Tornihuhut

[Hemmukka]

91 tietääkseni ihan oikeasti taakse pois mereen kaartinpataljoonassa.
Lomapuvuissa.
Yksikön päällikkö vaihtui, uusi päällikkö kunnostautui mm Afganistanissa ja nykyään eduskunnan turvallisuuspäällikkö(?).
Olin itsekin alaisena, seuraisin vaikka mihin.

[Lasse Candé]

Mereen poistuttamisesta olen kuullut omakohtaisia kertomuksia. Juuri lomapuvussa ja niin, että koska lomapuvut sitten tulivat märiksi, peruuntui loma siinä sitten.

En koskaan uskonut tarinoita sen enempää tosiksi kuin valheiksikaan. Jos olisivat tosia, olisi ajat olleet melko erilaiset kuin nykyään. Voisin ainakin kuvitella, että viikonlopulle ei helposti järkkäänny kouluttajia ja ruokaa Puolustusvoimien resursseista siksi että joku poistuttaa jengin mereen.

[Hemmukka]

Vaikea tänä päivänä sanoa pitääkö paikkansa, hyvä kaveri kertoi itse että joutui poistumaan mereen lomapuvussa.
Olin itse seuraavassa saapumiserässä, ja päällikkö vaihtui.

[Jorge]

En koskaan uskonut tarinoita sen enempää tosiksi kuin valheiksikaan. Jos olisivat tosia, olisi ajat olleet melko erilaiset kuin nykyään. Voisin ainakin kuvitella, että viikonlopulle ei helposti järkkäänny kouluttajia ja ruokaa Puolustusvoimien resursseista siksi että joku poistuttaa jengin mereen.

Jos vuodesta -91 puhutaan, niin olivathan ajat toiset. Tai siis en tarkkaan tiedä, miten on nykyään, mutta ei silloin viikonloppuna monia kouluttajia tarvittu paikalla ja muutenkin vain osa yksikköä oli kerrallaan (lyhyillä) viikonloppuvapailla.

[AlexMachine]

91 tietääkseni ihan oikeasti taakse pois mereen kaartinpataljoonassa.
Lomapuvuissa.
Yksikön päällikkö vaihtui, uusi päällikkö kunnostautui mm Afganistanissa ja nykyään eduskunnan turvallisuuspäällikkö(?).
Olin itsekin alaisena, seuraisin vaikka mihin.

Upinniemi II/90. Kyllä poistuimme paraatikentältä mereen monestikin, mutta ei lomapuvut päällä. Tämä keskellä kuumaa kesää kun treenattiin sulkeisia niissä laivaston saakelin kuumissa mustissa palveluspuvuissa. Ei edes ottanut pattiin, päin vastoin kun hikimärkänä ja suu että nenä täynnä pölyä. Olin 1. komppaniassa ja ensimmäiset 8 viikkoa olivat kyllä raskaita. Sodeen ei päässyt ekaan 3 viikkkoon ja ensimmäinen loma 5 viikon jälkeen. Itse palvelus/koulutus oli pääosin asiallista ja hyvää, mutta esim ampumaradalle joka oli varmaan 3 km päässä, juostiin ja juostiin takaisin. Matkalla jyrkkä mäki jota kutsuttiin hämähäkkimäeksi. Syy nimelle selvisi kun ennen mäkeä juoksimme muodossa laulaen joukkueen marssilalua ja mäen alla kuului "aseote 1 eli tarkoittivat että kivääri vaakasuoraan eteen suorille käsiille". SIinä juostiin ylös, "aseote 2" oli ase suorille käsille ylös ja lauletaan ja juostaan. No totta helvetissä henki loppuu ja muoto hajoaa ja laulu ei kulje. Sitä mäkeä sitten juostiin ylös alas tuota toistaen kunnes ihan tårta på tårta.
LIsäksi kun virallinen palvelus päättyi, tuli kaikkea ylimääräistä. Kuten lisää juoksemista lähellä olevaa kirkolle vievää mäkeä ylös alas, usein jonnekin 8 asti. Samoin ne perinteiset "varustarkastukset". Kamat kaapista yllättäen säkkiin, juosten pihalle, kamat nurtsille. Liiaan hitaasti. Kamat kassiin, sisälle, kaikki kaappin järjestykseen ja sama uudestaan. Kaikki tuo extra sonta ei varmastikaan kuulunut palvelukseen tai ohjelmaan, mutta oli varmasti jollain tavalla passiivisesti sallittua, koska ei siihen kantahenkilöstö koskaan puuttunut.
Plussana sitten saakelin paljon parempi kunto peruskauden päätyttyä.
Laivalla palvelu oli sitten kyllä erittäin asiallista ja mitään perseilyä ei koko sinä aikana ollut.

[Ile]

91 tietääkseni ihan oikeasti taakse pois mereen kaartinpataljoonassa.
Lomapuvuissa.
Yksikön päällikkö vaihtui, uusi päällikkö kunnostautui mm Afganistanissa ja nykyään eduskunnan turvallisuuspäällikkö(?).
Olin itsekin alaisena, seuraisin vaikka mihin.

Minäkin olin Kurvisen alaisena -93.

Palvelusajan loppupuolella pääsi tukka kasvamaan vähän pitkäksi ja Kurvinen teki kanssani ”sopimuksen”, että käymme molemmat parturissa ennen vikaa päivää niin hän suostuu ylentämään minut vänrikiksi.

Vakuuttava ja fiksu mies ja tehnyt kyllä hienon uran sittemmin, oli Afganistanissa siis Suomen joukkojen komentaja, ja kotimaassa ollut mm. Kaartin jääkärirykmentin komentaja, nykyään valtioneuvoston turvallisuusjohtaja ja valmiusyksikön päällikkö.

Kurvisellahan oli hyvin kielteinen suhtautuminen simputtamiseen yms ja alijohtajien keskuudessa se vähän ärsyttikin joitakin, koska itse oli vielä peruskoulutuskaudella saatu Parolannummella (josta siis siirryttiin Kaartiin Santahaminaan) kovaa kyytiä.

[Andy]

Minunkin alokaspatterini vääpeli kuului niihin epäilemättä kymmeniin ellei satoihin upseereihin, jotka ovat ampuneet ruokalan kattoon saadakseen porukan hiljenemään.

[Kari Aittomäki]

Äijä eli isäukkoni kertoili omasta inttiajastaan ja pelottavasta vääpelistä, joka olisi polkaissut jonku alokkaan terävään kantoon.
Oli heittäytynyt viheltää-komennolla kannon päälle ja vääpeli ei tykännyt koholla olevasta persauksesta.
Stomp -> screaaam -> bloood.

Juu.
Juttua kerrottiin yhä silloin kun minä inttiä piereksin.
Kuten myös tuota kattoon paukauttelijaa.

Myös telttaa puukottava legioonalainen oli ollu justiinsa riveissä.
Kuten myös vuosia myöhemmin Hgin aluepuolustustreeneissä.

[Mika]

Se sitten taasen ei ole tornihuhu, että eräs skappari mittautti varusmiehillä kuumeen rektumista. Kaiken lisäksi kyseessä on yksi potkulainen (en tietenkään mainitse nimimerkkiä).

[Lasse Candé]

Tässä tuosta tapauksesta, jos oikein ymmärrän:

https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2012060515668095

Iltalehti uutisoi tiistaina, kuinka Porin prikaatissa varusmies valitti kipeää nilkkaa ennen yömarssia, minkä seurauksena upseeri työnsi kuumemittarin miehen takapuoleen mitatakseen tältä kuumeen.

Upseerit olivat uhkailleet varusmieheiä "10+10"-menetelmällä. Se tarkoittaa kymmentä senttiä ja kymmentä minuuttia, jossa varusmiehen peräsuoleen työnnetään kuumemittari kymmeneksi minuutiksi.

Voisin kuvitella, että tuon uhriksi joutuneet eivät oikein vieläkään ajattele asiaa hyvällä.

[Mika]

Ihan googlaamatta lasken tuon rikokseksi. Huomioni tässä oli siinä, että vaikka näissä tornihuhuissa, jotka lähes kaikki ovat joko tekaistuja tai todella liioiteltuja, kyse on usein jostakin vaarallisesta, ehkä rikollisestakin toiminnasta, ihan oikeastikin Puolustusvoimissa joskus tapahtuu jotakin aika pöyristyttävää. Tuostakin tulee mieleen että totuus on tarua kummallisempaa. Ainakin joskus.

[Jorge]

Kun nyt noihin pyllyttelyjuttuihin on päästy: kaverini kertoi, että hänen palvellessaan lääkintämiehenä kasariluvulla, heillä oli sellainen tapa, että jos vemppavastaanotolle tuli joku sankari, joka oli fidduillut heille, niin se pistettiin kyljelleen sivuhuoneeseen ja housut kinttuun rektaalilämmön mittausta varten. Sitten se "unohdettiin" sinne yli puoleksi tunniksi kuumemittari hanuriisa ja pistettiin toinen kaveri paukkaamaan huoneeseen ja kysymään "mitä helvettiä te oikein touhuatte täällä?!".

Tarina on uskottavuuden rajoissa ja tuo tapa oli kai levinnyt useampaankin varuskuntaan. Ehkä.

Kuitenkin, huhu sai siinäkin villit siivet alleen ja se jalostui jopa siihen muotoon, että keskussotilassairaala Tilkkaan tullut korkea-arvoinen upseeri (vaihteli everstistä kenraaliin eri versioina) oli taas laitettu kyljelleen tutkimusta varten ja lääkintämies / hoitaja sanonut mittaavansa kuumeen rectumista. No, potilas oli tuntenut, että hanuriin työnnettiin esine ja jäänyt odottamaan lääkäriä. Lekuri tullut huoneeseen ja todennut "mitä ihmettä täällä tapahtuu?". "Ettekö te näe, että tässä mitataan kuumetta?" totesi potilas/upseeri. Lääkäri siihen: "Ai tulppaanilla vai?".

[sinappi]

Reserviupseerikoulun sotilaspoliisikomppaniassa oli vallalla käsitys, että RUK:n lääkintäeversti työnsi aina sormensa potilaan peräsuoleen — tulipa potilas vastaanotolle minkä vaivan takia tahansa. Todennäköisesti kyseessä oli tornihuhu, mutta siihen suhtauduttiin vakavasti, ja kyseisen lääkärin vastaanotolle joutumista pelättiin.

[MikaM]

Tuo nyt oli jopa Kanuunkuularallissa.

[Puni]

Päätyiköhän se kadetti koskaan puolustusvoimille töihin, joka hieman harmistui kun Itku2000 harjoituksen lääkintävastuussa ollessa (mallinnetussa) otille tullessaan oli joutua kymppikymppiin. En voinut oikein niskoitella kun joku ruusumies siinä torotti teltalla.

Kaveri läks kiukkusena menemään siitä sit, en tiiä miten lopulta kävi, mutta lääkintää ei tullut pyytämään.