Artikkeli: Urheilija ja hiilihydraatit

[Elina]

Tässä linkki viestiini Ylipaino -ketjussa. Siinä on sivuttu proteiinia ja lihaskatoa.

[Anssi Ainali]

Toki tämä sivuaa myös ylipainoa/painonpudotusta, mutta pointtina minulla olisi tietää kuinka dieetissä jossa käytetään vähän hiilihydraatteja saataisiin näistä vähistä se paras tulos irti.

[Anssi Ainali]

Kiitoksia vastauksista ja pahoittelen muille, että tämä alkoi varmaan vaikuttaa jo saman jankkaamiselta, mutta kun innoissamme kirjoittelimme viestejä lähes samaan aikaan, niin tuli kysyttyä jo kysymyksiä joihin oli jo vastauksen saanut.

[Elina]

Kyllä näistä jutuista aina keskustelua riittää!

[Anssi Ainali]

Niinpä! Tämä reilumpi hiilaripäivähän (jossa myös kaloreita enemmän) otettiin, ja monet ottavat yhä, sen takia että pelätään perusaineenvaihdunnan hidastuvan muuten.
Tuo hiilareilla pelaaminenhan on varsinkin kehonrakennuksessa oma taiteenlajinsa.

[planter]

Tuota noin..

Auttaako proteiinien ja hiilareiden syönti kovan treenauksen jälkeisiin lihas kiputilanteisiin.

[Elina]

No, eipä oikein. Toisaalta harjoituksesta palautumiseen (= glykogeenivarastojen täyttyminen; nestehukan poistaminen; proteiinit lihasten rakennusaineeksi) noin yleisesti niitä kyllä tarvitaan. Nykyajattelun mukaan lihaskipu saattaa johtua mm. mikrovaurioista lihassoluissa, ja vaurioiden korjaaminen vaatii tietenkin rakennusainetta eli aminohappoja (ts. proteiinia). Kipuahan ei tietenkään poista oikeastaan mikään muu kuin särkylääke.

[SotaRonsu]

Mutta paljon liikkuva tekee fiksummin, jos laihduttaa maltillisesti liikunnan ja järkevän kalorivajeen turvin.

Aamen! Itse joskus kokeilin tuota hiilareiden pihistelyä, ja pääasiallinen kokemus oli karmea olo. Minusta ei ainakaan ole pidempiä aikoja sellaista dieettiä noudattamaan, vaikka kuinka tehokas olisi, kun koko ajan vatutti ja henki haisi ja muutenkin suussa maistui pahalta. En tykännyt. Kokemukseni mukaan on muutenkin energisempi olo kun syö sitä perus-monipuolista ruokaa ja tosi liikunnallisina päivinä suhteessa vähän reilummin hiilareita. Muutos on hitaampaa, mutta paljon miellyttävämpää pääkopalle.

[Anssi Ainali]

Niin, aiheen nimi kun nyt oli urheilija ja hiilihydraatit, ei kuntoilija ja hiilihydraatit...
Huippu-urheilussa kun läheskään kaikki ei niin valtavan kivaa ja miellyttävää aina ole. Tarkoitushan on paremminkin toimia niin, että saavutettaisiin kisoissa paras mahdollinen lopputulos.
Enkä nyt tiedä muutenkaan pitäisikö elämässä kaiken olla aina niin kivaa.

[harja]

Eli (hieman oikaisten, siis lyhentäen) rasvahapot läpikäyvät Krebs-kierron ja lopulta käänteisen glykolyysin muuttuakseen glukoosiksi ja lopulta kai tuloksena olisi ketoositila.

Ei kai sentään? Ainakin mulle opetettiin biokemian alkeiskurssilla että rasvasta ei saada glukoosia.

[Elina]

Rasva pilkotaan elimistössä vapaiksi rasvahapoiksi ja glyseroli-rungoksi. Glyserolista saadaan valmistettua hiilihydraattia (glukoosia). Rasvahapoista taas ei. Eli siis kyllä ja ei

[Mika]

Tuo Anssin mainitsema käänteinen glykolyysi tunnetaan ehkä hieman paremmin nimellä glukoneogeneesi (engl. gluconeogenesis).

The glycerol backbone of lipids can be used for gluconeogenesis. This requires phosphorylation to glycerol-3-phosphate by glycerol kinase and dehydrogenation to dihydroxyacetone phosphate (DHAP) by glyceraldehyde-3-phosphate dehydrogenase (G3PDH). The G3PDH reaction is the same as that used in the transport of cytosolic reducing equivalents into the mitochondrion for use in oxidative phosphorylation. This transport pathway is called the glycerol-phosphate shuttle.

[Anssi Ainali]

Näinpä. Eli kuten mainitsin: (hieman oikaisten, siis lyhentäen) koska olen aika laiska kirjoittamaan. Enkä tajunnut sitä kertoa noin lyhyesti kuin Elina kykeni tekemään, joten Elinalle ja Mikalle kiitokset avusta!

[Griy]

Missä kohtaa kuntoilija muuttuu urheilijaksi? Jollakin viikkoharjoitusmäärällä, kilpailutavoitteilla vai miten? Tai oikeammin, missä kohtaa kuntoilijan kannattaa alkaa tarkemmin miettimään syömisiään ja ehkä näitä hiilariasioitakin?

[harja]

Rasva pilkotaan elimistössä vapaiksi rasvahapoiksi ja glyseroli-rungoksi. Glyserolista saadaan valmistettua hiilihydraattia (glukoosia). Rasvahapoista taas ei. Eli siis kyllä ja ei

Tosiaan, tuota rasvahapopjen betaoksidaatiota muistelin, olisi pitänyt mennä ketjussa kauemmas

Osaatko muuten sanoa, kumpi on ensisijainen lähtöaine glukoneogeneesissä, glyseroli vai proteiinin hajoamistuotteet? Mä olen saanut sen käsityksen, että varastoproteiinia aletaan hajottamaan heti kun glykogeenivarastoissa rupeaa pohja paistamaan.