Venäjänmaa

[Timpa]

Joops; en osaa sanoa yhtään enempää tuosta sopimuksesta. Kerron vain mitä radiohaastattelussa kuulin. Asiantuntija toivoi ettei Venäjä muista sen sopimuksen olemassaoloa.

[Mika]

Tässä on mielenkiintoisia ja ristiriitaisiakin seikkoja. Putin kuulutetaan urheilusankarin tavoin lavalle, jossa hän puhuu panssarilasihäkistä. Ilmeisesti osallistujille oli tarjottu 500 ruplaa ja lämmin ruoka.
Sanoisin että nyt alkaa olla lopun alku lähellä.

Sankarikuulutus:




Ja henkensä puolesta pelkäävän koppi:

[Mika]

Tässä on karu katsaus siihen, miten nyky-Venäjällä on aivopesty lapsia.



Mutta mää luotan nyt siihen, että kaikki tuollainen loppuu tämän sodan jälkimainingeissa. Olen optimistinen.


Valvomo: Muistutamme alueen viidennestä sääntöpykälästä, joka toteaa:
”Kun linkität ulkopuolisia lähteitä, lainaa niistä keskustelun kannalta oleellinen osa näkyviin tai selitä linkityksen yhteydessä, mikä sen merkitys on meneillään olevalle keskustelulle.”

Twitter-ketjua olisi hyvä referoida oleellisin osin.

viewtopic.php?f=75&t=22984

[Rahanpesijä]

Länsimaissa ollaan nyt aika lailla kehitelty näitä teorioita, joissa Putinin valtakausi olisi viimeisillään. Mika tuossa yllä maalailee samaan tyyliin. Vaikkakin tavallaan totta pidän noita juttuja melko optimistisina. Ettei nyt petettäisi itseämme. Vertaukseksi heittäisin Hitlerin hyökkäyksen Puolaan. Samaa oltaisiin voitu sanoa silloin, hänen aikansa oli ohi tuosta hetkestä lähtien. Mitään paluuta vanhaan ei ollut tuon jälkeen. Kesti kuitenkin vuosikausia ennen kuin hänestä lopulta päästiin. Samaa pelkään Putinin suhteen. Ukrainalaiset on toistaiseksi osoittautuneet turhan kovaksi palaksi. Venäjällä on ihmisiä, jotka loistavaa rohkeutta osoittaen ovat protestoineet sotaa ja Putinin hallintoa. Käsittämättömän rohkeita ja ihailtavia ihmisiä. Mutta riittääkö se? Pahoin pelkään olevan toiveajattelua uskoa, että Putin putoaa näiden toimien seurauksena. Mutta toisaalta, joskus uskomaton tapahtuu. Lienemme onnekkaita saadessame elää mielenkiintoisia aikoja.

[Mika]

Jep, optimismia se onkin. Mitään tuskin tapahtuu kovin nopeasti. Mahdollisia tulevaisuuden suuntia on useita: Putin sysätään vallasta ja Venäjästä tulee hieno demokraattinen maa, Putin lähettää ydinkärjet matkaan ja koko ihmiskunta tuhoutuu, ja kaikkea tältä väliltä.

Mitä tulee linkkien alustamiseen, ei tuollaista muutaman kohdan kertomusta voi eikä kannata referoida, koska silloin siinä tulisi vain käännettyä suomeksi koko lyhyt tarina. Se ei myöskään liittynyt kenenkään muun viestiin, joten siksikään sen referointi ei ole tärkeää. Noita joko lukee tai sitten ei lue. Keskustelu jatkuu joka tapauksessa.

[Mika]

Tässä on tiivistelmä siitä eversti Karin luennosta, joka on nyt onneksi saatu ladattua myös YouTubeen. Linkitän sen seuraavaan viestiin.

Eversti (evp.) Martti J. Kari:

Kysymys: Miksi venäläiset rakastavat ja suvaitsevat autoritaarisia diktatuureja riippumatta siitä, kuinka monta kertaa he joutuvat kärsimään siitä ja uskomaan sen valheita, vaikka totuus osoittaa, että se hyödyttää vain vallanpitäjiä?

Vastaus: Koko soppa alkaa vuodesta 1237 ja mongolivalloituksesta. Venäjä on ensisijaisesti mongolivaltakunnan henkinen perillinen. Venäläisten rakkaus autoritaarisiin diktatuureihin sekä korruptioon johtaa juurensa mongolivallan 250 vuoteen.

Mongolit olivat uskonnollisesti välinpitämättömiä, brutaaleja ja amoraalisia hallitsijoita. He hallitsivat Venäjää ja sen pieniä ruhtinaskuntia julmalla ja armottomalla kädellä ja kohtelivat venäläisiä orjinaan - ainoa ruhtinaskunta, joka ei koskaan joutunut mongolivallan alle, oli Novgorod.

Ainoa tapa selvitä tästä oli oppia yhtä julmaksi, orjamieliseksi ja autoritaariseksi kuin mongolit itse, nuolla heidän peppuaan - ja sopivan tilaisuuden tullen puukottaa selkään. Mongolivalta oli venäläisille hallitsijoille valtiomiestaidon korkeakoulu ja tavalliselle venäläiselle orjuuden mopokomppania. Moskovan ruhtinaskunta sai mongoleilta luottovasallin aseman ja oikeuden kerätä muilta verot.

Sata ruplaa ruhtinaalta otti
pajarilta viisikymmentä,
talonpojalta yhden ruplan
Kell' ei rahaa, pojan otti
kell' ei poikaa, vaimon otti
kell' ei vaimoa, itsensä sen otti

Verot olivat ankaria, kerääminen brutaalia ja köyhyys merkitsi orjuuteen joutumista. Venäjän talonpojat joutuivat vähän kerrallaan orjuuteen.
Ukraina irtosi mongolivallasta ensin Galicia-Volhynian kuningaskunnan perustamisen myötä 1245, sitten Kiovan vapautumisen myötä Irpin-joen taistelussa 1322 ja lopulta Sinie Vodyn taistelussa 1362, jossa Liettuan, Ukrainan ja Saksalaisen ritarikunnan joukot löivät mongolit. Mutta Venäjä alkoi oman vapaustaistelunsa vasta viimeisen vahvan kaanin Tokhtamyshin kuoltua 1406.

Mongolivaltakunnan hajottua 1291 Kubilain kuoltua Venäjä joutui Kultaisen Ordan alamaisuuteen. Kun tämä kaanikunta alkoi pikku hiljaa rapautua, Moskova alkoi valloittaa muita Venäjän ruhtinaskuntia yksi toisensa jälkeen ja tuhota ne. Kokemus oli osoittanut, että ainoa tapa panna kampoihin mongoleille oli tulla heidän kaltaisikseen - siis autoritaariseksi patrimonialismiksi, jossa kaikki valta on keskitetty yhdelle miehelle, jossa talous on keskitetty valtiolle ja jossa talonpojat ja porvarit ovat orjan asemassa ja aateliston asema riippuu hallitsijan suopeudesta.

Autoritaarinen patrimonialismi on hallintotapa, jota ei koskaan ole esiintynyt Euroopassa, mutta joka on Aasiassa hyvin yleinen. Ehkä paras rinnastus olisi ottomaanien Turkki, joka myös oli autoritaarinen patrimonialismi.

Venäjä ei koko historiansa aikana ole ollut sen enempää feodaalinen kuin kapitalistinenkaan. Siellä ei milloinkaan ole ollut jälkiäkään kansalaisyhteiskunnasta. Venäjällä tavallinen ihminen on ensisijaisesti hallitsijan orja - musikka - ja tämän alamainen. Venäjällä lait ovat ankaria mutta niiden noudattaminen on vapaaehtoista - siinä, missä länsimaissa lait ovat ne pelisäännöt, joiden pohjalta yhteiskunta toimii, Venäjällä lait ovat pelkkiä hallitsijan pakkokeinoja rangaista tottelemattomia, ja hallitsija sekä hallintokoneisto on kaiken lain yläpuolella.

On yhdentekevää, onko Venäjä tsaarinvalta, kommunistinen yhteiskunta vai nykyinen oligarkia, sen valtioapparaatti on aina sama - autoritaarinen patrimonialismi - ja Nyky-Venäjä on olennaisesti sama yhteiskunta kuin se, joka ruhtinas Dimitri Donskoilla oli Kulikovon taistelussa 1380.

Tämä autoritaarinen patrimonialismi on aivan ällistyttävän stabiili hallintomuoto - Venäjä on tuomittu kerta toisensa jälkeen palaamaan aina samaan tilaan. Venäjän valtioapparaatti on osoittautunut aivan ällistyttävän immuuniksi kaikille yrityksille uudistaa ja reformoida sitä - ja jokainen yritys demokratisoida Venäjää ja luoda kansalaisyhteiskunta on predestinoitu epäonnistumaan.

Venäjä vapautui mongolivallasta Ugra-joen taistelun myötä 1480, mutta se oli jo täysin mongolisoitunut henkisesti ja sosiaalisesti. Moskova oli murskannut viimeisen vapaan ruhtinaskunnan, Novgorodin, 1476 ja hävittänyt sen täysin - tämän päivän Novgorodissa asuu vähemmän ihmisiä kuin siellä asui keskiajalla.

Tähän kaikkeen liittyy kaiken läpäisevä korruptio. Korruptio on vanha hyväksi havaittu keino ylläpitää yhteiskuntaa ja hallitsijalle keino pitää pajarit lojaaleina. Venäjällä ei koskaan ole ollut minkäänlaista omistamisen oikeutta, mutta rajaton hallussapidon oikeus. Siinä, missä länsimaissa omistusoikeutta pidetään pyhänä, Venäjällä hallitsija tai häntä lähellä oleva instanssi voi milloin tahansa konfiskoida kenen tahansa omaisuuden ja panna tämän vankilaan. Ja siinä, missä länsimaissa sekä aateliston maaomaisuus että porvariston osakepääoma oli pyhää ja koskematonta, Venäjällä pajari on pelkkä hallussapitäjä - hallitsija myönsi hänelle ainoastaan hallussapito-oikeuden tiluksiinsa ja kartanoihinsa. Ja jos pajari joutui hallitsijan epäsuosioon, hallitsija saattoi milloin tahansa ottaa häneltä kaiken pois ja lähettää Siperiaan. Korruptio synnyttää kiitollisuudenvelan lahjojaa kohtaan.

Venäjä on tasamaata, mutta Venäjältä puuttuu täysin yksi tärkeä asia, mitä Eurooppa on täynnä: linnat. Venäläiset eivät ikinä ole sotapuuhissa oppineet puolustusta eivätkä liikkeen estämistä. Ja koska pajareilla ei koskaan ole ollut linnoja, myöskään mitään feodalismia ei ole syntynyt. Venäläinen sotataito on aina perustunut yksinomaan hyökkäämiselle - puolustus merkitsee Venäjällä vetäytymistä ja poltetun maan taktiikkaa.

Lännessä pesantti saattoi koska tahansa haastaa herransa oikeuteen ylemmälle taholle kaltoinkohtelusta, paroni saattoi haastaa kreivinsä oikeuteen kuninkaan eteen väärinkäytöksistä ja kappalainen saattoi valittaa piispalle papin toheloinneista, mutta mitään tllaista oikeusvaltion käsitettä ei ikinä ole ollut Venäjällä. Siellä kaikki valta säteilee hallitsijasta ja kaikki ovat hänen orjiaan - ja jokainen alempiarvoinen on ylempiarvoisensa orja.

Koska Venäjällä ei ole ikinä ollut mitään omistamisen oikeutta mutta rajaton hallussapidon oikeus, siellä ei myöskään ikinä ole syntynyt kapitalismia. Omistamiseen liittyy omistamisen vastuu, kun taas hallussapitämisessä ei ole kopeekkaakaan omaa rahaa kiinni. Siksi Venäjän talous on ensisijasesti ekstraktiota, olemassa olevan kuppaamista. Kaikki teollisuus ja muu tuotanto on aina ollut valtiokeskeistä, ja valtionyhtiöt ovat siksi sangen tärkeässä asemassa Venäjällä: miksi lähteä yrittäjäksi, kun kaikki voidaan ryöstää, kavaltaa ja konfiskoida milloin vain?

Venäjä ei ole koskaan tuntenut käsitettä noblesse obligé, aateluus velvoittaa. Venäläinen aatelismies on ensisijaisesti kirjasivistynyt öykkäri. Hänelle pesantit olivat pelkkiä ihmisenkaltaisia eläimiä, "sieluja", joita sopi kohdella kuin eläimiä, ja joita saattoi vaikka pelata panoksena pokerissa.

Venäläisyyteen kuuluu ylempien nuoleskelu ja alempien päähänpotkiminen.
Tämä on myös syy, miksi tsaarin Venäjällä aateliston kotikieli oli ranska eikä venäjä. Ranska oli kansainvälinen kieli tuolloin, ja Venäjän aateliset tiesivät täsmälleen, miten vaaranalainen heidän asemansa oli ja että he koska tahansa saattoivat tsaarin oikusta menettää kaiken. Ranskan taito merkitsi, että he saattoivat tällöin paeta ulkomaille ja löytää sieltä uuden elämän itselleen. He eivät identifoituneet Venäjään eivätkä sen kansaan, vaan toisiinsa.

Venäläinen musikka on ollut koko historiansa ajan joko orja tai serffi. Orjuus lakkautettiin vasta 1696 Pietari Suuren ukaasilla, ja serffilaitos oikeastaan vasta 1974, jolloin kolhoositalonpojille annettiin oikeus muuttaa pois kolhoosilta. Tavallisella venäläisellä ei ikinä ole ollut mitään oikeuksia, ja viimeinen talonpoikaiskapina tapahtui 1613. Venäläisen musikan elämä on ollut väkivaltainen, brutaali, julma, viinantäyteinen ja armeiliaan lyhyt.

Venäläisellä sotilaalla ei ikinä ole ollut mitään tunnontuskia ampua omiaan tai ampua aseistamattomia siviilejä. Sotilaaksi ryhtyminen oli tapa päästä pois orjan tai serffin asemasta. Vaikka Venäjän armeija on julma ja brutaali heinäsirkkalauma eikä noudata mitään sodankäynnin sääntöjä ja vaikka siellä väärinkäytökset ja väkivalta ovat yleisiä, tavallinen puskajussi on tietyllä tavalla aatelin alin aste. Tästä seuraa, että autoritaarinen patrimonialismi on ainoa hallintomuoto, jonka venäläiset tuntevat. Heille demokratia, kapitalismi ja kansalaisyhteiskunta ovat täyttä ufologiaa.

Mongolivallan seurausta on, paitsi autokraattinen patrimonialismi ja kaiken läpäisevä korruptio, myös jatkuva valehtelu. Venäjällä ei tunneta Boolen logiikkaa kuten lännessä - tämä on yksi syy, miksi venäläiset eivät ole kehittäneet kunnollista tietotekniikkaa. Venäjällä asiat eivät ole tosia tai epätosia kuten Lännessä eikä objektiivista totuutta ole olemassakaan; venäjän kielessä on kaksi sanaa (pravda ja istina) kuvaamaan "totuutta" ja kolme sanaa (vranjo, lozh ja nepravda) kuvaamaan "valhetta". Siinä, missä länkkärille on olemassa vain totuus ja valehtelu, Venäjällä on lukemattomia harmaasävyjä ja puolitotuuksia.

Istina tarkoittaa objektiivista totuutta, valheen vastakohtaa. Pravda on totuus sellaisena, kuin mitä esittäjä haluaa sen kertoa.

Vranjo tarkoittaa bullshittaamista ("sinä tiedät, että minä valehtelen, ja minä tiedän, että sinä et usko sanaakaan, mutta me kumpikin käyttäydymme kuin minä puhuisin totuuden ja sinä uskoisit)".

Lozh tarkoittaa valhetta tai petosta, ja nepravda tarkoittaa epätotuutta.

Venäläiset elävät jatkuvassa valehtelussa ja epäluottamuksen ilmapiirissä.
Kun hallitsija menee liian pitkälle tai maa menee jälleen kerran konkurssiin tai paine sisällä kasvaa, palatsivallakumous seuraa. Pahimmillaan seuraa kapina ja vallankumous, jolloin seuraa svoboda, laittomuuden aika.

Venäjän kielessä ei ole sanaa, joka tarkoittaisi "vapaus". Ehkä lähinnä on svoboda, joka tarkoittaa laittomuutta eli tilaa, jossa ei ole instanssia joka kykenisi rankaisemaan. Svobodaa seuraa usein smuta, anarkia - ja tätä venäläiset pitävät erityisen pahana asiantilana, sillä silloin valtio on heikko.

Kun neuvostovalta kaatui, me länkkärit pidimme sitä vapautumisena ja uutena alkuna. Venäläisille se oli svobodan alku, jota seurasi Jeltsinin ja Tshernomyrdinin smuta, anarkia. Venäjä oli heikko ja kaaoksessa. Lopulta tuli uusi juhlittu johtaja, Putin, joka palautti kurin ja järjestyksen - palattiin jälleen autoritaariseen patrimonialismiin.

Putin on pitänyt Neuvostoliiton luhistumista 1900-luvun kamalimpana geopoliittisena katastrofina. Mutta tosiasiallisesti Neuvostoliitto ja kommunismi ei ollut mikään erillinen osa Venäjän historiaa, vaan saman autoritaarisen patrimonialismin jatkumoa.

Muistatteko, kun sanoin, ettei Venäjällä ole ikinä ollut omistamisen oikeutta, mutta rajaton hallussapito-oikeus? Tämä sopii marxilaisuuteen kuin nenä päähän. Pajarien ja aatelisherrojen tilalle tuli nomenklatuura ja apparatshikit. Ja kun neuvostovalta luhistui, nomenklatuuran ja apparatshikkien tilalle tulivat oligarkit ja silovikit. Sama systeemi, eri nimet, eri miehet. Oligarkki ei ole omistaja; hän on hallussapitäjä. Ja koska hänellä ei ole omistamisen vastuuta, hänellä ei ole myöskään mitään insentiiviä kehittää tai hoitaa mandaattiaan, vaan ainoastaan kupata sitä.

Mutta oligarkit pääsääntöisesti eivät ole tyhmiä: he kavaltavat kuppaamansa rahat sellaisiin maihin, joissa on vahva omistusoikeus, pois hallitsijan ulottumattomiin. Tästä syystä oligarkit ostavat ties mitä ulkomailta - mutta oman maansa hyväksi he eivät laita kopeekkaakaan. Ja miksi laittaisivatkaan?

Venäjä on tuomittu pysymään autoritaarisena patrimonialismina maailman tappiin saakka. Se on täysin kyvytön muuttumaan yhtään miksikään muuksi. Tästä syystä venäläiset itse palauttavat sen jälleen kerran svobodan ja smutan jälkee takaisin samaan tilaansa - autoritaariseksi patrimonialismiksi.
Julmaa, mutta ihminen ei muutu - ja sen kanssa meidän on vain tultava toimeen.

[Mika]

Tuo on noin tunnin kestävä hyvin kattava luento venäläisyydestä.

[Mjölnir]

millaista on Venäjän televisiokanavien propaganda, uutislähetys

[Timpa]

^^^^^^^^ Eli venäläiset tekevät sankaritekoja, ja länsimainen media peittelee Ukrainan natsien hirvittäviä tekoja.

[Mika]

Niin. Jos ei ole sotaa, voiko sinne lähtemisestä kieltäytymisestä antaa fudut? Kas, siinäpä pulma...

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008716782.html

[Mika]

Voisiko olla että Kremlissä jännitetään, josko Georgiassa alkaisi herätä ajatuksia Venäjän otteesta irtautumisesta?

[Mjölnir]

Martti J Kari haastattelussa, miksi venäjä hyökkäsi Ukrainaan

[Kari Aittomäki]

Natoon tai ainaki pakeotteisiin liittyen, onko joku hajulla tuosta taide-takavarikosta?
Eikös ne ole Venäjän omaisuutta eikä mitään tuontitavaraa?

Tuolla taidepuolella on kai ollu hitonmoista vääntämistä näitten isojen sotien taidevarkausten ja semmosten tiimoilta, jo pirunmoisen kauan.

Valvomo: Asia ei liity Natoon, siirretty oikeaan ketjuun.

[Mika]

Pakotteisiin liittyy kaikenlaista ikävää niille, jotka ovat pakotteiden kohteena.

Tulli pysäytti viikonloppuna Vaalimaan rajanylityspaikalla kuljetuksia, jotka sisälsivät kymmenien miljoonien edestä taide-esineitä. Ulkoministeriön mukaan kyseiset taide-esineet luokitellaan sellaisiksi ylellisyysesineiksi, jotka kuuluvat EU:n Venäjälle asettamien pakotteiden piiriin.

Asiaa tutkitaan törkeänä säännöstelyrikoksena. Epäiltynä on tällä hetkellä noin kymmenen henkilöä siksi, että he olivat osallisina kuljetuksiin.

https://yle.fi/uutiset/3-12043017/64-3-68063

[Atticora]

Ulkoministeri Haavisto ilmoitti eilen, että venäläisille museoille kuuluva pakotteiden ulkopuolella oleva taide kyllä palautetaan. Jos nyt vaan tutkitaan ensin ja palautetaan sitten mitä pitää, niin menee oikein.