Punttitreeni ja kamppailuharjoittelu

[Mika]

Mika: Ei pahalla, mutta mutuilet aika paljon. Voisitko hieman valoittaa minkälaisena näet esim. sen potkunyrkkeilijän lajikohtaisen voimaharjoittelun? Tai ei sillä lajilla ole väliä, haluisin vaan kuulla mitä ammattilainen ajattelee asiasta.

Voisitko osoittaa missä olen mutuillut (mutta en ole tätä ilmaissut)?

Potkunyrkkeilijöiden voimaharjoittelusta en juurikaan tiedä, ja juuri siksi kysyinkin asiasta.

[Kehäkettu]

Ameeriikoissahan on ammattivalmennuksessa myös sitä koulukuntaa, missä punteilla ei tehdä räjähtäviä tai lajisuoritusta muistuttavia liikkeitä. Räjähtävyys hoidetaan plyoilla ja lajiharjoitteilla. Tämä malli on myös itselläni pääosin käytössä, vaikka olen "räjäytellytkin"aikoinaan myös punteilla. Eli:
- Punteilla hankitaan tarvittava perusvoima ja lajikohtainen optimaalinen lihasmassa. Rauhalliset toistot, ei repimistä.
- Hermotetaan lihas lajiharjoituksella ja plyoilla/muulla nopeusharjoittelulla.
- Ei matkita lajisuoritusta punteilla>johtaa väärään tekniikkaan vrt. painavampi koripallo, lyönnit punteilla jne.
- Ei monimutkaista periodisointia voimaharjoittelussa.

Selkeä jako koulukunnissa on esim. NFL:ssä, jossa löytyy molemmilta puolilta räjähtäviä ja teknisiä kavereita. Superbowleja on voitettu myös ilman olympianostoja...

[tmm]

Ameeriikoissahan on ammattivalmennuksessa myös sitä koulukuntaa, missä punteilla ei tehdä räjähtäviä tai lajisuoritusta muistuttavia liikkeitä. Räjähtävyys hoidetaan plyoilla ja lajiharjoitteilla. Tämä malli on myös itselläni pääosin käytössä, vaikka olen "räjäytellytkin"aikoinaan myös punteilla. Eli:
- Punteilla hankitaan tarvittava perusvoima ja lajikohtainen optimaalinen lihasmassa. Rauhalliset toistot, ei repimistä.
- Hermotetaan lihas lajiharjoituksella ja plyoilla/muulla nopeusharjoittelulla.
- Ei matkita lajisuoritusta punteilla>johtaa väärään tekniikkaan vrt. painavampi koripallo, lyönnit punteilla jne.
- Ei monimutkaista periodisointia voimaharjoittelussa.

Selkeä jako koulukunnissa on esim. NFL:ssä, jossa löytyy molemmilta puolilta räjähtäviä ja teknisiä kavereita. Superbowleja on voitettu myös ilman olympianostoja...

Tällaista tapaa tunnutaan käyttävän myös vapaaottelijoiden keskuudessa, mikä sinäänsä on ymmärrettävää.

[Elina]

Tarkoitatko että lajikohtaisuus on lajin likeratojen matkimista ja sitten yksiomaan tällaiset liikkeet ovat hyödyllisiä.

En tarkoita.

Kyllä minä katson, että voimaharjoittelussa lajikohtaisuus on oleellista, vaikkei nyt sitten näin ihan jokaisessa liikkeessä tehtäisikään.

Lähinnä mä nyt tässä olen yrittänyt tuoda esille kahta ajatusta voimaharjoittelua koskien: lajikohtaisuus ja voimaharjoittelun tekninen vaativuus. Minusta näitä tulisi pohtia, kun työstetään optimaalista voimaohjelmaa.

Noin muuten olen sitä mieltä, että olympianostoja ja niiden variaatioita hehkutetaan joskus miettimättä kokonaisuutta sen tarkemmin - vaikka itsekin pidän niitä yleisesti ottaen oivina voimaharjoitteluliikkeinä. Olympianostot alkavat olla meemi. Mutta tämä on vain mielipiteeni.

Niin, kannattaa muistaa harjoittelun spesifisyys -periaate. Toisaalta taas perusnostoliikkeistä hyötyy kuitenkin yleisellä tasolla joka tapauksessa esim. koordinaatiokyvyn kehittymisen kautta. Toisaalta taas on turha lisätä harjoittelukuormaa harjoitteilla, joista ei saa riittävän suoraa lajihyötyä, koska loukkaantumisriski on aina olemassa (esim. Boyle käyttää tätä yhtenä perusteena funktionaaliselle harjoittelulle).

Tärkeä muistettava on mielestäni myös sekin, että mikä tahansa voimaharjoite kehittää lihasta tuottamaan voimaa nimenomaan siinä kulmassa ja jopa siinä asennossa, missä harjoite tehdään (myös lihastyötapa vaikuttaa - eli vaikka isometrinen harjoittelu vaikuttaa lihasvoimaa kasvattavasti, se lisää voimantuottoa ainoastaan siinä kulmassa/lähellä sitä nivelkulmaa, jolla harjoitellaan). Esimerkiksi pohjelihaksen vahvistaminen seisten ei vaikuta pohjelihaksen kykyyn tuottaa voimaa selällään maaten. Kuulostaa simppeliltä ja selvältä, mutta silti salilla väännetään liikkeitä, joista ei saada minkäänlaista hyötyä omaan lajisuoritukseen, vaikka se saattaa olla harjoittelun tavoitteena.

[sivarinlötkö]

Esimerkiksi pohjelihaksen vahvistaminen seisten ei vaikuta pohjelihaksen kykyyn tuottaa voimaa selällään maaten.

En ymmärrä. Mistä se pohjelihas tietää ollaanko vaaka- vai pystytasossa?

[Kehäkettu]

Tärkeä muistettava on mielestäni myös sekin, että mikä tahansa voimaharjoite kehittää lihasta tuottamaan voimaa nimenomaan siinä kulmassa ja jopa siinä asennossa, missä harjoite tehdään (myös lihastyötapa vaikuttaa - eli vaikka isometrinen harjoittelu vaikuttaa lihasvoimaa kasvattavasti, se lisää voimantuottoa ainoastaan siinä kulmassa/lähellä sitä nivelkulmaa, jolla harjoitellaan). Esimerkiksi pohjelihaksen vahvistaminen seisten ei vaikuta pohjelihaksen kykyyn tuottaa voimaa selällään maaten. Kuulostaa simppeliltä ja selvältä, mutta silti salilla väännetään liikkeitä, joista ei saada minkäänlaista hyötyä omaan lajisuoritukseen, vaikka se saattaa olla harjoittelun tavoitteena.

Väitätkö tosissasi ettei seisten tehty pohjelihaksen vahvistaminen vaikuta pohjelihaksen voimantuottoon maaten?Missä tuollaista opetetaan?

Isometrisen voiman osalta allekirjoitan...

[obmijoy]

Monestiko viikossa näitä treenejä pitäisi/ pystyisi järkevästi tekemään kehittyäkseen, jos lajitreenejä on 5-6/vko? Onko mahdollista sijoittaa voimaharjoitus esim. lajitreenin perään? Otetaan huomioon, ettei arkiaamuisin ole mahdollisuutta treenata.

Kyllä tuo kehittyminen riippuu ihan siitä lähtötasosta. Vähän harjoitelleelle yleensä riittää yksikin kerta, kun taas enemmän harjoitellut tarvitsee monesti sen kahdesta kolmeen kertaa.

Ei tuo laji- ja voimatreenin yhdistäminen mikään mahdoton ajatus ole. Toki silloin voimatreeni kannattaa pitää lyhyenä ja simppelinä. Jos kerran viikossa pääsisi tekemään perusteellisemman voimatreenin lajiharjoituksesta erillään ja kerran tai kahdesti sitten jotain (harkittua) lajiharjoituksen yhteydessä, niin siinä ois varmasti jo riittävästi, etenkin kun levätäkin pitää joskus!

Ok. Jotenkin näin olen itsekin asian pähkäillyt.

Treenien jälkeen tehtävät liikeet olisi varmaan syytä pitää motoristisesti helpompina, ettei väsyneenä satu vahinkoja? Eli olisivatko leuanvedot, dipit, (kirotun funktionaaliset) kahvakuulailut ja muut mahdollisimman "turvalliset" koko vartaloa kuormittavat liikkeet hyvä vaihtoehto?

Jos tekee treenin jälkeisessä puntissa esim. korkeaa vetoa, power curlia tms. levytankoliikettä, niin onko painoilla kuinka suuri merkitys? 40- 60%1RM, 50-80%1RM vai riittääkö kunhan tekee

Olen nykyään pyrkinyt tekemään kerran viikkoon jonkun treenin jälkeen svedbergit 40 kilolla, jolloin sarjassa on aina 8 toistoa. Kävisikö tällainen järkevästi toiseksi treenin jälkeiseksi jumpaksi?

Paljon kysymyksiä, mutta enpä ainakaan tieltä eksy...

Eilen laitoin tänne tai sitte en laittanut voi olla että meni väärään osoitteeseen.
Mutta tuskin kumminkaan, luulen että siirrettiin tonne
http://www.potku.net/forum/viewtopic.ph ... 10#p532786" onclick="window.open(this.href);return false;
jotta noi mun sekoilut olis omassa karsinassa
tohon liittyen

Monestiko viikossa näitä treenejä pitäisi/ pystyisi järkevästi tekemään kehittyäkseen, jos lajitreenejä on 5-6/vko? Onko mahdollista sijoittaa voimaharjoitus esim. lajitreenin perään? Otetaan huomioon, ettei arkiaamuisin ole mahdollisuutta treenata.

[NJN]

Mika: Ei pahalla, mutta mutuilet aika paljon. Voisitko hieman valoittaa minkälaisena näet esim. sen potkunyrkkeilijän lajikohtaisen voimaharjoittelun? Tai ei sillä lajilla ole väliä, haluisin vaan kuulla mitä ammattilainen ajattelee asiasta.

Voisitko osoittaa missä olen mutuillut (mutta en ole tätä ilmaissut)?

Potkunyrkkeilijöiden voimaharjoittelusta en juurikaan tiedä, ja juuri siksi kysyinkin asiasta.

Edit. Näyttää tuo minun viesti niin ikävän negatiiviseltä, että parempi kun pyyhitään pois. Annetaan olla. Syön sanani.

[jujigatame]

Rive, penkki, kyykky, leuat yms. liikkeet luovat pohjaa lajivoimalle. Ensisijaisesti vahvistuu tietenkin niissä liikkeissä mitä tekee. Jos tekee kahvakuulaa niin tulee vahvemmaksi kahvakuulassa. Onhan kahvakuulaliikkeet monipuolisia ja hyviä, mutta ei ne suoraa vahvista laijissa sen kummemmin kuin muutkaan liikkeet. Tietenkin myös vaikkapa voimistelu ja vastaava lisää enemmän koordinaatiota muttei se välttämättä suoraan korreloi painivoimaan tai lyöntivoimaan.

Punttivoimasta ja "funktionaalisuudesta". Kuka täällä on paininut vaikkapa 150kilon penkkaajan, 250kilon mavettajan tai 200 kilon kyykkääjän kanssa joka olisi heikko ja vailla "käytännön voimaa"? Silloin kun on lajitreeniäkin takana.

[villem]

Mistä potkunyrkkeilyn kiertopotku lähtee? Vaatiiko kova potku voimaa?
Kas siinäpä kysymys. Voisin jopa erehtyä kuvittelemaan, että se lähtisi melkein samasta asennosta kuin raaka rive riipuksista. Voisin jopa erehtyä kuvittelemaan, että se vaatii samanlaista voimaa mitä yllämainittu vaatii.
Olen jopa nähnyt, että potkunyrkkeilijä tekee rinnallevetoa niin.
Ja vielä kysymyksenä liikuntatieteiden oppineille, miksi potkunyrkkeilijätkin joskus tekevät loikkaharjoituksia? Eiväthän he kehässä tasajalkaa hypi vastustajan päälle...

[Mika]

Tärkeäähän tässä on huomata se, että tapoja on aina monia. Mikään yksi tie ei koskaan ole kaikille se ainoa ja oikea (ja usein yhdenkin ihmisen kohdalla polku saattaa muuttua matkan varrella).

Kannattaa huomata minkä kommentin siivittämänä tähän keskusteluun saavuin.

[NJN]

Tärkeäähän tässä on huomata se, että tapoja on aina monia. Mikään yksi tie ei koskaan ole kaikille se ainoa ja oikea (ja usein yhdenkin ihmisen kohdalla polku saattaa muuttua matkan varrella).

Kannattaa huomata minkä kommentin siivittämänä tähän keskusteluun saavuin.

Ilmeisesti tarkoitat tätä viestiäni.

Jep, tuo on aika hyvä suhde. Tai ainakin koutsi sitä aikoinaan ahkerasti hoki. Muutenkin näkisin riven raakana tärkeimpänä perusliikkeenä esim. kamppailijalle. Joillain YU-pojilla on rive jopa parempi kuin maastanosto. Itse olen aina ollut suhteellisen huono rinnallevedossa, johtuen ei niin optimaalisesta tekniikasta. Maksimi liikkui siinä 150-160, mave maksimin ollessa 300. Huippujätkät ottavat tuollaisella perusvoimatasolla rinnalle yli 200kg

Mitä yrität sanoa?

[Sampo]

Ihan yleisesti: Se, että lajin X harrastajat tai kilpailijat tekevät liikettä Y harjoittelussaan, ei välttämättä tarkoita sitä, että ko. liikkeestä on juuri minkään vertaa hyötyä itse lajiin. Monissa lajeissa (nimeämättä mitään erikseen) tehdään joitain asioita vain sen vuoksi, että niin on aina tehty. Ilman sen kummempia perusteita siis.

Vaikka RiVe ei välttämättä muistuta potkunyrkkeilyn (tai monen muunkaan lajin) lajisuoritusta 1:1, on sen tekemisestä tottakai hyötyä lajin kannalta, onhan kyseessä kehon isoja lihaksia (ja niiden välistä yhteistoimintaa) aktivoiva liike, joka vielä usein pyritään tekemään räjähtävästi (toki muunkinlaista rinnallevetoa olen nähnyt). Itse näkisin, että liikkeen suurin hyöty (lajiin kuin lajiin) on nimenomaan tuossa lantion ojennusvoiman kehittämisessä (aivan kuten villem tuossa kirjoittikin). Toki sitäkin voi kehittää myös monilla muilla liikkeillä.

Omasta mielestä suurimmat heikkoudet rinnallevedossa liikkeenä ovat:
a.) Kyseessä on kahden käden & kahden jalan liike (toki tekemällä liikkeen esim. käsipainolla tai kahvakuulalla, on tämäkin "ongelma" poistettu)
b.) Liikkeen tekninen vaikeus (olen edelleen tätä mieltä. Vahvasti.)

Tai itseasiassa. Kumoan/täsmennän hieman sanomisiani jälkimmäiseen kohtaan liittyen. Rinnalleveto (tangolla tehtynä) ei liikkenä suinkaan ole poikkeuksellisen vaikea oppia (joskaan ei myöskään sieltä kaikista helpoimmasta päästä), kysymys on enemmänkin siitä, että hyviä, liikkeen oikeasti osaavia valmentajia on harvassa.

Mutta kuten tästäkin keskustelusta on moneen kertaan käynyt ilmi, voi samaan lopputulokseen päästä montaa eri reittiä, eikä absoluuttista totuutta tämän asian suhteen ole olemassa. Siksi tästä asiasta varmasti onkin niin kiva vääntää kättä. Tästäkin keskustelusta on taas tullut uusia ajatuksia / oppia asian suhteen.

Loppukaneettina sanottakoon, että "ylimääräisestä" voimasta (oli se sitten miten tahansa hankittua) ei varmasti koskaan ole mitään haittaa, mutta ei siitä kyllä välttämättä ole yhtään mitään hyötyäkään

[jujigatame]

Olen myös näin ymmärtänyt, että riven "erinomaisuus" perustuu lantion (ja koko kropan) käyttöön ja sen vahvistumiseen. Tästä saa sitten hyvän voimapohjan vaikkapa heittelylle tai mätkimiselle.

Minun mielestä voimasta on aina hyötyä

[Mika]

Ilmeisesti tarkoitat tätä viestiäni.

Kyllä. Mutta siihen ei sinänsä tarvitse palata, koska tarkensit sitä sen jälkeen (siksi en sitä lainannutkaan).

Mitä yrität sanoa?

Lähinnä vastasin tuossa villem:lle koskien osuuttani tässä keskustelussa.

Jos tuosta potkunyrkkeilijöiden voimaharjoittelusta halutaan keskustella, olisi varmasti hyvä jos joku potkunyrkkeilyvalmentaja (esim. Lepa) tai joku kilpatason harrastaja (esim. Johannes) lausuisi muutaman sanan aiheesta.