Hä, näyttääkö siltä, että ottaisin jotenkin kierroksia tästä?

Vähän huvittaa kyllä kun noita viestejäni katsoo...
No joo, ei oikeesti ole sidoksia juuri tähän juttuun, mutta tietynlaista inhimillisyyttä ja suhteellisuudentajua peräänkuuluttavan mediakritiikin nimissä kirjoitan. Enkä oikeastaan pelkän mediakritiikin, vaan myös vähän ihmetyksestä yleistä epäempaattisuutta kohtaan.
Hitsi kun on vaikea ilmaista lyhyesti, tossa edellisessäkään en näköjään osannut hyvin avata.
Yritetään nyt saada tämä loppuun. Avaan tässä nyt lyhyesti yleiskuvani tapahtuneesta ja sitten vielä kommentoin joitakin yksittäisiä kohtia lyhyesti. Sori jos on toistoa.
Yleiskuva (lue eläytyen

)
Louhimies joutui keväällä - oletettavasti pitkälti ihan aiheesta - todella kovan julkisen ryöpytyksen kohteeksi. Kenties vähän liian kovan, koska joutui ottamaan myös yleistä #metoo -hittiä, mutta tosiaan varmaan ihan aiheesta lähtokohtaisesti joutui. Oli varmasti oikeasti kova paikka, kenties koko urakin vaakalaudalla jne..
Lupasi julkisesti ottaa opikseen. Voitaneen myös sanoa, että opiksi ottaminen oli tavallaan väistämätöntä, koska hän - täysin ymmärrettävästi - tulisi ohjaajana olemaan suurennuslasin alla loppuelämänsä.
Sen jälkeen olikin sitten kyse siitä, pääsisikö tämä kiistatta suomalaisittain merkittävä ohjaaja enää tekemään työtään.
Ja sitten, kaikessa hiljaisuudessa hän onnistui ulkomailla rakentamaan itselleen tilaisuuden päästä ohjaamaan. Päästä näyttämään, että oli ottanut opikseen. Tilaisuuden tehdä kentien kansainvälinen läpimurto. Ehkä elämänsa suurimman tilaisuuden.
Ja sitten viime metreillä, juuri ennen kuin kamera käynnistyi, suomalainen toimittaja - sama joka oli keväällä tehnyt hänestä jutun - hieroo Louhimiehen negatiivisen historian BBC:n naamaan ja ohjaaja laitetaan hyllylle.
Jos hän vain olisi ehtinyt tämän ohjaustyönsä tehdä, merkittävässä kv-produktiossa, ja tehdä sen asiallisesti ja näyttelijöitä kunnioittanen, niin mitä tahansa sen jälkeen olisi noussut keskusteluun, niin Louhimies olisi ollut aivan eri asemassa, koska se työ olisi ollut näyttö siitä, että hän osaa toimia hyvin.
Ja nyt Lasse, luepa ajatuksella: Rigatellin ajatus siitä, että kyseessä on uutinen, on täysin relevantti. Siis kaiken muun asiaan liittyvän mielenkiintoisen ohella
nimenomaan myös se, että onko BBC tietoinen, että yksi sen tilaaman draamatuotannon ohjaajista on ollut tuollaisen kohun kohteena, on täysin relevantti uutisaihe ja siitä totta hemmetissä saa uutisoida.
Koko mun pointti on se, että
tuon ja kaiken muun journalistisesti relevantin uutisoinnin aiheesta olisi helposti voinut toteuttaa ilman, että torpattiin Louhimiehen mahdollisuus tehdä loppuun se projekti.
Ja tämä on se kohta, jossa peräänkuulutan reiluutta ja suhteellisuudentajua. Miksi se piti tietoisesti tehdä noin? Yleisön tiedontarpeen palvelemista ajatellen toisintoimiminen olisi ollut mitättömän pieni asia, Louhimiehelle kenties elämänkokoinen asia.
Ja keissi kuitataan jopa vahingoniloisesti sillä, että eihän toimittaja voinut ilkeä olla, koska hänhän "vain tarkasti uutisvihjettä". Ja itse asiassa lisäksi vaikuttaa siltä, että osan mielestä, vaikka yksi motiivi olisikin ollut Louhimiehen työn torppaaminen, niin homma on silti täysin ok, kunhan se toteutettiin siten, että se on samalla journalistisesti perusteltavissa. (tää kappale ei siis koske nyt Lassea).
Sitten lyhyesti joitakin yksittäisiä, tässäkin tulee varmaan toistoa jo suhteessa tuohon yleiskuvaan. Osaan kommenteistasi tulin jo vastanneeksi tuossa yleiskuvassa:
Lasse Candé kirjoitti: ↑loka 19, 2018, 06.01
Samalla hänen argumetaatiotaan vaivaa se mikä muidenkin Rigatellin puolustelijoiden. Heidän logiikkansa näyttää menevän näin: jos Rigatellin suorittamat toimet sellaisinaan voidaan määritellä journalistin työnkuvaan kuuluviksi eli toiminnan päälle voidaan lyödä leima "tämä oli journalismia", niin sen jälkeen toiminnan moraalista tai seurauksista tai valituista toimintatavoista ei voi käydä tai ei tarvitse käydä minkäänlaista keskustelua.
Miten niin? Peräti tässä artikkelissa käydään tätä keskustelua. Tuota asetelmaa ei näy mitenkään.
Eipä sitä tuossa nähdäkseni käydä juuri olleenkaan. Siis esimerkiksi sitä, olisiko samoihin journalistisiin tavoitteisiin päästy toimimalla toisin, kun vaakakupissa oli merkittävä seuraamus jutun kohteelle.
Lasse Candé kirjoitti: ↑loka 19, 2018, 06.01
Ja sitten Kinnuselta taas sitä pohdintaa, että kuviteltiinko, että asiat voidaan salata ja pitää Suomen rajojen sisäpuolella.
No eipä varmaan kuviteltu. Louhimiehen elämän loppuun asti kaikkien hänen mahdollisten ohjaustensa näyttelijöiltä tullaan kysymään heidän kohtelustaan ja sen Louhimies tietää.
Aivan. Mutta miksi tämä kysyminen on paha asia? Eipä he kai tienneet tästä tai nähneet asian mediahuomion suuruutta.
Vähän toistoa, mutta kysyminen ei siis ole todellakaan paha asia.
Lasse Candé kirjoitti: ↑loka 19, 2018, 06.01
Sellaisen näkökulman voi tietenkin valita, että toivotaan nyt Louhimiehelle parasta mahdollista tulevaisuutta ja kaikki mietitään yhdessä miten asioita julkistetaan ja salataan tämä mielessä pitäen. Toivottavasti kuitenkin huomaat, että peräänkuulutat tällaista näkökulmaa
En peräänkuuluta. Peräänkuulutan suhteellisuudentajua ja pohdin toimittajan motiivia sen suhteen, että miksi tämä yksi yhteydenotto, jonka keskeisenä sisältönä oli saattaa Louhimiehen virheet BBC: tietoon, piti tehdä Louhimiehen kannalta about ikävimmällä hetkellä kun asian olisi ihan samat journalistiset tavoitteet toteuttaen voinut helposti hoitaa toisinkin.
Tyhjästähän Rigatelli ei keksinyt lähteä BBC:tä lähestymään vaan hänellä oli tietoa hankkeesta ja luontevaa olisi ollut tarkistaa siihen liittyviä faktoja myös tuotantoyhtiöltä ja Louhimieheltä. Hänen täytyi jo lähtokohtaisesti tietää, mitä hänen yhteydenottonsa todennäköisisti aiheuttaisi ja vaikka olisi ollut niin, että hänellä ei ollut tarkkaa tietoa tuotannon aikatauluista, niin hänen olisi ollut helppo halutessaan selvittää asiaa.
Ajoitusta ei voi kuitata sillä, että "no se asia nyt vaan tällä kertaa kysyttiin BBC.ltä juuri siinä kohdassa".
Lasse Candé kirjoitti: ↑loka 19, 2018, 06.01
Tämä olisi jo erillisen keskustelun paikka, mutta on myös aika naiivia/kohtuutonta esittää, että Louhimies olisi ikään kuin menettänyt puheoikeutensa itseään koskevien väitteiden osalta, kun ei kerran halunnut turvautua Elina Grundströmin johtamaan Julkisen sanan neuvostoon.
Tällaista ei tosin kukaan ole esittänytkään.
Oho, kyllähän nyt Kinnunen tuossa mielestäni selvästi antaa ymmärtää, että ei oikein sopisi muissa kanavissa valittaa kun ei kerran vienyt asioita JSN:nään. Voi olla, että ymmärretään tämä asia jotenkin eri tavalla.
Keväällähän Louhimies niistä asioista julkisuudessa kiukutteli, hänen mielestään ne tietyt lasten huono kohtelua koskeneet jutut eivät pitäneet paikkaansa jne..
Lasse Candé kirjoitti: ↑loka 19, 2018, 06.01
Ja vielä tämä:
Louhimies on ollut somessa maaliskuun lopulta alkaen varsin hiljaa. Mikäli hänen yllättävän avautumisensa tarkoituksena ei ollut nimenomaan Rigatellin määrätietoinen rankaiseminen, päivitysten motiiveiksi jää vain hyvin lapsellisia vaihtoehtoja.
Siis what??? Senhän nyt ei pitäisi olla ihme jos ei ole kevään ryöpytyksen jälkeen pitänyt yleisesti ottaen itsestään paljon meteliä. Mutta edellä Kinnunen ensin hehkuttaa Louhimiehen työkeikkaa "isona uutisena" ja tässä sitten pitää kuitenkin kovasti yllättävänä, että kaverille ottaa vähän koville tällaisen ainutlaatuisen maailmanluokan työkeikan menettäminen... ei hyvää päivää.
Miten niin se nähdään yllätyksenä että tämä otti Louhimiehelle koville? Tuossa juonteessa luin itse niin, että Louhimies on pitänyt matalaa profiilia tästä keikastaan. Ja tehnyt sen järkevästi, koska tällä tavalla ehkä onnistuu pitämään taustansa salassa, kun ei ole ketään Rigatelleja, huolestuneita kansalaisia tai muita, jotka pilaavat Louhimiehen työmahdollisuudet. No, nyt se ei onnistunut eikä tässä ole kai minkään tahon toiminnassa mitään ihmeellistä.
En ole varma tajusinko. Ja saatoin itsekin ilmaista itseäni epäselvästi.
Joka tapauksessa Kinnusen pointti tuossa on, että Louhimiehen avautuminen oli yllättävä eikä sille voi nähdä mitään hyvää perustetta: joko se oli Rigatellin määrätietoista rankaisemista tai sitten sille oli jokin "hyvin lapsellinen" motiivi. Itselleni taas Louhimien avautuminen on aika ymmärrettävä ja perusteltu sen valossa mitä edellä kuvasin.
Lasse Candé kirjoitti: ↑loka 19, 2018, 06.01
Lopuksi viitaten siihen, että olisiko Louhimiehen pitänyt itse kertoa tuotantohyhtiölle, niin on vähän naiivia ajatella, että ihmisen pitää luottaa saavansa reilun kohtelun jos kertoo avoimesti itseään koskevat negatiiviset faktat. Tässähän nimenomaan oli kyse sellaisista väitteistä joihin liittyvän huolen olisi voinut osoittaa tarpeettomaksi tekemällä työn hyvin ja jos Louhimiehen tarkotuksena oli tehdä työ hyvin, niin en lähtisi häntä salaamisesta tuomitsemaan.
Tässä oli kyse siitä, että koko jupakka käsittelee nyt sitä että Rigatellin olisi pitänyt salata BBC:ltä. Eli että Rigatellin ei olisi pitänyt olla yhteydessä BBC:iin. Kukaan ei ole oikein vakuuttavasti kertonut, miksi on moraalisesti kestävämpää, että BBC ei tiedä näitä asioita. Tämä koko homma on se mikä minuakin eniten hämmästyttää. Ainoa syy minkä tälle keksin, on jokin taustaoletus, että jengin pitää nyt jännittää tätä tarinaa siitä näkökulmasta, että toivottavasti kaikki menee Louhimiehen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Kukaan ei silti ole tätä näkökulman valintaa perustellut mitenkään sellaisella tavalla, että olisin vakuuttunut, että nyt laajamittaisesti kaikkien pitää keskittyä ja tsempata yhdessä tällä tavalla. Ja että jos joku poikkeaa tästä harmonisoidusta tahtotilasta, niin tämä tekee väärin.
No, tämä tuli oikeastaan jo käsiteltyä.
Mutta siis kukaan (no, en voi puhua kaikkien nettiurpojen puolesta

) ei ole sanonut, että asiat pitäisi salata, eikä kukaan ole kuvitellut niiden pysyvät salassa. Kaikki tietävät, että nämä asiat tullaan aina käymään läpi jos vain Louhimies vielä työtään saa tehdä.
Kyse oli ajoituksesta.
Nyt vaan "sattumalta" kävi niin, että juuri tämä tietty toimittaja riensi "tarkistamaan uutisvihjeen" juuri sopivalla hetkellä.