Elimistön happamoituminen

[Janne Oksanen]

Liikunnallisia nuoria naisia vaivaa uusi ilmiö: vyötärölle kertyvä vararavinto.
... - Taustalla on elimistön happamoituminen, joka sekoittaa aineenvaihdunnan. ... Mitä emäksisempi keho on, sitä paremmin ihminen todennäköisesti voi. Hapan elimistö altistaa ylipainolle ja aineenvaihdunnan ongelmille. ... - 80 prosenttia ruuasta olisi hyvä koostaa emäksisistä ruoka-aineista, kuten vihanneksista ja tuoreesta ei-kasvatetusta kalasta, Rusanen vinkkaa.

http://www.iltalehti.fi/laihdutus/20090 ... 7_lh.shtml

Onko kukaan kuullut tuollaisesta happamoitumisesta ennen? Minun BS-mittari ainakin pamahti punaiselle ihan välittömästi. Kiinnostaisi tietää, mitä ravitsemukseen paremmin perehtyneet ovat mieltä.


Valvomo: Siirretty Kahvilasta Voimistelusaliin 23.2.2024, koska keskustelu on muuttunut käsittelemään treenaamista.

[Havran]

Voin olla toki väärässä, mutta muistaakseni tätä elimistön happo-emäsharmoniaa auttaa se, että ruokavalion jin ja jang ovat tasapainossa... niin ja tietysti se, ettei käytä mikroaaltoja ja muoviastioita, koska "ruokahan on vain valoa ja energiaa"

Sitten asiallisia kommentteja kiitos

[remo]

kyllähän tossa oli jo kaikki olennainen.

[Mänzy]

Hirveää roskaa. Siis aivan kamalaa saastaa.

En ole ravitsemuksen asiantuntija, mutta ymmärrän "jotain" hapon ja emäksen käsitteestä. Syömällä ruokaa ei vatsan happamuutta pysty muuttamaan. Miksi ruokavaliolla voisi siis olla merkitystä esim. veren pH-arvoon?

Rinnastan tämän siihen etteivät ihmiset uskalla syödä geenejä, koska pelkäävät niiden muuttavan itseään.

[Havran]

Älkääs nyt olko suppeita. Onhan tämänkin dieetin keksijä elävä todiste siitä, että tämä toimii - hän pysyy tosi terveenä syömällä paljon vihanneksia ja kalaa!

[Dexter]

Elimistön pH:han pidetään puskurijärjestelmien avulla hyvinkin vakioisena ja tämä vakioitu pH on edellytys sille että elimistö toimii niinku pitää. Normaali pH on 7,40 ja vaihteluväli vain 0,05.

Diabeetikoillahan on vaarana joissain tilanteissa metabolinen asidoosi kun kehon pH laskee liikaa, seurauksena on kuolema.

Virtsan pH sitte vaihteleekin normaalisti enemmän sen mukaan mitä tavaraa sinne eritetään missäkin määrin.

[Mika]

Tama sama tarina on kulkenut jo eteenpain yli sata vuotta, jos en ihan vaarin muista.

Muiden kommentteihin minulla ei ole muuta lisattavaa kuin se, etta on mukava huomata nain ulkomailta harvemmin Potkun paastessa etta asia on kasitelty talla tavalla. Oikein 8-)

Niin, ja sen sanon etta muistakaa etteivat mitkaan omavalmentaja- tai muut tittelit tarkoita yhtaan mitaan. Tuonkin uutisen nainen on liikunta-alan yrittaja. Onneksi tuon artikkelin ja taman ketjun jalkeen ainakaan kukaan potkulainen ei varmaankaan hakeudu hanen (tai miehensa) ruokavalio-oppiin.

[flammee]

Huuhaatahan sen piti olla, mutta mites kun tässä ois se sama ilmiö.

– Ruokasooda, eli natriumbikarbonaatti, on todella emäksinen aine. Se neutraloi vetyioneja, joita syntyy anaerobisissa urheilusuorituksissa, kun energiaa tuotetaan ilman happea hiilihydraateista, entinen triathlonisti ja ravitsemusasiantuntija Kaisa Sali kertoo.

Ruokasooda vähentää elimistön happamoitumista, mikä puolestaan auttaa urheilijan parempaan suoritukseen.

– Elimistön happamoituminen on yksi tekijä, joka johtaa väsymykseen monien mekanismien kautta. Se häiritsee energia-aineenvaihduntaa ja lihashermojärjestelmän toimintaa, Sali avaa prosessia.

– Monesti sekoitetaan, että se poistaisi maitohappoa eli laktaattia, mutta sitä se ei poista. Samalla kun syntyy laktaattia, syntyy happoa, ja ruokasooda neutraloi sitä happoa, Sali selventää.

Vaikka ruokasoodan hyödyt ovat olleet tiedossa jo pitkään, ovat haittavaikutukset rajoittaneet sen käyttöä.

– Sinänsä natriumbikarbonaatti on täysin turvallinen. Osalle urheilijoista tulee kuitenkin todella pahojakin vatsavaivoja. Oksentelua, ripulia tai sitten sellaista, että vatsasta tulee ilmapallo.

– Tutkimustieto on kehittynyt sen verran, että sitä osataan nauttia oikealla tavalla, ja vatsavaivojen riski on pienempi.

[flammee]

Vähän parempi lähde ja tarkempi selostus toimintaperiaatteesta... Eli siis kroppa pyrkii pitämään pH:n vakiona, mutta ilmeisesti siinä on silleen rajoittavia tekijöitä jotka sitten sporttipuolella laskevat suorituskykyä ja ruokasooda sitten puolestaan tukee kehon omia järjestelmiä happamoitumisen torjunnassa...

Voisiko sitten olla että pH ruokavaliossa olisikin jotain perää? Ainoa näkemäni vasta-argumentti on ollut että keho ei voi happamoitua kun keho sääntelee pH:n tarkasti tiettyyn arvoon. Periaatteessa joo, mutta entäpä jos kehon happamoitumiseksi kutsutaan sitä kun pH:n säätelyjärjestelmän kapasiteetti ei riitä ja siitä seuraa kaikenlaista negatiivista kuten suorituskyvyn heikkenemistä (jolloin lisähappoa ei synny) jotta pH pysyisi vakiona. Eli se ainoa vasta-argumentti ois vähän niinkuin tätä tasoa - koska keho säätää ruumiinlämmön tarkasti tiettyyn astelukemaan, niin pakkasella pukeutuminen on aivan turhaa hommaa.

Blood Bicarbonate (HCO3-) is part of the acid base homeostatic bicarbonate buffer system, which is critical in regulating blood pH concentrations and supporting metabolic functions. If blood pH is too alkaline a proton (H+) dissolves from carbonic acid (H2CO3) forming HCO3-. On the contrary, HCO3- binds a proton if blood pH is too acidic, resulting in H2CO3 again dissociating into water (H2O) and carbon dioxide (CO2). This leads to increased breathing rate in an attempt to exhale CO2 and restore acid-base balance. The additional buffering capacity of exogenous HCO3- led to increased blood lactate after exercise, which is suspected to be due to greater efflux of H+ (Close et al., 2016; Peart et al., 2012; Felippe et al., 2016; Talbott et al., 1931). Also, adding sodium bicarbonate (NaHCO3) appears to influence phosphocreatine degradation (PCr) and inorganic phosphate (Pi) accumulation [(PCr/ (Pi)], glycolytic intermediates (muscle protons and lactate), intra- and extracellular distribution of metabolites and other strong ions (Na+, K + and Cl) which appear to contribute to a performance enhancing effect (Siegler et al., 2016).

[Mika]

Hirveää roskaa. Siis aivan kamalaa saastaa.

En ole ravitsemuksen asiantuntija, mutta ymmärrän "jotain" hapon ja emäksen käsitteestä. Syömällä ruokaa ei vatsan happamuutta pysty muuttamaan. Miksi ruokavaliolla voisi siis olla merkitystä esim. veren pH-arvoon?

Rinnastan tämän siihen etteivät ihmiset uskalla syödä geenejä, koska pelkäävät niiden muuttavan itseään.

Elimistön pH:han pidetään puskurijärjestelmien avulla hyvinkin vakioisena ja tämä vakioitu pH on edellytys sille että elimistö toimii niinku pitää. Normaali pH on 7,40 ja vaihteluväli vain 0,05.

Diabeetikoillahan on vaarana joissain tilanteissa metabolinen asidoosi kun kehon pH laskee liikaa, seurauksena on kuolema.

Virtsan pH sitte vaihteleekin normaalisti enemmän sen mukaan mitä tavaraa sinne eritetään missäkin määrin.

Mutta on se tietysti hyvä, että jutunjuurta riittää.


Suosittelen myös lukemaan ihan ajatuksella tämän Patrik Borgin ajattoman artikkelin.


https://potku.net/pubmed-on-tietolinkki-ei-tietolahde/


Suutari pysyköön lestissään.

[tapsaattori]

Ruokasooda on emäs, neutraloi happoja, ja edelleen nostaa pH:ta

Syöty ruokasooda nostaa vatsalaukun pH:ta neutraloiden siellä olevia happoja. Pieninä määrinä ei väliä koska ei vaikuta. Hyvin Isona määrinä huono juttu, koska vatsalaukussa juuri pitäisikin olla hapanta; ruoansulatuksen vuoksi ja mikrobien tappamiseksi.

Veri on puskuriliuos, joka pitää pH:n hyvin tasaisena ja tarkasti samassa. Biologisissa systeemeissä onkin mm. herkkiä katalyytti reaktioita, jotka vaativat juuri tietynlaiset happamuusolosuhteet. Näitä käytiin läpi muistaakseni kemian aineopinnoissa "Biologinen kemia"

Nämä ihmeelliset veren "emäksisyyshoidot" ruokasoodaa popsimalla ovat pseudotiedettä jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa ja niistä yritetään tehdä vakuuttavia viljelemällä tieteellisiä sanoja.

[flammee]

Juuri linkkasin tieteellisen tutkimuksen jossa kerrottiin että se syöty ruokasooda todellakin menee sinne neutraloimaan sitä happamuutta. Ei sitä nyt vaan voi kuitata huuhaaksi perustelematta.

Toki kehon happamoituminen on hieman eri asia urheilusuorituksen kautta, siitä kun on ilmeisesti jopa näyttöä. Mutta koska on myös näyttöä siitä että se ruokasooda todella vaikuttaa siihen happamuuden poistoon, antaa tämä mahdollisuuden spekuloida josko pH-dieetillä voisi olla samankaltaisia vaikutuksia, koska pH-dieettiä vastaan ei ole osoitettu sen kummempia väitteitä kuin että pH on vakioitu ja syömällä hapanta ei voi vaikuttaa mitenkään ja nämä vasta-argumentithan eivät nyt siis pidä paikkaansa. Tai siis onhan se pH kropan tiukassa kontrollissa, mutta jos pH:n pitäminen vakiona tekee tiukkaa niin fyysinen suorituskyky kärsii. Sinänsä pH-dieetin toimivuudesta ei tietääkseni ole näyttöä, eikä kait siitäkään että hapanta syömällä keho happamoituisi. Enkä nyt sinällään ole siitä kiinnostunut, mutta nähdäkseni tässä voi olla sellanen potentiaalisesti jotain tekevä juttu, koska esitetyt vasta-argumentit vaikuttaisivat olevan heikolla pohjalla.

Noin muutoin myös beta-alaniinin vaikutusmekanismi on happamuuden poisto, joskin se tapahtuu ilmeisesti lihaksissa eikä veressä. Ja sitäkin siis syödään ja silti se pääsee vaikuttamaan.

Ruokasoodahan on siis vanha keino parantaa suorituskykyä sellasissa alle kymmenen minuutin suoritteissa. Keino on sinänsä melko riskialtis, koska voi aiheuttaa räjähtävää ripulia, oksentelua yms.. Treeniolosuhteissa parempi, koska saadaan tehtyä kovempi treeni eli saadaan parempi harjoitusvaikutus ja tilanne ei ole ihan niin paha jos ripuli räjähtää treeneissä kuin kisakatsomon edessä.

[Eppu]

Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka yleistä ruokasoodan käyttö harjoitusolosuhteissa on, sillä jos sen käytöstä olisi haitat ylittävää hyötyä, uskoisin sen olevan todella yleistä.

[Mänzy]

Voit flammee lukiokemian ekan kurssin tietojen pohjalta laskea kuinka paljon ruokasoodaa (NaHCO3/Na2CO3) tarvitaan muuttamaan vetykloridihapon (HCl) pH 1:stä vaikka pH 2:een. Voidaan olettaa vatsalaukun tilavuudeksi vaikka 50 g happoa. Joo, ei ole tilavuus, mutta säästyt yhdeltä laskutoimitukselta.

Oletetaan myös ettei yhtään ruokasoodaa jää suuhun, kurkkuun tai muualle, vaan kaikki menee vatsaan tehokkaasti. Sovitaan vaikka, että se on kapseleissa.

[terssi]

Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka yleistä ruokasoodan käyttö harjoitusolosuhteissa on, sillä jos sen käytöstä olisi haitat ylittävää hyötyä, uskoisin sen olevan todella yleistä.

Kyllä ruokasooda on varsin tunnettu aine ja ollut tuollainen yksi "suorituskykykikka" vuosikymmeniä vähintään eri urheilupiireissä. Varmaan mennyt ja tullut takas muotiin eri lajeissa ja piireissä useaan kertaan, kun halutaan kääntää kaikki mahdolliset kivet suorituskyvyn parantamiseksi.

Tästä asiasta löytää kyllä helposti googlettamalla juttua, jos asia on uusi. Tuo Flammeen linkkaama uutinenhan kertoo myös tästä aiheesta kohtuu monipuolisesti.

Joskushan tosiaan teoriana oli, että se puskuroisi tai auttaisi sietämään maitohappoa - silloin kun joskus vielä ajateltiin, että maitohappoa lihakset tuottaisivat. Nykyään teoria tosiaan lienee että se puskuroi tosiaan niitä vetyioneja, jotka ovat osasyyllisiä happamoitumiseen kovassa urheilusuorituksessa.

Sinänsä en ole itse tarkemmin perehtynyt tutkimusnäyttöön, mutta ihan uutisia lukemalla minullakin on sellainen mielikuva, että jonkinlaista näyttöä olisi jostakin avusta kestävyyssuorituksissa, ehkäpä.

Sitä, että mikä suorituskyvyn parantamisen tarkka mekanismi olisi, en osaa kyllä arvioida enkä jaksa nyt perehtyäkään. Ehkä joku jaksaa? Tämä suorituskykynäkökulmahan on sellainen ihan semi-mielenkiintoinen.

Tästä, että ruokasoodalla voi parantaa suorituskykyä ei varmaan voi vielä vetää johtopäätöksiä, että PH-dieetit yleisesti olisi tieteellisesti jotenkin päteviä.