Ensimmäinen "kokkaus" muistoni on vähän samankaltainen. En kyllä ole ihan varma muistanko sitä itse, mutta mokomalle on tullut naurettua senverran runsaasti etten kyllä ole sitä ihan heti unohtamassa.Tyttö kirjoitti: Mulla ensimmäisiä kokkailumuistoja on, kun äiti antoi mulle luvan tehdä lihakeittoa. Neuvoi, että liha löytyy pakastimesta "sieltä ja sieltä". Jotain meni kuitenkin vikaan, kun onnistuin ottamaan pakastimesta naudan sisäfilettä (enhän mä silloin mitenkään tunnistanut, että mikä oli mitäkin). Siitä sitten iloisesti keittoa vääntämään ja äiti oli niin **###piippiip** vihainen. Oli säästänyt lihaa johonkin parempaan tilaisuuteen. Kallistakin liha silloin oli, eikä meillä sellaista joka päivä syöty. Toisaalta oli myös vähän äidin ohjeistuksenkin vika. Monet naurut on tuosta tullut kyllä jälkeenpäin, ei joka perheessä sisäfileestä lihakeittoa tehdä.
Oli muistaakseni joulu ja meidän ei niin kovin rikkaaseen perheeseen(lehdenjakaja+yo-opiskelija+3 skidiä) oli ostettu poikkeuksellisesti purkillinen kaviaaria.
Mun ruoanlaitto on aina ollut aika intuitiopohjaista, mutta ilmeisesti suunta on sentään vähän järkevämpään päin kun tosiaan tuolloin sekotin kaviaarista ja persikkanektarista "päärynämehua", vanhemmat tykkäs
Niin ja teen häkkislientä jokaisesta joka uskaltaa tulla kommentoimaan jonkun safkan väärää kirjoitusmuotoa