Etsitkö kamppailuharrastusta? Aloita suoraan tästä uusi aihe valmiiden kysymysten kanssa ja odota, kun konkarit vastaavat sinulle.
✋:. Meistä on hienoa, kun selailet Potkun, Pohjoismaiden suurimman kamppailulajiyhteisön keskusteluja. Toivottavasti löydät mielenkiintoisia keskusteluja ja otat reippaasti osaa niihin. Samassa voisit sallia Ad Block -ohjelmasi näyttää mainoksia Potkun sivuilla, jotta voimme jatkossakin ylläpitää näitä keskusteluja. Voit myös liittyä etupotkijaksi, jolloin yksi etusi on mainokseton Potku. Kiitos kun ymmärrät. 🙇♂️
Siinähän oli raikas tuulahdus menneiltä ajoilta − vaikka ihan hyvin tuo kaikki olisi voinut olla tämänvuotista keskustelua jossakin
Ihminen on kanta-astuja, mutta totta kai ihminen uteliaana eläimenä on kehittänyt kaikenlaisia tapoja kävellä, marssia ja juosta. Mahanpururadalla on joskus juteltu esimerkiksi päkiäjuoksusta (joka ei tokikaan kuulu tähän aiheeseen).
Mika kirjoitti: ↑joulu 8, 2024, 14.32
Ihminen on kanta-astuja,
Lyhyt haku toi esille, että tuossa pitäisi olla: "kenkiä käyttävä ihminen on kanta-astuja". Paljain jaloin vielä kävelevät ja ohuita sandaaleja ym. käyttävät näyttäisivät olevan suurimmalta osalta keskijalka-astujia, vielä ilmeisestikin niin, että ensimmäisenä maahan osuu jalan ulkoreuna. Yksi tutkimus oli todennut, että ns. paljasjalkakenkiä käyttävät länkkärit olivat 50% kanta-astujia ja loput ilmeisesti olivat siirtyneet tuohon toiseen astuntaan. Oma n. 5v kokemus paljasjalkakengistä viittaa samaan, en ole enää niillä kokokanta-astuja, vaan vaihtelee. Kengänpohjan kuluma myös näkyy viittaavan ulkoreuna-astuntaan, muissa kengissäni ei samaa näy. Kokemus myös on, että kun kengän pohjaa vähänkin paksunnetaan niin kanta-astunnan % kasvaa, kun pohja on niin ohut, että pienikin kivi asfaltilla tuntuu pohjan läpi niin voidaan puhua "paljasjalkakengistä", tämä nimittäin aika nopeasti poistaa ainakin raskaimman kanta-astunnan.
Opetin joskus SAMK:ssa kävelemisen fysiologiaa, mutta en ole aiheen asiantuntija. Paljasjalkajuoksija ja tohtorismies James Webber Arizonan yliopistosta sen sijaan voidaan sellaiseksi lukea. Tässä lyhyehkössä artikkelissa hän kertoo kävelemisen historiasta ja muun muassa mainitsee ihmisen olleen kanta-astuja ainakin 3,6 miljoonaa vuotta.
"They found that toe-first walkers moved slower and had to work 10 percent harder than those walking with a conventional stride, and that conventional walkers' limbs were, in essence, 15 centimeters longer than toe-first walkers."
On myös mielenkiintoista, että kannalta astuttava "heiluriaskel", joka on arkisuudestaan huolimatta aika kompleksinen liike, katoaa usein vammautumisten seurauksena tai jää jopa tyystin kehittymättä erilaisten neurologisten kehitysongelmien myötä.
Juoksussa mekaniikka on (kuten tekstissäkin sanotaan) aika tavalla erilainen ja kyse on eri taidosta. Siinä edemmäs tuleva isku on luonnollisempi asia.
Joskus pähkäilin sitäkin, että miksi pieni kantanosto tekee kävelystä sekä miellyttävämpää että nopeampaa. Näemmä heilurivarren pitenemisessä voi olla ainakin osa syystä, noissa pituuksissa kun se 2-3cm kantakorotus (ja 1...1,5cm päkiäkorotus) tekeekin jo aika paljon, kengättömän jalan pituuden ollessa nivusista maahan sen 96cm (pitäisi toki mitata lonkan nupista). Jalkaterän pituus toki myös vaikuttaa asiaan.
Intressanttia!
Jussi Häkkinen
"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
Aita vai aidan seiväs? Jos puhutaan varvasastunta. päkiäastunta, kanta-astunta niin ihminen on selvästi kanta-astuja jalan rakenteeltaan. Jos taasen puhutaan siitä miten ihmiset kävelevät tai juoksevat niin kyseessä on eri asiasta. Yritäpä kävellä maastossa , jossa on paljon teräviä kiviä raskaalla kanta-astunnalla paljain jaloin niin ihan aikuisten oikesti toteat, että tämä ei vetele pitemmän päälle. Männyn käpy saattaa riittää pysäyttämään.
Mahdollisimman epätieteellinen viite, ne jotka kasvoivat inkkarikirjoja lukien luultavasti muistavat, että tapa erottaa valkonaaman jälki punanaaman vastaavasta oli kanta-astunta. Punanaamojen mokkasiinin jäljessä kanta ei ollut painunut raskaasti.
Samoin jos katselee tarahumare-intiaanien juoksuvideoita (huarache sandaalit!) niin kanta-astunnasta ei ole tietoakaan.
Olen myös lukenut muutamia papereita, joissa todetaan kanta-astunnan edullisuus energeettisesti, mutta täytyy muistaa, että tämä pätee vain jos se on mahdollista maastollisesti. Heti kun astut kantapääsi puhki terävää kiveen niin edullisuus lakkasi.
Yksikään lähde, johon olen törmännyt ei puhu varvas- tai päkiäastunnasta varsinaisena kävely- tai juoksutapana vaan totesivat ihmisen hakevan maastoon ja alustaan sopivan askelluksen.
Juoksu ja kävely ovat myös kovin erilaisia liiketapoja - en itsekään astu kannalle vaan jotakuinkin jalan keskiosalle matkaa juostessani. Kävellessäni taas selkeästi (ja seurassa olevat moittivat minua & paria muuta yleisesti liiasta nopeudesta).
Pusikossa maaston ja jalkineen mukaan.
Jussi Häkkinen
"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
Olen käyttänyt paljasjalkakenkiä töissä ja treeneissä yli viiden vuoden ajan. Tätä kirjoittaessani jalassa on töissä käyttämäni paljasjalkakenkät, joita sisällä ja ulkona, kesällä ja talvella (aivan pahimmat loskakelit poislukien). Hiekoitettu asfaltti ja jää ovat tulleet tutuksi. Kulunein osa on C-kirjaimen muotoinen kantapään aivan takimmaisesta reunasta kantapään ja jalkaterän ulkosyrjää pitkin päkiöille tuleva alue. Keskellä kantapäätä oleva kuvio on lähes yhtä neitseellinen, kuin jalkaholvin sisällä yleensä irti maasta oleva osa. Eli kyllä se askel osuu ensinnä maastoon selvästi kantapäällä, mutta rullaa siitä nopeasti päkiälle.
Hobitit huomasivat nyt, että hänen polvensa taipuivat tuskin ollenkaan hönen kävellessään, mutta jäykkien jalkojen askel oli pitkä. Hän laski aina isot varpaansa (ja ne olivat totisesti isot, ja hyvin leveät) maahan ennen jalan muita osia.
(J. R. R. Tolkien, Kaksi tornia, suom. Eila Pennanen ja Kersti Juva.)
Antti Ijäs Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja) "Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Siinä missä paljain jaloin kanta-astuminen on vähän vaikeata vaikkapa soralla, niin ehkäpä pitemmän päälle jalkapohja kehittyisi sellaiseksi että se ei olisi vaikeata. Jalkaan kehittyy tällainen paksumpi kerros ainakin jos altistelee paljaita jalkoja kuumalle hiekalle - seri boot. Kaippa soralla liikuskelu tekisi saman, mutta ei se ainakaan kovin nopeasti tapahdu. Ehkäpä pakkastakin vastaan kehittyisi jotain. Sitä adaptaatiokykyä löytyy.
