Kovaa lyömisen ABC

[Harri Ylilammi]

Mitä nikseja ja neuvoja potkulaisilla olis noihin kunnon tyrmäys-iskuihin? Tietysti 'targeting', eli se mihin isku kohdistuu, on tärkeää, mutta mitä muuta tarvitaan? Ei voi olla ainakaan niin, että sen oppii automaattisesti. Koska ammattilaisistakin toiset lyövät kovaa, toiset kovempaa, ja toiset vähän hiljempaa.

Kaikki nyrkkeily-valmentajathan ei opeta lyömään kovaa (?), koska tähtäävät olympia-nyrkkeilijöiden kehittämiseen, jossa siis taito ja pisteet ovat se pääasia. Kun taas ammattilaisnyrkkeilyssä sekä itsepuolustuksessa ne tyrmäysiskut on etusijalla.

[MikkoH]

Itsehän en lyödä osaa, mutta mielenkiinnosta tuli katsottua tuollainen dokkari:

http://www.knockoutsecrets.com/" onclick="window.open(this.href);return false;

Suosittelen lämpimästi nyrkkihippasia seuraaville.

[Clancy B.]

ajoitus, omat siltät auki kun vastustajan menee kiinni. Eli vastaan lyöminen. Olla terävämpi ja nopeampi, usein pudotus tulee kun toinen "kauhoo" oman lyönnin eli liikerata liian pitkä=virheellinen vaikka yliolan koukussa ja toinen, vaikka aloittaa oman lyöntinsä kehollisesti myöhemmin, ehtii perille ensin.
Lyhyt suora tai yläkoukku yksittäisistä paras, oman väistön jälkeen lyöt koviten.

parhaat yhdistelmät mielestäni:

takasuora (vajaana) + etukäden sivukoukku
takakäden kohokoukku+etukäden sivukoukku

kropasta pudotukset onkin sitten erikseen. Hari just pudotti Zambidin nätisti takakäden suoralla kroppaan, siinä katosi rohkeus kaverilta. Tahdonalaiseen kykyyn vaikuttaminen on miesmäisempää puuhaa kuin tajun pois lyöminen "puun takaa".

"When your plans go wrong and you turn out the light,
But inside your mind you have to put up a fight"

taitoa ei oikeen voi oppia muuta kuin kisaamalla lajeissa joissa tää on mahdollista.

[No2Mad]

Mitään oikotietä onneen ei ole. Jotkut omaavat luonnostaan tyrmäys voiman niille voi olla vain kateellinen. Joillekin se tulee kovan työn tuloksena. Ei ole olemassa mitään temppua millä sen saisi yhdessä yössä itselleen vaan vaaditaan paljon raakaa työtä sen eteen. Kyse on kumminkin ominaisuudesta jossa yhdistyy monta asiaa.

[Mjölnir]

Mielestäni kovaa lyöminen on pienemmässä asemassa tyrmäyksen saamisessa kuin se oikea osumakohta ja ajoitus.

Optimaalista tietysti olisi, että voi lyödän nopeasti, tarkasti ja todella lujaa...

Mutta mielestäni ominaisuuksia kannatta kehittää siinä järjestyksessä, että ensin tarkkuus, sitten nopeus ja lopuksi lisää voimaa lyöntiin.

[Ralle Ryökäle]

Oman kokemuksen mukaan ne tyrmäävät lyönnit ovat rentoja, nopeita ja lyhyitä.
Päästä tyrmääminen perustuu nopeaan äkkinäiseen iskuun pään alueelle, joka hölskäyttää sekunin murto-osassa aivoja riittävän määrän.
Etukäden suoralla nopeasti oikaisten saavuttaa halutun tuloksen jos osaa asiansa.
Hommassa on tärkeänä tekijänä toki se, että vastapuoli ei kerkeä lyöntiin varautua, ainakaan liikaa.
Eli hämäyksen kautta... Ite käytän esim oikeaa kättä tehden sillä noin 10cm nopean valenoston, jolloin vastustajan huomio siirtyy tähän liikkeeseen, siinä samassa lähtee rento räjähtävän kova etukäden suora, ehkä kaksikin kohti leuankärkeä tai nenää.
Läheltä lyödyt nopeat yläkoukut ovat myös erittäin hyviä tyrmäämiseen, näitä on hyvä lyödä (puskista) iholla matalassa puolustuksessa oltaessa.

Lujaa lyöminen on kyllä taitonsa. Oman kropan käyttö järkevässä suhteessa on jokaisen vain itse haettava, ettei liioittele lyömistään, eikä siltikään tee sitä vajaasti.
Omassa lyöntitekniikassani nopeuden lisäämiseen on ollut alusta asti käden rentona (myös nyrkin) matkaan lähettäminen. Nyrkki puristuu muotoonsa vasta parikymmentä senttiä ennen kohdetta ja kropan massa seuraa rentoa lyöntiä riittävällä viiveellä, olematta silti hidaste.

Painot kädessä lyöminen on myös erittäin tärkeä elementti, lyöntinopeuden ja voiman lisäämiseksi.

[Clancy B.]

ja jotkut lähtevät "hakemaan tyrmäystä", toiset taas tekevät työtätyötätyötä ja jossain vaiheessa se tulee jos on tullakseen. Itse suosin jälkimmäistä varsinkin silloin kun kilpakumppani on tasaveroinen. Myös hyvä tapa on vetää vartaloon vaikka 4 lyönnin koukkusarja ja sitten sivukoukku ylös, tai iteasiassa mikä vaan lyöntisarja joka herpaannuttaa mielen ja jopa sulkee silmät on hyvä päättää koukkuun tai muuhun itselleen sopivaan "tyrmäyslyöntiin". Silloin ne tyrmäykset tulee usein kun kohde ei näe lyönnin alkua.

pari asiaa vielä jotka tärkeitä:
1.laji, mitä monipuolisempi niin eri ulottuvuudet vrt.nyrkkeily-thainyrkkeily-vapaaottelu. Monipuolisemmassa lajissa mahdollisuudet ja sitämyötä riskit suuremmat. Enemmän hämäysmahdollisuuksia jne.
2. kunto(kestävyys/nopeus). varsinkin kun mennään ottelun loppu-osaan niin mitä parempi on hetken kunto niin paremmin toimii pää, jos vastustaja väsyneempi niin mahdollisuudet moninkertaistuvat koska toisen mieli ei enää niin mukana ja liikkeet hidastuneet.

nyrkkeily http://www.youtube.com/watch?v=B22NUQGoevk
thai boxing http://www.youtube.com/watch?v=EfWEVl-5itk
mma http://www.youtube.com/watch?v=fEEeBAsq ... re=related

[Ile]

Voin hyvin yhtyä muutamaan edelliseen puheevuoroon.

Lisäkommenttina ja esimerkkinä nostaisin esille M. Tysonin, joka ainakin mediajulkisuudessa tunnetaan (vai tunnettiin) juuri kovalyöntisenä "tyrmääjätyyppinä".

Ja kyllähän ne raskaita vetoja olikin. Mutta vähemmälle huomiolle suuren yleisön näkökulmasta ehkä jäi se, että kaverihan oli oikeasti raskassarjalaiseksi teknisesti erittäin taitava ja omasi erittäin hyvän ottelusilmän (ja tietysti sen pokan). Ja vaikka mielikuviin on jäänyt kuva agressiivisesta hyökkäystekniikasta, niin mielestäni tärkeä osa tyrmäyspitoista menestystarinaa oli erittäin hyvä puolustustekniikka väistöineen ja nopeine vartalon liikkeineen ("peek-a-boo style" by Cus D'amato tai jotain...). Tyson siis rakensi erittäin hyvin ne tyrmäyspaikat.

Ralle Ryökäleen ajatusta rentoudesta komppaan kovasti. Itselläkin keskeinen ulottuvuus lyöntitekniikan harjoittelussa on ajatus rennon ja kovan vuorottelusta.

[Lohikäärmepallo]

Jep, Tyson oli huippuvuosinaan todella taivata tyrmäämään. Kun hänen matsejaan katsoo videolta, ei voi kuin ihailla sitä taitoa, jolla ukon kädet löytävät leuankärjen vähän joka suunnasta.

Itse en ole tyrmännyt ketään, paitsi kerran kuristamalla ja sekin meni oikeastaan enemmän keltanokkaisuuden kuin taidon piikkiin. Onneksi ei käynyt pahemmin.

[No2Mad]

Omassa lyöntitekniikassani nopeuden lisäämiseen on ollut alusta asti käden rentona (myös nyrkin) matkaan lähettäminen. Nyrkki puristuu muotoonsa vasta parikymmentä senttiä ennen kohdetta ja kropan massa seuraa rentoa lyöntiä riittävällä viiveellä, olematta silti hidaste.

Saisinko hieman tarkennusa tuohon käden rentona nyrkin puristus osioon ennen kuin rupean asiasta kinaamaan.

[Ile]

Ryökäle vastatkoon omasta puolestaan, mutta minun mielestäni se rentous on osa terävät lyönnit mahdollistavaa iskutekniikkaa. Siis sormiahan ei ole syytä erityisesti puristaa nyrkkiin esimerkiksi silloin, kun kädet ovat normaalissa otteluasennossa. En sitten osaa analysoida, millä etäisyydellä kohteesta se tiukka nyrkki lopullisesti syntyy, mutta ideana kai on ruoskamainen sivallus, johon tulee se loppukiristys/"siimaus" niin kuin nyrkkeilyssä opetetaan.

Ei se rentous toki sitä tarkoita, että esimerkiksi ranne vispaisi valtoimenaan - rannelinja lienee kohtalaisen suora silloinkin jos kädet ovat avoimena otteluasennossa, mutta nyrkkiä ei siis puristeta kiinni.

Kokemukseni mukaan tuo ajatus löysästä vs. tiukasta nyrkistä toimii varsinkin sellaisena mielen työkaluna nimenomaan lyöntiharjoittelussa ja ohjaa välttämään muutakin turhaa jännittämistä koko ylävartalossa.

Tyypillisesti hyvien nyrkkeilijöiden ottessa esim. varjoa heidän kämmenensä ovat suojauksessa rennosti auki ja puristuvat nyrkkiin lyödessä.

[Ralle Ryökäle]

Omassa lyöntitekniikassani nopeuden lisäämiseen on ollut alusta asti käden rentona (myös nyrkin) matkaan lähettäminen. Nyrkki puristuu muotoonsa vasta parikymmentä senttiä ennen kohdetta ja kropan massa seuraa rentoa lyöntiä riittävällä viiveellä, olematta silti hidaste.

Saisinko hieman tarkennusa tuohon käden rentona nyrkin puristus osioon ennen kuin rupean asiasta kinaamaan.

Ile tossa ihan hyvin asiaa kommentoikin.
Tokihan käsi nyrkissä on kokoajan, mutta nyrkki on lyödessäni suht rentona ennen osumakohdan lähestymistä.
Kokeileppas vaikka siinä päätteen ääressä istuessasi. Lyödä käsi valmiiksi lujasti nyrkkiin puristettuna, tehokkaasti nopeaa lyöntiä. Veikkaan ettei hirveän hyvin onnistu.
Sen jälkeen kokeilet tuota rennosti mutta voimakkaan nopeasti lähtevää ruoskaisua.
Äääh... On tää niin perkeleen vaikee pukea tekstiksi, mutta toivottavasti ymmärsit.
Näyttäminen ois hemmetin paljon helpompaa

[Clancy B.]

Tysonista ja nyrkkeilystä:
Tyson nimenomaan löi paljon u-väistöstä jota teki kokoajan puolietäisyydellä. Väistöstä lyöt kovaa ja aina oman lyönnin tai lyöntisarjan jälkeen väistö. Katsokaa lantion käyttöä, aivan kuulalaakeri. Käsi ei paljoa kehosta irtoa koukuissa mikä just oikein ja lyö koko kropalla. Toki jossain hidastuksissa voitte nähdä kun dirty-boxing astuu kuvaan ja Mike pudottaa vastustajia kyynärpäällä kun tuomari toisella puolella...kääntää läheltä koukun lopuksi "ohi" nääs.

Nyrkkeilyssä kun lisäksi on tärkeää että ottaa vähän osumaa itse ja siinähän Mike oli hyvä huippuvuosinaan.

[No2Mad]

Omassa lyöntitekniikassani nopeuden lisäämiseen on ollut alusta asti käden rentona (myös nyrkin) matkaan lähettäminen. Nyrkki puristuu muotoonsa vasta parikymmentä senttiä ennen kohdetta ja kropan massa seuraa rentoa lyöntiä riittävällä viiveellä, olematta silti hidaste.

Saisinko hieman tarkennusa tuohon käden rentona nyrkin puristus osioon ennen kuin rupean asiasta kinaamaan.

Tokihan käsi nyrkissä on kokoajan, mutta nyrkki on lyödessäni suht rentona ennen osumakohdan lähestymistä.

Tätä minä hainkin. Joskus kun kuulee tästä rennon käden selityksestä liikaa elokuvia katsoneiden mallin. Eli käsi auki ja sit vasta kiinni eli nyrkkiin kun osutaan. Heille olen kohteliaasti sanonut että pskn marjat.

[Clancy B.]

hyvä testitapa tuohon että onko tullu lyötyä oikein kun kovan harjoituksen/leirin jälkeen on forearmit kipeenä niin olet juuri tehnyt noin kuin pitää, käsi tiukaksi juuri ennen osumahetkeä, 1.lihas mikä ottaa impaktin vastaan on käytännössä siis kipeenä on ed.mainittu.
Jos alkaa olkapäät ja selkä kipunoimaan vaan niin tekniikka viturallaan.

Ite en käytä siteitä vaikka valtaosa käyttää, en ole törmännyt mihinkään ongelmiin joten joko lyön niin hiljaa tai...kyllähän ammattinyrkkeilyssä on valtava duuni sitojalla/teippaajalla, niinmoiset setit rakennetaan käsiin.