Etsitkö kamppailuharrastusta? Aloita suoraan tästä uusi aihe valmiiden kysymysten kanssa ja odota, kun konkarit vastaavat sinulle. :boxing2:

Sisu

Potkulaisten harjoituspäiväkirjat, joiden lukeminen edellyttää kirjautumista.

Valvoja: Valvoja

Kuvake
Sisu
etupotkija
Viestit: 759
Lauteille: Huhtikuu 2009
Paikkakunta: Sydney
Etulaji: Nakamura Ryu Battodo
Takalajit: Kake

Sisu

Viesti Sisu »

Lauantai 26/03/2011 - karate, vyokoe

No nyt se lasten ja lastenmielisten suuri paiva koitti, jee! Vyokoe vahan vanhemmille ja eka koitos junnuryhmalle. Samalle paivalle sattui myos meidan vuosipaiva, 12 vuotta tassa on ehditty olla yhdessa ja yhta rakastuneita ollaan edelleen. Miun rakas.

:smt060

Aamu alkoi valko- ja sinivoisten vyokokeella, ryhma oli pieni ja paikalla oli vain pari muuta oppilasta kannustamassa (sensei pyytaa muita tulemaan mukaan kokeeseen vaikka koe ei omalle kohdalle sattuisikaan). Oltiin parin viime viikon mittaan seurattu porukan valmistautumista ja kokeessa ei juuri tullut yllatyksia. Yksi ylempi sininen ja pari 10. kyun valkovoista yrittivat kovimpaa, muuten taso oli kovin keskinkertainen. Tai olenkohan mina vaan liian tiukkana. No, niista jutuista mita pisti silmaan sanoi senseikin kokeen jalkeen, etta ehka tassa ei ihan puusilmia olla.

Sitten vuorossa junnut ja iiik, meitakin jannitti! Muksuja graduoi muistaakseni 16 kpl ja heti alkukumarruksista energiataso oli 100 kertaa parempi mita edeltavalla sakilla. Oikein pisti hymyilyttamaan kun junnut huusivat kiaita alkulampassa.

Sensei teetatti porukalla perustekniikoita ja pienia sarjoja, sitten sanbon katat, sen jalkeen isossa ringissa jokainen sai yksitellen tehda lempitekniikasta 10 sarjan ja loppuun minuutin shiai. Loppuun kunto-osuus jossa juostiin salin paasta paahan ja tehtiin lihaskuntoliikkeita, lopuksi riviin koko porukalla odottamaan tuloksia.

Kaikki meni kokeesta lapi, niin kuin nyt yleensa, sensei ei taida laittaa ketaan kokeeseen jos tuntuu etta ei olla valmiita. Kokelaista kaksi sai erikoismaininnan ja molemmat oli junnuporukasta, upeaa, mahtavaa, jihuu! Oltiin miehen kanssa niiiiin ylpeita koko porukasta, tasta on hyva jatkaa ja lapset olivat yhta hymya kokeen lopussa.

Sensei kiitteli meita jalkeenpain ja sanoi etta hyva tyo ollaan pienten kanssa tehty. Han oli oikein positiivisesti yllattynyt junnujen fokuksesta ja suorituksesta ja sanoin, etta olivat jo edellisella viikolla lauantain treeneissa ns. "in the zone", upeeta etta pitivat samaa tasoa ylla. Veivat kylla sen vanhemman porukan ihan 6-0 nakkarille.

:heart: Miun mussukat. :heart:
puen valkeaan / käyn polvilleni / hengitän valoa / hengitän tulta
CMX: Marian ilmestys


Treenipäiväkirja
Kuvake
Sisu
etupotkija
Viestit: 759
Lauteille: Huhtikuu 2009
Paikkakunta: Sydney
Etulaji: Nakamura Ryu Battodo
Takalajit: Kake

Sisu

Viesti Sisu »

Torstai 31/03/2011 - karate 1.5 h, general syllabus + meditation

Olipas hienoa paasta taas viikkotunnille, tiedossa oli paljon perusjuttuja niin kuin yleensa vyokokeen jalkeen. Tunnille tuli myos nelja uutta valkovoista, semmoisia nuoria intialaisteineja, kaksi tyttoa ja kaksi poikaa. Sensei veti tiukkaa kihon-drillia alkuun ja tein kaikki kasitekniikat mukana. Sensei pisti ne uudet valkovoiset yhden ylemman ruskeavoisen oppiin sivuun ja me muut jatkettiin omaa treenia.

Mukavana yllarina tehtiin vaihteeksi yonju godoa, ensin sensei laittoi ylemmat keltavoiset tekemaan oman sarjansa ja sitten vuorossa mina, mies, yksi ylempi ruskeavoinen ja senpai. Piti kysya senseilta ylemman vihrean liikesarjan eka tekniikka, mutta muuten muistin kaikki sarjat ja jopa mawatte sujui lihasmuistista. Hieno fiilis tehda tata muiden mukana ja kiba dachi on edelleen vahva ja istuu matalalla. Mies sanoi kotona jalkeenpain, etta raskausajan muutoksista huolimatta nayttaa silta etta keskivartalon syvat lihakset on edelleen kondiksessa. Jees.

Meditaatio meni miten meni. Sensei kysyi meilta session jalkeen, etta kuka meditoi saannollisesti kotona ja eipa meista kolmesta (mina, mies, senpai) kukaan kehdannut valehdella. Sanoin, etta meditointi on ainakin minulle treenien vaikein osa-alue, pitais tehda sita enemman. Noinkohan tuo tulee ainakaan kotona onnistumaan tulevaisuudessa.

Mies jai sparraamaan ja sanoin jo kotoa lahtiessa etta jaan mielellaan katsomaan viimeista tuntia kun on vahan ikava kontaktitunnille. Sensei teetatti alkuun dippisarjoja tuolien kanssa, tama on aina ollut yksi meikalaisen lempiharjoitteita ja sanoinkin etta hitto ma jaan nyt kaikesta kivasta paitsi, ha ha.

Sitten sparriin, mies otti kaksi eraa senpain kanssa ja kaksi senseita vastaan. Oli vahan tukkoinen meininki aluksi, tuntui etta mies oli liian jannittynyt ja yritti liikaa mutta rentoutui erien mennessa eteenpain. Huomasin siina samalla etta miehen kypara valahtaa vahan valia takaraivolle ja mies sita joutuu korjaamaan sparrin aikana koko ajan => nyt tiedan mita hankin miehelle synttarilahjaksi.

Lopun lihaskunto-osiossa spurtteja dojon paasta paahan ja kovia punnerrussarjoja. Mies pisti itsensa likoon vaikka oli aika lopussa, ylpeana sita katselin ja kannustin mukana. Viimeiseksi kata, miehelle tehtavana tsuki no kata ja enpa ole pitkaan aikaan nahnyt miehen tekevan kataa niin pieteetilla, kehitysta kehitysta. Tuntui etta oli kaikki raskaushormonit tulessa treenin jalkeen, endorfiinit satasella. Jej.

***

Treenin jalkeen olikin sitten sekavammat tunteet kun kuultiin etta se ylempi ruskea jonka kanssa on tullut otettua sparrikehassa yhteen (se joka veti reidet sinisiksi ym.) muuttaa toiseen osavaltioon toihin. Hmmm. Ristiriitainen fiilis kun ei toisaalta tee mieli treenata kaverin kanssa ja toisaalta haluaisin sparrikaveriksi kun siina saisi hyvan haasteen fyysisesti ja henkiselta kantilta katsottuna. No, eikohan tuo tule vyokokeisiin meita pieksemaan jos on viikonloppuisin paikkakunnalla.
puen valkeaan / käyn polvilleni / hengitän valoa / hengitän tulta
CMX: Marian ilmestys


Treenipäiväkirja
Kuvake
Sisu
etupotkija
Viestit: 759
Lauteille: Huhtikuu 2009
Paikkakunta: Sydney
Etulaji: Nakamura Ryu Battodo
Takalajit: Kake

Sisu

Viesti Sisu »

Lauantai 02/04/2011 - karate 2 h, general syllabus + Pocket Rockets

Lahdettiin kotoa vahan myohassa ja tultiin dojolle tasan kymmenelta - eika senpaita nakynyt missaan joten muut odottivat ulkona etta joku avaa dojon oven. Oooops. Senpai on viime viikkoina luottanut vahan liikaa siihen etta me tullaan salille etuajassa, tanaan se ei toiminut mutta mitas naista, naureskeltiin senpain kanssa myohaista starttia.

Alkulampasta kasitekniikoita sanchin dachissa ja sitten jodan uke-vetoisia drilleja zenkutsu dachissa liikkuen. Sitten pitikin istua alas, senpai veti suuren osan tunnista maegeri-harjoituksia osaharjoituksista lahtien. Viimeisessa drillissa liikuttiin rei dachista yhden jalan loikalla ja etujalalla potkien, tassua lattiaan laittamatta. Kylla oli porukka piipussa, itsellakin oli hiki pelkasta sivusta seuraamisesta (vai oisko se vaan ollut joku hormonaalinen kuuma aalto).

Junnutunnille tuli reilut 15 rakettispagettia, mies veti tunnin ja hyva niin, oli itsella karsivallisyys aamulla hakusessa. Sensei opasti aiemmin viikolla kaymaan lapi maegerin, jodan uken ja uusille ylemmille valkovoisille shuto gammen uchin ja shuto sakotsu uchin. Otin ne kolme valkovoista sivuun ja opetin jodan ukea ja vaihdoin shotei-tekniikkaan kun pienilla alkoi karsivallisyys loppua blokin tekoon. Vai oliko se loppua itselta. Grumble grumble.

***

Tunnin paatyttya mies kertoi, etta yksi ryhman tytoista on satuttanut jalkansa ja on sivussa pari kuukautta. Samaa Seido-perhetta kun ollaan, toimme dojolle kortin ja pyysimme jokaista laittamaan siihen nimen ja pienen viestin. Nauratti kun yksi tytoista otti kortin kateen ja kun siina oli koiranpennun kuva han totesi:

- Miksi tama kortti on koiralle?
- Ei kun siina on vaan tommonen koiran kuva kannessa, se on Mahikalle.

:)

Kortin sisalla oli teksti tyyliin "Toivottavasti hanta heiluu taas pian!" ja loppukaneetti tuli:

- Mutta eihan Mahikalla ole hantaa!!

:D

Gotta love 'em.
puen valkeaan / käyn polvilleni / hengitän valoa / hengitän tulta
CMX: Marian ilmestys


Treenipäiväkirja
Kuvake
Sisu
etupotkija
Viestit: 759
Lauteille: Huhtikuu 2009
Paikkakunta: Sydney
Etulaji: Nakamura Ryu Battodo
Takalajit: Kake

Sisu

Viesti Sisu »

Sunnuntai 03/04/2011 - kuntosali ~1.5 h

Miehen kanssa salille sunnuntai-iltapaivaa viettamaan, tilaa oli olla ja elamoida. Ensiksi juoksumatolle kavelemaan eika kulkenut sitten yhtaan, vauhtia piti tiputtaa ja ottaa muutenkin iisisti. Painojen kanssa meni paremmin, ensimmaistakaan laitetta ei tarvinnut saataa alemmas ja sarjat meni lapi normaalisti. Katselin kun mies veti rintaprassissa ihan hulluja vetoja maksimipainoilla ja siina vieressa "kannustin" etta: "On se hurja! Ihan hullu! Vielako menee?" :smt003 Mies kiitteli.

Treenin jalkeen katsoin info-tiskilla huhtikuun tuntiaikataulua ja siina yksi nuoremman ja kauniimman sukupolven edustaja henkilokunnasta tuli juttelemaan:

- Mitenkas treeni meni?
- (vatsaa taputtaen) Kiitos ihan hyvin, joskin hitaanlaisesti.
- Siis mita, ootsa raskaana????
- (kaannan sivuprofiilin kadet mahan paalla) Ei kun mulla on vaan paha alkoholiongelma.

:lol:
puen valkeaan / käyn polvilleni / hengitän valoa / hengitän tulta
CMX: Marian ilmestys


Treenipäiväkirja
Kuvake
Sisu
etupotkija
Viestit: 759
Lauteille: Huhtikuu 2009
Paikkakunta: Sydney
Etulaji: Nakamura Ryu Battodo
Takalajit: Kake

Sisu

Viesti Sisu »

Raskas päiväkirja, olen sinua taas laiminlyönyt mutkun mutku... Töissä on ollut kiirus enkä oo ehtiny kirjoittaa, mutta nyt kun äitiysloma (hyvänen aika ei tuohon totu) alkoi eilen niin on aikaa päivitellä milloin mitäkin. Laitan tänne mitä viime kuulta muistuu mieleen, treenattu siis on ja hyvällä omallatunnolla.

La - Su 09-10/04/2010, battodo & goshinjutsu viikonloppusemma

Sensei Gordon "Jock" Armstrong tuli viikonlopuksi meitä opettamaan. Päädojonsa on Townsvillessä Queenslandissa ja Mat treenaa hänen alaisuudessaan - niin kuin nyt me muutkin Matin ryhmässä harjoittelevat. Mukava mies, semmoinen lempeä jättiläinen joka on treenannut ikänsä ja opettaa nyt miekan lisäksi aseettomia ja veitsitekniikoita ym. mm. armeijaväelle. Ja helkkarin hyvä huumorintaju, eli varmasti tullaan juttuun.

Lauantaina hiottiin batto-tekniikkaa ja sensei käytti melko lailla koko päivän meidän "vanhojen" tapojen pois hiomiseen. Muutosta on, herrajee, ja hän muutamaa asiaa siunaili että mites näitä nyt tällä tavalla on opetettu, toihan on ihan koryua mitä battodo ei tod. ole. Nämä jäi päällimmäisinä mieleen:

- yhden käden iskussa saa tarttua pesisotteella kahvasta
- oikea käsi kahvalla ylemmäs, etusormi saa olla kachirassa ja tsubassa kiinni
- noton aikana ei pidä olla ylävartalo ja oikea hartia liikkumattomana, liikuta oikeaa hartiaa ja kättä tuppeen viennin aikana
- miekan kärki saa tippua reilusti taakse lyönnin aikana, ei tartte yrittää saada kärkeä mahdollisimman suoraan ylös kattoa hipomaan
- sormet enemmän auki koiguchin ympärillä, mutta sama ote (keskisormi sayan ympärillä, etusormi ja peukku yhdessä)
- tuo noto enemmän yläkautta kun edestä ja sivulta puolikaaressa vasemman käden päälle

Näitä olen aiemminkin tänne kirjoittanut, mutta nyt ne vain saivat vahvistusta. Enempi semmoinen käytännöllinen meininki kaikissa tekniikoissa, katat mukaan lukien. Monta juttua joista aiemmin ajattelin, että eihän tää voi oikeesti toimia on nyt pois ja tilalla on toimintatapa joka ei ehkä ole niin esteettinen mutta jolla saa waran kappaleiksi varmemmin. :D

Kaikkein paras neuvo päivän aikana oli sensein Japanissa saama oppi kataa tehdessä: "Think before or after, but don't think while doing!" Eli keskity tekniikan tekoon ja anna liikkeiden tulla, suorittamista voi ajatella ennen ja jälkeen liikesarjan. Mushin no shin.

Itse treenasin päivän ihan vaan verkkareissa ja bokkenilla, kun en univormua enää edes kuvittele saavani päälle niin että ei jostain kohtaa kiristä. Jaksoin koko päivän muiden mukana mitä nyt piti ottaa enemmän taukoja, mutta silti, hyvä suoritus. Sensei pyysi päivän aikana kokeilemaan notoa iaitolla ja se oli hieman hankalaa ilman obia ja hakaman nauhoja, kieli keskellä suuta piti mennä. Sensei oli sitä mieltä että pitäisi hankkia painavampi iaito, sillä kun ois vähän helpompi treenata ja alkais tuo tachikaze kuulua kun se tuntuu omalla hammastikulla olevan vaikeaa (vaikka se ääni nyt mikään pääasia ole).

Illalla mentiin Matin luo grillaamaan lihhoo ja heittämään IP-läppää, mieskin tuli mukaan. Jos oli mitään luuloja siitä että sensei ei pitäisi meikäläisen karate-taustasta niin ne fiilarit jäi viimeistään illan mittaan pois. Juteltiin varmaan karatesta ja "tositilanteista" enemmän kuin battodosta, sensei kun on tehnyt ovihommia yms. koko ikänsä ja vääntänyt kokemuksista päätellen muutakin kuin kataa.

Vähän huvitti kun mukana oli myös se edelliseltä koululta mukaan tullut vanhempi oppilas joka oli edellisen sensein oikea käsi, tuo kun ei näistä aseettomista jutuista taida paljon perustaa ja meillä oli lievää ideologista erimielisyyttä aikanaan. No, mitäs näitä kaivelemaan, hihitytti vaan pienessä mielessä. Sama kaveri on ihan hillitön jees-mies, nyökyttelee ja myötäilee joka asiaan etenkin jos äänessä on joku auktoriteetti, tämä on luonteenpiirre josta en suuremmin välitä, pitää olla selkärankaa ja munaa sanoa jos on jostain eri mieltä prkl (eikä oo pakko sanoa pahasti, mutta lujuutta pitää olla). Mies mitä ilmeisimmin kiinnitti tähän illan aikana huomiota ja autossa kotimatkalla sanoi että ei sietänyt tyyppiä ja jees-meininkiä yhtään, ei minkäänlaista omaa mielipidettä mihinkään asiaan. Siis tämä kommentti ihmiseltä jonka olen viimeisen 12 vuoden aikana kuullut kritisoivan ketään ehkä alle puolen tusinaa kertaa. Whoa.

Sunnuntaina poijjaat mätkivät waroja, eli tameshigiri-treenit. En ottanut omaa puutavaraa tästä syystä edes mukaan ja jäin sitten aamun kata-kertauksesta sivuun. Käytin ajan hyväksi ja tein muistiinpanoja edelliseltä päivältä.

Iltapäivällä vaihdettiin aseettomiin tekniikoihin ja veitsihippaan, sensei esitteli perusjuttuja ensin veitsillä ja sitten ilman. Mies tuli sunnuntaina semmaan mukaan ja vaihdettiin ideoita ja mielipiteitä siitä mikä voisi toimia jne. Ne veitsihommat oli kyllä tosi jees, näitä vois harkita opettelevansa enemmän itsekin.

(Yhden veitsiriistotekniikan mies näytti pari päivää myöhemmin karate-treeneissä senpaille (semmoinen yllättävä kahdella kädellä vastustajan ranteeseen tehtävä isku jonka seurauksena veitsi lentää hevokkoon) ja sitä piti sitten käydä läpi kun senpai oli ihan että WTF miten toi nyt noin meni?! Kika käkä.)

Hyvä viikonloppu oli, nyt on uudet perusteet näytetty ja ei kun näitä hiomaan. Loppuvuoden rientoihin tuskin pääsen mukaan (leiri heinäkuussa ja leiri + kisat marraskuussa Japanissa), mutta tavoitteet on lujasti vuodessa 2012.
puen valkeaan / käyn polvilleni / hengitän valoa / hengitän tulta
CMX: Marian ilmestys


Treenipäiväkirja
Kuvake
Sisu
etupotkija
Viestit: 759
Lauteille: Huhtikuu 2009
Paikkakunta: Sydney
Etulaji: Nakamura Ryu Battodo
Takalajit: Kake

Sisu

Viesti Sisu »

Ja tässä näitä muita huhtikuun treenijuttuja, tiivistettynä.

Battodo

Pari viikkoa semman jälkeen kokoonnuttiin kertaamaan uutta oppia. Oli sinä iltana vähän hiinä ja hiinä että menenkö, mutta jaksoin pari tuntia heilutella bokkenia kun mentiin Toyama katat läpi. Pikkuhiljaa alkaa ruosteet lähteä, meinasi jo olla sulavuutta käännöissä ja liikkeissä. Toisekseen nyt kun kaikki voima on jäänyt iskuista pois (yritän käyttää reservit hyvään tomeen), ei tule jännitettyä hartioita ym. ja homma pelittää.

Mat sanoi treenien lopuksi että sensei oli kovin tyytyväinen visiittiinsä, mutta pudisteli edelleen päätään tekniikkaerojen vuoksi (siis verrattuna siihen miten meitä on opetettu aiemmin).


Kuntosali

Salillakin on ehditty käydä ja nyt alkaa maha painaa, edestä ja ylöspäin. Viime aikoina on alkanut hengästyttää enempi, eikä sillä milloin se iskee päälle ole yleensä mitään virkaa sen kanssa mitä sattuu olemaan tekemässä. Esim. ihan vaan istuessa saattaa alkaa ahistaa ja nukun puoliksi istuvassa asennossa. Pöh.

Juoksumatolla kävellessä vauhti on pudonnut kevyeen kävelynopeuteen ja nyt meinaan tehdä vain yhden aerobisen osion kahden lyhyen sijaan. Jalkaprässille joutunen heittämään myös piakkoin hyvästit, siihen on ihan turha ängetä kun istuin on yläasennossa eikä toistomatkaa ole juurikaan. Mutta onneksi on ne 8 muuta laitetta ja harjoitetta joita voi vielä tehdä ja päänuppi tykkää kun pääsee edelleen ihmisten ilmoille.

Nyt ei tullut kukaan kysymään, että onks toi rantapallo vai mikä tossa eessä, sen sijaan yksi asiakaspalveluhölö joka meitä aina moikkaa muisti huudella perään että piru kun sä näytät edelleen hyvältä. No, se on sitä paikallista asiakaspalvelua, mutta hivelee tuo silti. :lol:


Karate

Huhtikuun aikana ehdin muutamalle iltatunnille mukaan, jäin jopa sparria katsomaan pari kertaa. Siinä dippitoistoja, kyykkyhyppelyllä tehtävää sukkulajuoksua ym. katsellessa mieli paloi mukaan ja senseille sanoinkin että tässä jää kaikesta kivasta paitsi. Hän vastasi pitävänsä kirjaa siitä miten monelta sparri + kuntotunnilta olen pois. :oops: Hehe, sanoin että seuraavaa promootiota odotan pelko per$eessä.

(Piti vaihtaa lappariin, tassa ei ole skandeja joten lopputeksti on tulkinnanvaraista.)

Tunneilla on ollut edelleen jees meninki, lahinna kataa ja yonju godoa olen paassyt sahaamaan ja mikapa siina, molemmat maittaa. Kataa paasin sinivoisille opettamaan, Taikyoku III:n ja Seido I:n tahdissa; tama on jaanyt paallimaisena mieleen kun mukana oli pari katasta aidosti kiinnostunutta ja opetin pari niksia lantion kaytosta ja molempien katojen yksityiskohdista.

Junnujen kanssa on ollut mukavaa, olen pari tuntia paassyt opettamaan ja mies veti Paasiaislauantain tunnin jossa loppuleikkina oli paasiaistipu/pupu/muna-viesti ja palkintona pari pehmeita pupunkorvia.

Itse keksin opettaa maegeria niin, etta piti seista kahden pystyyn nostetun, pitka potkutyynyn edessa ja potkaista suoraan niiden valista mitsiin. Junnut odottivat jonossa tyynyjen edessa ja jonon takimmainen ryomi muiden jalkojen valista jonon eteen kun vuoro tuli ja sitten kaikki laskivat potkut yhdessa. Naissa kaikissa on ollut ideana, etta lapset juoksevat, hyppivat, ryomivat, riehuvat jne. ja mina seuraan touhua aitiopaikalta = ei ole ollut mitaan ongelmia vetaa tunteja, pitaa vaan keksia etta miten, jos ei itse voi ottaa osaa kaikkeen.

Eilen oli kovin testi kun mies jai sairaana kotiin, enka ollut varma jaisiko toiselle tunnille ketaan aikuista. Eipa jaanyt, joten vedin tunnin yksin 15 lapselle mutta hyvin se meni ja tekninen anti oli omasta mielesta kohdallaan. Hauskaakin oli, leikittiin lopuksi kaikkien lempileikkia ja junnut lahtivat kotiin hymy huulilla.

Ennen eilisen junnutunnin alkua se jalkansa loukannut tytto tuli isansa kanssa kaymaan dojolla, sanomaan hei ja kiittamaan kortista jonka lahetimme. On kuulemma paassyt pari paivaa sitten ekaa kertaa kavelemaan ilman apuja ja fysio alkaa pian, molemmat lupasivat myos etta treeneihin tullaan takaisin heti kun mahdollista. Junnuille sanoin, etta tassa on periksiantamaton asenne kohdillaan ja samaa Seido-perhetta kun ollaan niin pidetaan toisistamme huolta.

***

6 viikkoa h-hetkeen, vaikeaa uskoa etta laskettu aika on niin lahella. Selka vaivasi pari viikkoa sitten, valilla hengastyttaa, mutta edelleenkaan ei ole mitaan ongelmia liikkua ja pysya aktiivisena. Vielakin pitaa valilla muistuttaa itseaan, etta toi pallo tossa edessa on ihmisen alku joka tulee kohta ulos. Ei taa raskausaika oo mennyt yhtaan silla tavalla kuin odotin ja kiitan onneani joka paiva, parasta on ollut myos treenikaverien tuki joilla ei ole mitaan ongelmaa siita etta jatan jotain valiin treeneissa tai pidan taukoja. Tavoitteena oli treenata vahintaan kolmannen kolmanneksen alkuun ja siita on menty ohi 6. viikolla; en tieda kovin montaa 7.5 kk raskaana olevaa naista joka aamusta ensi toikseen kay parin tunnin karate-treenit lapi ja opettaa niista toisen tunnin yksinaan.

Useampi on viime kuukausien aikana kommentoinut miten hyvalta naytan edelleen: painoa ei ole tullut ylimaaraista muuta kuin tuohon eteen (itse tiedan etta sita on myos vahan reisissa ja takamuksessa mutta ei liikaa) ja liikun edelleen vikkelasti. Kai se oma kuntotaso sitten oli niin korkealla lahtotilanteessa, etta kroppa jaksaa tata projektia. Vaikea uskoa, kun olen edelleen mieltanyt itseni hitaaksi ja kompeloksi jne. jne., siksi samaksi 100-kiloiseksi mollokaksi joka oli vuosia sitten ihan pashana. Mat sanoi tahan, etta kun mun treenimaaraa kertaa ja intensiteetin ottaa huomioon, siina tulee akkia atleetin rajapyykki eteen. Olin vahan etta :shock: , mutta han selitti silla kun han itse kay fysiossa kuntoutusta mietitaan silta pohjalta miten aktiivinen han on - erittain aktiivisen liikkujan lihakset toipuvat ja toimivat eri tavalla kuin sohvaperunan.

Jaa. Kai sita sitten ollaan hyvassa kunnossa. Treeni-into tulevaisuutta silmalla pitaen on kova, tieda hanta miten tama muuttuu kun poika on maailmassa, mutta jos jatkuu samal viisii, niin iskukunnossa ollaan taas pian.
puen valkeaan / käyn polvilleni / hengitän valoa / hengitän tulta
CMX: Marian ilmestys


Treenipäiväkirja
Kuvake
porky
kylkeenpotkija
Viestit: 3610
Lauteille: Elokuu 2006
Paikkakunta: Espoo

Sisu

Viesti porky »

Sisu kirjoitti: Jalkaprässille joutunen heittämään myös piakkoin hyvästit, siihen on ihan turha ängetä kun istuin on yläasennossa eikä toistomatkaa ole juurikaan.
Onko teillä siellä mahdollisesti Hack kyykky laitetta? Sillä minä ainakin pystyin antamaan aika pitkälle jaloillekin haastetta...
Saija Tarvainen
Kuvake
Sisu
etupotkija
Viestit: 759
Lauteille: Huhtikuu 2009
Paikkakunta: Sydney
Etulaji: Nakamura Ryu Battodo
Takalajit: Kake

Sisu

Viesti Sisu »

Kukas minua loi? Saiko kukaan sen tiejyran rekkaria muistiin?

Edellisen paivityksen jalkeen iski niin v-mainen poskiontelontulehdus (nro. 4 taman raskauden aikana, kiitos antihistamiinikiellon) etta tasta meinasi tulla sairaalareissu pari paivaa sitten. Hieman kroppa vetelana. Tarkoitus oli naatiskella tasta ekasta aitiyslomaviikosta, kayda hissuksiin salilla ja treenissa ja valmistautua viettamaan viimeiset pari viikkoa sohvalla GT5:n parissa, mutta ei. No, nyt alkaa helpottaa, ehka maanantaina vois kokeilla jotain kevytta liikunnan tapaista.

Kiitokset Porky jalleen kerran vinkista, pitaa seuraavalla visiitilla katella mita muuta salilta loytyy. Aion tosin piakkoin laittaa jasenyyden hyllylle vahaksi aikaa, niin ei tartte maksaa kokonaista kuukausimaksua kun olen kotona sinappitykin kanssa.

Sunnuntai-illalle tiedossa nannaa, halusin kayda thaikku-promootiossa ja nyt tarjolla on tama:

Kuva

Otettiin talla kertaa oikein ringside-liput kun tarjolla oli. Tyokaverin salilta on pari kaveria ottelemassa, toisella vastassa kiukkari-dojolla harjoitteleva tyyppi. Miten mielenkiintoista.
puen valkeaan / käyn polvilleni / hengitän valoa / hengitän tulta
CMX: Marian ilmestys


Treenipäiväkirja
Kuvake
Sisu
etupotkija
Viestit: 759
Lauteille: Huhtikuu 2009
Paikkakunta: Sydney
Etulaji: Nakamura Ryu Battodo
Takalajit: Kake

Sisu

Viesti Sisu »

Lauantai 07/05/2011 - karate ~1 h, Pocket Rockets

Ei pitany menna dojolle, mutta sensei soitti perjantai-iltana ja sanoi etta yksi junnuista on menossa interdojo-turnaukseen ja tahan tarvitaan apua lauantaina. No sinne sitten. Jatin ekan tunnin suosiolla valiin ja istuin keittiossa kattotiilia ihastelemassa. Kauniita olivat. Siirryin jossain vaiheessa ulkoilmaan ja istuin syysauringossa ja kuuntelin kun muu porukka ahelsi salissa. Lapset alkoivat vanhempiensa kanssa pikkuhiljaa valua dojolle ja siina patsastellessani gi paalla yksi vanhemmista kysyi varovasti, etta olenko raskaana. Mies meinasi pudota ihan totaalisesti kun varmistin asian ja sanoin etta 8. kuukautta kohta mennaan. Ha ha. :D

Mies veti junnutunnin jolle ei jostain syysta tullut kuin 7 innokkainta, eika se turnaukseen ilmoittaunut tytto sitten tullutkaan mukaan. No, eipa mittaan, autoin miesta sen minka jaksoin (huonosti) ja noin ylipaataan kellaan ei ollut aamulla energiaa. :smt015

Loppuun kokeiltiin shiaita porukalla ja se meni samaan putkeen kuin koko alkutunti. Plaah. Porukan pienin tytto jatti shiain kesken ja valitti etta kun sattuu ja koskee ja on jano ja ja ja... Otin tuon viereen istumaan ja pyysin seuraamaan hipihiljaa muiden treenia. Hys. Ihmeparantuminen koettiin yllattaen kun mies kuulutti loppuleikiksi lohikaarmeen hannan pyydystamista: "Actually I feel much better now!" :roll: Sanoin etta kun kerran mahaan ja polveen ja kaikkeen koski just asken, niin istutaan nyt vaan ihan rauhassa etta olet varmasti kunnossa.

No jaa, ei kai joka treeni voi nirvanaa olla. Lapsilla oli kuitenkin loppujen lopuksi hauskaa ja se on paaasia.


Sunnuntai 08/05/2011 - No Bull Fite Nite XLII

Tyokaveri sitten hankki aika kehnot liput: eka rivi kehan vieressa, heidan salikaverien kanssa ja istuttiin tapahtuman laakarin takana. Turvallinen olo.

Illan mittaan kaytiin useampi matsi naisten kesken, suurin osa oli oikein tiukkaa menoa, pari matsia taas... Oh well. Yhta naisottelijaa katsoin, etta taahan on nahty ennenkin eika oikein ollut asenne kohdallaan. Toisessa erassa lensi pyyhe kesaan kun ei paa kestanyt, sita oli vahan surku katsella. Sitten yhdessa naisten matsissa kuulutettiin niin ruattalainen nimi etta piti oikein kulmakarvaa kurtistaa ja semmoinen vaaleanpunatukkainen pippi longstockings sielta sitten kehaan parahtikin keltasiniset sortsit vilkkuen. Ja viela voitti matsinsa. Oho.

Miesten matseissa oli parempi taso kuin edellisella kerralla, tosin ihan alkupaan otoksia ei nahty. Tyokaverin salin pojat olivat kovassa iskussa ja molemmat voittivat ottelunsa, mahtavaa! Se debyytin tehnyt kaveri tappeli kiukkari-dojolta tulevaa vastustajaa vastaan ja otti tuomariaanin pokaalin kotiin. Olipa yllatys kun vastustajan treenaaja huusi koko ajan, etta guard up, guard up ja tama toinen paata pidempi kaveri veteli ylakoukkuja ym. paihin. Enpa muuten ennen ole nahnyt thaikku-sortseja kiukkari-brodeerauksella, mutta nyt tuli tamakin todistettua. Sen toisen ottelijan matseja ollaan ihasteltu ennenkin, oikein kovatasoinen ja tekninen ottelija josta ekan eran jalkeen miehelle sanoin, etta toi voittaa tan aikuisemmalla asenteella ja niin tekikin: toisessa erassa pyyhetta kehaan vastapuolelta.

Illan kohokohdan piti olla Kiina vs. Australia kickboxing MM-ottelu ja odotukset oli kovat. Se kiinalainen matsaaja naytti ihan potentiaaliselta tyypilta mutta aussi maarasi homman tahdin alkusavelista. Tokassa erassa kiinalainen keskeytti matsin ja vyo meni aussille, liian helpolla. Oli vahan semmoinen fiilis etta kehaan astui vain yksi ottelija tappelemaan mestaruudesta.

Oh well, under cardin taistot oli sen verran kovia, etta ihan hyvin adrenaliini virtasi illan aikana. Kylla muuten huomaa, etta vaavi kuulee aanet mahan lapi: heti ekoista sakkipillisavelista alkoi semmoinen myllerrys jotta jee. :lol2:
puen valkeaan / käyn polvilleni / hengitän valoa / hengitän tulta
CMX: Marian ilmestys


Treenipäiväkirja
Kuvake
Sisu
etupotkija
Viestit: 759
Lauteille: Huhtikuu 2009
Paikkakunta: Sydney
Etulaji: Nakamura Ryu Battodo
Takalajit: Kake

Sisu

Viesti Sisu »

Torstai 12/05/2011 - karate 1.5 h, general syllabus + meditation

Edeltavan viikon energialatauksella treeneihin. Itsella edelleen kohaa ja vinkua, miehella sama ongelma seka joku vatsatauti joka on jyllannyt reilun viikon niin etta ei olla oikein kumpikaan saatu unta. Plaah. No, yritysta oli ainakin.

Nyt on jostain syysta ollut ihan saakelin kylma, iltakuuden kieppeilla semmoset 10 astetta "lamminta" ja kirpea tuulahdus ilmassa. Ei tehnyt yhtaan mieli astua autosta ulos ja vaappua salin ovelle. Miljoona piljoona innokasta oli taas tullut treenaamaan, oltiin miehen kanssa varivoisista vanhimmat - ei ainakaan ollut kylma kun oli dojo taynna.

Ensin perusdrilleja zenkutsu dachissa liikkuen, askel eteen ja sitten taakse, blokki + isku + blokki liikuttaessa takaisin. Jatin sarjasta potkut pois, muut huitoivat mawashigereja ynna muuta mukavaa sinne valiin. Kun sensei aloitti potkudrillit istuin alas ja sielta sivulta menin mukaan lihaskunto-osioon, liikkeita omaan tilaan mukaillen.

Syllabus-osiossa opetin muutamalle upouudelle valkovoiselle muutaman perusjutun, vaihtelevalla menestyksella. Muutama ihan basic homma asentoihin ym. liittyen tuli korjattua, toivottavasti muistavat jutut viela ensi viikollakin. Yhdella isompikokoisella varhaisteinilla on tapana seisoa rivissa kadet ristissa mahan paalla, tata olen yrittanyt karsia pois ja nyt taisi siina koko porukan kanssa menna perille.

Meditointiin meita jai vain sensei, senpai, mies ja mina ja kun oltiin lahdossa taman jalkeen senpaikin sanoi, etta hanen taytyy myos lahtea opiskeluhommiin. Sensei ei ollut oikeastaan pahoillaan, hanella on ollut sama vatsatauti kuin miehella ja naureskeli etta kylla tasta ehditaan nyt kaikki kotia pain, kerran neljassa vuodessa voidaan lopettaa tunnit aikaisemmin kunhan ei tavaksi tule. :smt003

Huomenna edessa vuotuiset salikisat, ollaan edelleen molemmat tosi iskussa, huzzah! Mina meinasin menna demoamaan yansua, onhan sita jo vuosi sahattukin niin etta sen voi ihan huoletta menna rykaisemaan. Jos sais vaikka saalipisteita pelkastaan siita etta ilmaannun paikalle. Mies ilmoittautui optimistina joka sarjaan, eli kataan seka yksilo- ja tiimisparriin, ilmassa suuren urheilujuhlan tuntua. Ei ainakaan itsea jannita, tulee vedettya rento soolosuoritus.
puen valkeaan / käyn polvilleni / hengitän valoa / hengitän tulta
CMX: Marian ilmestys


Treenipäiväkirja
Kuvake
Sisu
etupotkija
Viestit: 759
Lauteille: Huhtikuu 2009
Paikkakunta: Sydney
Etulaji: Nakamura Ryu Battodo
Takalajit: Kake

Sisu

Viesti Sisu »

Lauantai 14/05/2011 - Seido Karate Interdojo Tournament

Kun silmani ma auki saan ja sinut siina naan... KROH KROH KOH KRAAH!!!! Kuulostettiin molemmat niin terveilta tana aamuna etta huh, mutta ei kun sangysta ylos, ulos ja turnaukseen. Univormut, treenivehkeet ja lounasta matkaan ja ei kun baanalle. Oltiin shibulla ajoissa kun tiesin etta itsella ottaa aikansa laittaa gi paalle jne. ja siina oli aikaa kappailla syysauringossa hetki ja hakea kahvilasta kuppi kuumaa chaita potkaisemaan aamun liikenteeseen.

Tana vuonna osanottajia oli vahemman kuin edellisina vuosina ja ihan pienimpia lukuunottamatta varivoisia oli vahan, eniten mukana oli ruskea- ja mustavoisia. Ihan vaan muutama hammentynyt katse tuli vanhempien joukosta kun astuin saliin, ha ha. Jun Shihan tuli tervehtimaan ja kehui, etta naytan helkkarin hyvalta ja oli aidosti otettu kun sanoin notta 4 viikkoa h-hetkeen. Toivotti onnea matkaan ja vastasin, etta kylla mina parjaan mutta miehesta ei valttamatta tieda (seisoi siina vieressa virnistelemassa).

Aamu alkoi junnujen shiailla ja katalla, voi sita tekemisen riemua. Joukossa oli yksi 6-vuotias vihreavoinen tytsy (4. kyu), joka otti osaa shiaihin, kataan ja viela sparriinkin, huh huh. Minkahan ikaisena on tullut aloitettua. Meidan junnuporukasta yksi ylempi valkovoinen poika teki katan ja voitti sarjansa - ylipaataan paiva oli kuulemma pojalle elamys ja sai murskaamisen ym. katsomisesta motivaatiota omaan harjoitteluun. Bueno.

Junnujen jalkeen vuorossa aikuisten kata, naisia oli huomattavasti vahemman kuin miehia ja hiihdeltiin eri kehissa. Olin ilmoittautunut vain demoamaan, joten ei pisteita tuomareilta. Astuin kehaan, esittelin itseni, annoin katan nimen, askel pari taaksepain, mokuso-komennosta musubi dachiin ja silmat kiinni. "Yansu kata, hajime!" ja lattia tuleen. Perskales etta meni nappiin, vaikka jannitti. Pidin rauhallista mutta voimakasta tahtia ylla ja jokaisen suunnan vaihdon tein harkitusti varmistaen, etta katse johtaa liiketta ja ryhti pysyy auki ja suorana. Paras Yansu mita olen tehnyt ja niin pitaa ollakin, onhan sita jo yli vuosi veivattu.

\:D/

Meidan dojolta oli myos yksi ylempi ruskeavoinen nainen mukana ja teki Saihan, haviten niukasti saman katan suorittaneelle. Miehella oli omassa sarjassa viisi kaveria, seka alemmat etta ylemmat ruskeavoiset samassa nipussa, tyon alla Tsuki No Kata. Mies tuli upeasti toiseksi, varsinkin tietaen miten harvassa treenikerrat on olleet ja vain muutama viikko sitten kata oli aika hukassa. Han oli itsekin oikein tyytyvainen tulokseen ja siihen etta tuli tehtya impulsiivinen paatos menna mukaan.

Paivan mittaan tuli mukavia kommentteja useammalta senpailta ja muilta mukana olleilta. Yksi tuomarina ollut senpai sanoi, etta olisi antanut taydet 10 pistetta jos olisin kisannut katan kanssa ja myonsi, etta maha meinasi aluksi vieda huomion muualle. Muuta kommenttia tuli, etta oli voimakas kata, kovaa spirittia ja asenteesta moni muistaa allekirjoittaneen esitykset edellisista turnauksista. Joku sita myos kiitteli, etta kohtuu lyhyen treeniajan jalkeen (4 vuotta) on muoto hyvalla mallilla ("You were awesome on the floor!"). No kyllahan se hivelee, eika tuntunut silta etta kukaan olisi kehunut vain sen takia etta olin mukana maha pystyssa. Miehen mielesta katassa oli teravat tekniikat ja hyva keskittyminen ja helpompaahan se oli kun on pakosta hidastaa ja sita tulee kompensoitua yrittamalla parempaa tekniikkaa. Toimiva setti.

Paivan hauskin keskustelu tuli kaytya parin senpain kanssa:

- No mitas Niina, et sitten sparraakaan tanaan, mitas taa on?
- Eihan sita nyt viitsi vastustajalle turhaa etua antaa isomalla osuma-alueella.
- Niin sulla nayttaa olevan pieni este tossa edessa.
- Ei ku ma soin mun kyparan.


Se ylempi ruskeavoinen meni mukaan naisten sparriin ja kun me ei sita juuri treenata niin meinasi olla tekniikka hukassa. Huutelin kehan laidalta etta urakenia peliin ja takakatta peraan - vaikeatahan tuo on etenkin kun tietaa etta vastustaja on varmasti treenannut pistesparria.

Miehella oli useampi vastustaja omassa sarjassa ja otteli kaksi matsia. Ensimmaisen matsin tuo havisi pistein ja se toinen ottelu, no hmmm... Mies veti takakiertopotkun peraan haiton ja sai varoituksen tekniikan kaytosta. Siis hah. :ha: Okei, spinning back fist on kylla kielletty, mutta nyt oli kyseessa kasitekniikka potkun peraan, mutta eipa tuota parane valittaa, etenkaan kun kehatuomarina on kyoshi. Era paattyi tasapeliin ja siita mentiin sudden death-lopetukseen eli eka pointsi voittaa. Hyvan laukausten vaihdon jalkeen mies veti urakenin perille asti vastustajan kyparaan: liikaa kontaktia, varoitus ja diskaus. Oooops. Mutta eipa silla, hyvalla hengella oli kaikki mukana ja talle vaan naurettiin ja joku siina vieressa lohkaisi, etta ainakin naytti hyvalta. Mies ei ollut juurikaan pahoillaan, kisasi sparrissa lahinna hauskaa pitaakseen.

Kaiken kaikkiaan jai fiilis, etta yleistaso oli edellisvuosia parempi vaikka porukkaa oli vahemman. Jun Shihan kiitteli etenkin seniorien tasoa ja sparria ja syysta, useampi upouusi shodan oli kovassa iskussa. Itse olin tyytyvainen etta pystyin ja jaksoin lahtea mukaan ja varmasti jatin entista pysyvamman kuvan itsestani ja Hillside dojon tasosta. Miehen kanssa tultiin siihen johtopaatokseen, etta vaikka kuinka jaksetaan keskenamme marmattaa oman dojon junnujen valiin loysasta perustekniikasta, meilla sensei pitaa lujaa perustasoa ylla - todistettu vuosi vuoden peraan naiden turnauksien yhteydessa.

Kotimatkalla sensei laittoi viestia kysyen miten paiva meni - tehtiin pieni kieppaus matkan varrella ja kaytiin sensein luona teekupillisella, lahella kun asutaan. Siina puitiin paivan saldoa ja kun mies sanoi tulleensa sparrissa diskatuksi liian kontaktin takia sensei hirnui peraan: "My student!" Siina sitten turistiin kaikenlaista muutakin, treenista nyt lahinna ja jonkun verran miekkajutuistakin, yleista tajunnanvirtaa.

Seuraava koitos olisi tarjolla lokakuussa, saa nahda paasenko mukaan muuhunkin kuin lastenvahtivuoroon. Vahan tuli lupailtua josko olisin paikalla mutta katellaan.
puen valkeaan / käyn polvilleni / hengitän valoa / hengitän tulta
CMX: Marian ilmestys


Treenipäiväkirja
Kuvake
Sisu
etupotkija
Viestit: 759
Lauteille: Huhtikuu 2009
Paikkakunta: Sydney
Etulaji: Nakamura Ryu Battodo
Takalajit: Kake

Sisu

Viesti Sisu »

Keskiviikko 18/05/2011 - kuntosali 1 h

Kavin sitten salilla kilkuttelemassa painoja, edellisesta kerrasta olikin mennyt vain kuukausi. Paivasaikaan salilla on geriatria-tunnit, sain useita hyvaksyvia hymyja "isovanhemmilta".

Juoksumatolla kavellessa kuuntelin reipasta treenimusaa ja katselin urheilua seinalla olevasta telkusta ja teki mieli vetaa nopeus kympille mutta eipa sita parane, hitaasti hyva tulee. Painoja jaksoin liikutella entiseen malliin ja jalkaprassiinkin mahduin, mukavaa kun lihaskunto on pysynyt ylla.

Huomenna toivon mukaan dojolle, kata-viikko ja kaikkea. Pari viikkoa jos viela jaksaisi liikkua ahkerasti niin sitten vois laittaa gin ja muut treenikamppeet naulaan vahaksi aikaa.
puen valkeaan / käyn polvilleni / hengitän valoa / hengitän tulta
CMX: Marian ilmestys


Treenipäiväkirja
Kuvake
Sisu
etupotkija
Viestit: 759
Lauteille: Huhtikuu 2009
Paikkakunta: Sydney
Etulaji: Nakamura Ryu Battodo
Takalajit: Kake

Sisu

Viesti Sisu »

Hei vain, potkiva lukijakunta. Täällä sitä istutaan kotona, talvi on tullut ja vettä sataa – ja laskettu aika on tänään. Tossa toi maha pömpöttää edessä eikä merkkiäkään pikkumiehen ulostulosta, mutta uotellaan, uotellaan. Lääkärikin eilen sanoi että juohevasti männöö ja odotellaan tässä vielä viikko ennen kuin kaivetaan starttipiuhoja paksista.

Ei väsytä eikä koske mihinkään, mutta voi ristus perkale että on tylsää. Niin tylsää, niin tylsää. Olen tullut siihen johtopäätökseen, että mitään raskausajan pesänrakennusviettiä ei ole olemassa, sitä vaan mieluummin vaikka pesee ikkunoita tai raappaa uunia puhtaaksi kuin istuu sohvalla viimeisillä viikoilla. Itse pistin kaikelle kävelyä rankemmalle treenille stopin kaksi viikkoa sitten ja pakotin itseni lepäämään enemmän. Olen pari kertaa käynyt katsomassa treenejä tämän jälkeen, mutta en ole ottanut osaa vaikka olisin voinutkin, sillä tuloksella että treeni-into sen kun kasvaa. Huoh. No, kohtahan sitä toivon mukaan pääsee takaisin tositoimiin.

Tässä pikatiivistys viimeisistä treenikerroista:

Karate, general syllabus

Edellisen päivityksen jälkeen taisin päästä kerran sensein torstai-illan tunneille ja kahdesti senpain lauantai-aamun treeneihin. Niitä tavanomaisia juttuja tuli sahattua, vähän kataa (jota myös pääsin opettamaan) sekä kihonia ja strategiajuttuja zenkutsu dachissa liikkuen.

Mukavaa oli päästä opettamaan muitakin kuin niitä pienimpiä junnuja ja hyvin jaksoin tehdä drillejä muiden perässä vaikka potkut pois jätinkin. Yhden illan tiimellyksessä sensei karjui että vihreävöiset enemmän energiaa tekniikkaan ja sitten käveli meikäläisen ohi ja sanoi hiljakseen, että ei koske sinua. He he. Tästä olen kirjoittanut aiemminkin, mutta tekniikoita on ollut hyvä tehdä hitaasti ja hartaudella, jokunen juttu on tullut hiottua kiiltävämmäksi ja nyrkin asentoa sekä lopetuskohtaa eri tekniikoissa on tullut korjattua. Ei aina tartte vetää veren maku suussa, ahaa-elämys sekin.


Karate, Pocket Rockets

On ollut tarkoitus vetää junnutunteja vuoroviikoin, mutta mies antoi meikäläisen pitää toukokuun viimeiset viikot. Kokeiltiin vähän tiukempaa tahtia ja vaativampia sarjoja, mutta samalla myös kannustettiin porukkaa pitämään virettä yllä.

Senpain esimerkkiä seuraten laitettiin kaikki tekemään lihaskuntoliikkeitä jos ei alkanut ”Osu!” kuulua kunnolla. Tätä edeltäen kysyin että kukas tykkää punnertamisesta ja kaikilla innokkaana tassu pystyssä että minäminäminä. D’oh ja facepalm! Jatkokysymyksenä sitten, että no kukas tykkää vatsalihasliikkeistä ja yht’äkkiä alkoi kädet sekä äänenvoimakkuus vaipua alas. Ammunition! No, eipä tätä temppua tarvinnut kokeilla kuin kerran tunnin aikana, hyvin meni viesti perille.

Ylipäätään koko porukka on mennyt kovasti etiäppäin tekniikoiden kanssa ja ne jotka olivat alussa ujoja uskaltavat nyt kokeilla muiden mukana juttuja jotka tuntuvat vaikeilta. Ja kaikki kykyjensä mukaan, on siellä seassa semmoisiakin joiden jo pelkän iän perusteella luulisi hahmottavan vasemman oikeasta jne. mutta se ollaan opittu että lasten kanssa ei parane yleistää. Tai hoppuutella.

Viimeisen tunnin lopuksi kerroin ryhmälle että nyt jään vähäksi aikaa pois kun vauva syntyy pian, sekä kiitin kovasta harjoittelupanoksesta ja pyysin pitämään tahtia yllä sillä kohta treenataan taas yhdessä. Huoh. Haikea oli olo ja mukavaa oli kun muutama junnu tuli toivottamaan hyvää onnea vaavin kanssa. Mussukat.

Tunnin jälkeen meinasikin sitten tulla vesivahinko kun mies kertoi mitä yksi junnuista oli hänelle sanonut (9-v., ei mikään suunnaton ruudinkeksijä mutta ihanan innokas poika). Hän oli mieheltä kysynyt, että miten minä voin saada vauvan kun eihän pojat saa vauvoja?! :ha: :) :maahan: Katsokaas kun hänen mielessään tytöillä ja naisilla ei voi olla lyhyitä hiuksia. Oh dear.


Battodo

Pääsin jopa kerran mukaan miekkatreeneihin, vaude, mutta helkkarin hienoa että menin. Nyt nimittäin ensimmäistä kertaa tekniikat meni läpi sulavasti sillai yrittämättä, asiat vaan loksahti kohdalleen. Niitä tekniikkamuutoksia mitä on käyty läpi ei tarvinnut edes ajatella, ne vaan tuli.

Hiihtelin siinä verkkarit ja sukat päällä bokkenin kanssa, pyysin anteeksi sukkien käyttöä heti aluksi mutta kun nyt niitä ei saa enää äkistämättä jalkaan tai pois. Ei se mitään, sanottiin, pääasia että tulin tunnille.

Treenin loppuun Mat tsekkasi kaikilta Toyama katat 1 & 4, ne piti vetää tosissaan tällä kertaa, eli niin kuin ois vyökokeessa oltu. Ykkönen meni okei ja se nelonen, voi hyvänennii aika, siinä on 180 asteen kääntö ja ensin yhden käden isku ja perään kahden käden isku jolla vastustaja lopetetaan ja avot nyt napsahti. Kaikella 38 raskausviikon viehkeydellä siinä liikuin, mutta meni ihan putkeen ja siitä tuli välitöntä palautetta että ei mitään korjattavaa, sulavaliikkeinen suoritus kaikin puolin.

Pitäisköhän sitä olla koko ajan lasten teossa kun tuntuu että viimeisten kuukausien aikana on taso vaan kohentunut.

***

Treenitauosta päätettyäni lähetin senseille ja senpaille viestin jossa kiitin tuesta jota olen treeneissä raskausaikana saanut. Luulisin, että koko odotusaika on ollut sekä fyysisesti että henkisesti paljon helpompaa kun olen saanut osallistua ja liikunnalla pidettyä pahimmat kolotukset pois. Lupasin myös palata säännölliseen treenirytmiin niin nopeasti kuin kroppa ja jälkikasvu sallii, eiköhän siitä pidetä yhdessä huoli. Vastausviestit olivat niin lämmittäviä, että tuskin oli mitään hormonaalista reaktiota mukana kun kurkkua kuristi niitä lukiessa.

Life is good. 8-)
puen valkeaan / käyn polvilleni / hengitän valoa / hengitän tulta
CMX: Marian ilmestys


Treenipäiväkirja
Kuvake
porky
kylkeenpotkija
Viestit: 3610
Lauteille: Elokuu 2006
Paikkakunta: Espoo

Sisu

Viesti porky »

Kuuostipa tutulle tuo tylsyys. Tiedän, että kuulostaa hölmöltä, mutta nauti nyt siitä tylsyydestä. Koska pian ei oo enää tylsää...

Lykkyä tykö vain kun aika tulee :D
Saija Tarvainen
Kuvake
Sisu
etupotkija
Viestit: 759
Lauteille: Huhtikuu 2009
Paikkakunta: Sydney
Etulaji: Nakamura Ryu Battodo
Takalajit: Kake

Sisu

Viesti Sisu »

Tylsää, tylsää
Oli niin tylsää
Enkä tiennyt
Kuinka myöhemmin kaipaisin
Hitaasti eteenpäin
Laahustavia päiviä


Ultra Bra: Tylsää, Tylsää


Eikohan se suurin piirtein noin mene. Tanaan vietin pari tuntia ikkunaostoksilla ja yhdessa lastentarvikeliikkeessa naisimmeiset olivat ihmeissaan, etta nelja paivaa yli ja viela vaan jaksat kavella. No mikas tassa, kun ei toi muksu halua tulla ulos. On se vahan valunut alaspain, mutta ei kai edelleenkaan tarpeeksi.

Kiitokset lykkimisesta, perjantaina on seuraava tapaaminen synnytyslaakarin kanssa jos mitaan ei ala tapahtua, pitaisi sitten paattaa kaynnistamisesta. En sita kylla alunperin halunnut, mutta nyt tuntuu silta etta mies saa vaikka jattaa kotimatkalla meikalaisen sairaalaan. Jossain paassa kohta poksahtaa.
puen valkeaan / käyn polvilleni / hengitän valoa / hengitän tulta
CMX: Marian ilmestys


Treenipäiväkirja

Seuraajat

Kuvake
Karhu-mami
Kuvake
T.A.G