onpas suomuurain mutta on ilmeisesti jotain muutakin

Lihapiirakka?

[Jussi Häkkinen]

Linttejä voidaan saada monenlaisista lihajalosteista.

[Mika]

Tämä varmaan kaipaisi vähän lisävihjeitä

@Jussi Häkkinen

[Jussi Häkkinen]

Lintti on yhden alueen ktämurretta. Se on erilaisten makkaroiden ja leikkeleiden ehkäpä arkielämässä yleisin ilmenemismuoto. Myös muotoa kuvaava sana.

[Jorge]

Viipale eli siivu?

[Lasse Candé]

Tämä on jo aika kaukaa menneisyydestä puoli vuotta sitten ja menee nyt arvuuteltavasta lintistä ohi, mutta pakko sanoa jotain tuosta aiemmin käsitellystä ”gona”:sta…

Tuossa tietysti vaikuttaa se, miten kummankin gonan ymmärtää. Minulle tämä inttiin liittyvä gona on ehdottomasti pilkkasana mutta ihan hyväntahtoinen sellainen, koska intin lusimista hyvin yleisesti pidetään vastenmielisenä vapaudenriistona. Jos lähes kaikki intin käyneet ylistäisivät sitä kokemusta, sitten ne harvat gonat olisivat varsinaisia luopioita ja heitä taatusti syrjittäisiin ja simputettaisiin, ja silloin gona-sana tarkoittaisin enemmänkin vaikka yhteiskunnan pohjasakkaa.

Tämä uudempi gona ei taasen minun nähdäkseni ole sellainen veltto ja rötvähtänyt vellihousu vaan kovanaama tai asioita aikaan saava ihminen, vaikkei hän välttämättä aina toimi odotetusti. Ainakin tuossa Possen sketsissä sillä on selvästi positiivinen sävy.

Vaan jatkakaamme. Mitä tarkoittaa flikuleeri?

Kävin itse intin Haminassa 2001-2002 kesästä kesään. Kyllä jo silloin ja siellä RUK:n vieressä, eli missä sanat varmaankin ovat suurimmalla todennäköisyydellä ajantasalla, sanalla ”gona” oli enemmänkin positiivinen konnotaatio. Eräänlainen ÄIJÄ!


Yhdistyi usein myös jossain määrin aikaansaamiseen skutsissa, eli siellä, missä se todellinen työ tehtiin. (Ei toki aina näin. Joku saattoi olla gona, ollen passka joka paikassa. )


Sanan keskeiset palikat olivat:
- jokin linkki faktaan, että intti alkaa olla loppusuoralla
- että joistain (sinänsä vähän mitättömämmistä) säännöistä ei välitetä maailman tappiin.


Käytännössä se koski esimerkiksi pieniä poikkeamia pukeutumisetiketistä ja tässä tapahtuvia vapauksia, mitä yli 6 kk palvelleet ottivat. Ja kun palvelusaika lähestyy loppua, mitään piittaamatta sen pituudesta, itse kukin otti. Ja jotkut enemmän, jolloin he olivat gonia. Onkos muuten ”konsta” aiempi versio tuosta tai rinnakkainen? Klamydian biisissä mainitaan konsta joka lähtee siviiliin.



Bonuslapseni on nyt Dragsvikissa ja kuulostaa kovin paljon samalta meiningiltä. Leikkivät jollain avainketjulla, millä ei edea ole mitään elämää helpottavaa funktiota, mutta kun pitää näyttää ”KSE”:ta, eli Koulutuksen Suomaa Etua. Meillä se oli läheistä sukua gonailulle ja siis tuollaista käsitettä käytettiin tuohon aikaan tuolla. Naureskelin silloin itsekseni, kun meidän peruskoulutuskauden alikessut käyttivät mukeina joitain leikattuja kokispulloja (silloin jykevää muovia) pakin sijaan, koska heillä on KSE. Eihän se edes mitään auta. Kuka helvetti haluaa juoda mitään sellaisesta…



Osa perinnettä oli silloin se, että gonameiningille vähän naurettiin ja se nähtiin jotenkin kiinteänä osana armeijan tapaa toimia. Se oli myös implisiittisesti vallan väline. Hauskasti, näin varmaan myös henkilökunnalle. Koska mikä tahansa, mikä vahvistaa ”chain of command” -ajattelua, on oikeastaan hyväksi. Joten siihen puututtiin vaihtelevissa määrin eri mestoissa, mutta kaikkialla sitä tapahtui. Ymmärsivät jo silloin sen, että kun de facto vapaus riistetään, niin pitää vähän valita niitä tärkeämpiä taisteluja ja maalata kuvaa jostain porkkanasta. Erityisesti jos paras mitä keksivät, on leikatut kokispullot kahvikuppeina, ei Suomen maanpuolustus siihen kuole.



Tuota videota en pysty nyt katsomaan, mutta jos sana ”gona” sen perusteella on levinnyt tarkoittamaan jonkinlaista päällikköä, se on hyvin pieni hyppy sen merkityksestä jo yli 20 vuotta sitten, kuvailemassani mielessä. Esimerkiksi paljon pienempi kuin se, kun joku kymmenen vuotta sitten nauruun repeämistä kutsuttiin hajoamiseksi. Olisiko muuten niin, että se alkaa olla takanapäin ja hajoaminen tarkoittaa taas useammin sitä, mitä ennen, eli jonkinlaista luhistumista wittumaisen tilanteen edessä?

Jos siis gona tarkoittaa jonkinlaista päällikköä, meilläpäin oli jo silloisessa inttislangissa sille vahva tuollainen konnotaatio, joskin se edellytti myös rentoa asennetta pakottaviin ”struktuureihin” (eli rakenteisiin). Se oli vaatimus sille sanalle. Junnut välillä ottavat vähän relammin näiden sanojen kanssa ja ne muovautuvat uuteen muottiin.



Niin tai näin, jos tästä nappaa jutella, niin tehdään, mutta nyt arvuutellaan Jussin kyselemää ”linttiä”, jolle jo vetääkin arvaus.

[Jussi Häkkinen]

Viipale eli siivu?

Oikein! Tällä jatkoon.

[Jorge]

Mitä (muuta kuin musiikkia) tarkoittaa musa?

[TimoS]

Ei oikein etene, tarvitaan lisää vinkkejä

[Jorge]

Hiukan kuin pulteri, mutta ei kuitenkaan aivan sama.

[Jorge]

Seuraava vihje: Musa taskussa pulteriairalla

[MikaM]

Ja tämä on nimenomaan murretta, eikä jotain ammattijargonia? Ei hitto.

[Mika]

Pulteriaita on edelleen hämärän peitossa, mutta Nuorikko tamperelaisena tiesi kertoa, että musa on kivenmurikka. Vaikka olen Musasta kotoisin, toki Porista, en ole koskaan kuullut tuota

[Jorge]

Pulteri on kivi, isohko sellainen (boulder, anyone? Sanoilla lienee sama muinaisruotsalainen kantasana). Musa on puolestaan sen kokoinen kivi, että sen pystyy heittämään.

Itse luulin tämän olevan helppo (sattuneesta syystä Pirkanmaalla syntyneenä ja kasvaneena merkitys oli mulle itsestäänselvä ).