Juokseminen

[Eppu]

Onkohan mulla luontaisesti korkean maksimisykkeen lisäksi jotain muutakin ongelmaa? Jos meinaa juoksuksi tai hölkäksi kutsua sellaista liikuntaa, jossa mulla pysyy sykkeet pk-alueella, on sekaisin. No huono peruskunto ei sitten toisaalta selittynyt silläkään, että tänään lähdin lenkille väärän kaverin peesin ja vedin 184 keskisykkeillä 35 minuuttia, mikä lienee siis tuonne VK+/MK -alueella ja mielestäni aika pitkään? Vai onko toi Polar rikki? Tai juoksutekniikassa jotain todella väärää.

[flammee]

En niin kovasti ole perehtynyt/harrastanut sykepohjaista harjoittelua, mutta sen vähän perusteella mitä olen, niin juoksun alkuvaiheessa, tyyliin eka vartti, sykkeet nousee herkästi aika korkealle, ja toisekseen jos sykevyö on löysällä niin se näyttää herkästi pari-kolmekymmentä lyöntiä liikaa. Väittävät myös että teknisen paidan aiheuttama staattinen sähkö saattaa häiritä sykemittaria... Millä vauhdilla ja millä sykkeillä etenet pk-alueella?

[Eppu]

Laskennallisten perusteiden mukaisesti noin 126-147 alueella. Vauhdista en oikein osaa sanoa, kun tosiaan paljoa en juokse ja muutenkin pyrin enemmän syketaso/harjoituksen kesto perusteella hölkkäilemään. Ehkäpä pitää lähteä ongelmanratkaisuun: a) kiristä sykevyötä (Se tosiaan saattaa joskus jopa liikkua) b) treenataan enemmän ja paremmin.

[flammee]

Joo, ihan ok sykealueelta tuo pk-alueesi kuulostaa, vaikkakin alle 135:n on ainakin itelleni vähän turhan haastavan hidas alue. Ite käytän pk:n määritelmänä maffetonen kaavaa; 180-oma ikä on yläraja ja alaraja kymmentä alempi. Eli 136-146. Sykemittarilla olen suunnilleen tarkistanut että millä vauhdilla tällä sykealueella pysyy ja minkätuntuinen rasitus se on, mutta aika harvon viitsii sykevyötä käyttää, vaikka pk:ta juoksisikin, pelkkä gps-kello on paljon kätevämpi ja mukavampi ja vauhti arvona kiinnostaa enemmän kuin syke. Juoksen siis mieluummin vauhtiperusteisesti, tähän löytyy pätevän oloisia laskureita, kuten esim. juoksija-lehden: http://www.juoksija-lehti.fi/Default.aspx?tabid=3233" onclick="window.open(this.href);return false; , sekä edellä linkittämäni mcmillanin laskuri. Kuitenkin noilla pyritään samaan vaikutusmekanismiin kuin sykeperustaisella harjoittelulla. Juoksija-lehden laskuri antaa kyllä hitaammat vauhdit kevyelle/palauttavalle lenkille.

[Sementti]

Itse tulee hölkyteltyä käytännössä aina PK alueella kun etenen samalla koiran ravivauhtia mikä ei ole pienehkölle koiralle mikään hirmuinen. Yleensä nopeudet pyörii siinä päälle 9 - 10 km/h, matka vain sitten vaihtelee 5 - 15km välillä.
Tässä esimerkiksi viime viikon pisin: http://www.movescount.com/moves/move6868301" onclick="window.open(this.href);return false; ja
tämänpäiväinen: http://www.movescount.com/moves/move6993144" onclick="window.open(this.href);return false;

Itsellänikin joskus aikoinaan oli täysi mahdottomuus juosta pk alueilla, sykkeet nousi helposti sinne 180 tuntumaan, onneksi tuo koira tuli niin samalla nopeudet tasoittu ja PK kunto lähti nousuun. Ainakin omasta ja äidin mielestä

[Sementti]

Mitä tuohon sykealue treenaamiseen muutoin tulee niin juokseminen menee aika tarkkaan tuohon 140 tuntumaan. Kahvakuulailu menee sinne 150 pintaan http://www.movescount.com/moves/move7003340" onclick="window.open(this.href);return false;
ja lajitreenit sitten 160 pintaan http://www.movescount.com/moves/move6922337" onclick="window.open(this.href);return false;.
En näe ainakaan itse järkeä alkaa vielä erikseen juoksemisessa kikkailemaan eri sykealueilla, vai mitä mieltä muu väki on?

[Mika]

Eppu, tiedätkö maksimisykkeesi vai perustuuko se arvioon?

[Elina]

No, sehän on aika yleistä, että kuntoliikkujilla sykkeet huitelee hitaassakin juoksussa korkealla, varsinkin jos treenaaminen tapahtuu yleensä pk-tason yläpuolella (ts. peruskunto on heikko). Sykkeitään saa alemmas harjoittelemalla pk-sykkeillä, eli matamishidas vauhti ja sitä rataa.

[Eppu]

Eppu, tiedätkö maksimisykkeesi vai perustuuko se arvioon?

Reilu vuosi sitten oli 210. Kuntotesteissä monella eri mittarilla päädytty samoille heitteille ja epäluuloisuuden vuoksi sydänlääkärin kautta haettu vauhtia. Pitäisi olla sinnepäin. Siinä on yksi syy miksi en oikein tunnu osaavan sykkeeseen perustuvaa harjoittelua, vaikka oikeanlainen harjoittelun rakenne minua huimasti kiinnostaakin.

Mitä tuo peruskunto sitten oikeastaan edes meinaa, koska toisaalta pystyn kantamusten kanssa kävelemään helposti 30km tuntematta seuraavana päivänä edes väsymystä kropassa (Jos ravitsemus kunnossa)?

[Elina]

Juostessa se ylös-alas -suuntainen liike aikaansaa sen, että sykkeet pomppaavat ylös, vaikka sinällään rasitustaso ei olisikaan hirveästi vaikka juuri tuota kävelyhommaa suurempaa tuntemusten osalta. Juoksusykkeiden osalta peruskuntoa voi kehittää juuri juoksemalla hitaasti niin, että juoksurasitukseen tottuu. Eri asia on sitten se, haluatko juurikin kehittää nimenomaan juoksukuntoa niin, että pysyt siellä tietyissä arvioiduissa sykerajoissa esimerkiksi peruskunnon osalta, vai riittääkö sulle se, että pystyt silloin tällöin juoksemaan haluamasi lenkin kohtuullisilla sykkeillä. Sykkeiden pomppaamiseen ylös vaikuttaa myös sekin, millä rasitustasolla on pääsääntöisesti kehonsa totuttanut toimimaan. Mä juoksin reilu kymmenen vuotta sitten kympin lenkitkin 190 sykkeillä ilman että tuntui sen kummemmin raskaalta, koska en juurikaan ollut tehnyt mitään matalampisykkeistä harjoittelua. Eihän siitä sinällään haittaa ollut, mutta määrällisesti olisin varmasti voinut harjoitella suurempia määriä, jos harjoittelu ei olisi ollut koko ajan noin kuormittavaa. Mullehan sillä ei nyt ollut suurempaa merkitystä, mutta joku huippu-urheilijaksi tähtäävä olisi ollut pirullisissa ongelmissa.

[Mika]

Olen Elinan kanssa samaa mieltä. Syke on apuväline, ei tavoite. Sykkeen takia harjoitteleminen vaatisi hyvät perustelut. Huippu-urheilijat ovat sitten toki luku sinänsä.

Minulta mitattiin korkeat laktaattipitoisuudet ollessani jälleen kerran oppilasryhmämme koerottana yliopistomme labrassa. Tähän aikaan urheilin erittäin paljon (15-20 tuntia viikossa pääasiassa hyvin kuormittavaa liikuntaa). Minua vitutti moinen. Hetken. Kunnes käytin taas järkeäni ja sitä tietoa, jota samainen testannut proffa oli jakanut luennoillaan. Siinä nimittäin on sellainen pieni koukero, että happoalueella treenaaminen kehittää laktaattien poistamiskyvyn, jonka suhteen en siis suoriutunut hyvin tuossa Wingate-testissä, lisäksi laktaattien sietämiskykyä. En siis sinänsä murehtisi sykealueista (ilman tarkempaa syytä), jos kaikki skulaa kuten pitääkin.

[flammee]

Olen Elinan kanssa samaa mieltä. Syke on apuväline, ei tavoite. Sykkeen takia harjoitteleminen vaatisi hyvät perustelut. Huippu-urheilijat ovat sitten toki luku sinänsä.

Minulta mitattiin korkeat laktaattipitoisuudet ollessani jälleen kerran oppilasryhmämme koerottana yliopistomme labrassa. Tähän aikaan urheilin erittäin paljon (15-20 tuntia viikossa pääasiassa hyvin kuormittavaa liikuntaa). Minua vitutti moinen. Hetken. Kunnes käytin taas järkeäni ja sitä tietoa, jota samainen testannut proffa oli jakanut luennoillaan. Siinä nimittäin on sellainen pieni koukero, että happoalueella treenaaminen kehittää laktaattien poistamiskyvyn, jonka suhteen en siis suoriutunut hyvin tuossa Wingate-testissä, lisäksi laktaattien sietämiskykyä. En siis sinänsä murehtisi sykealueista (ilman tarkempaa syytä), jos kaikki skulaa kuten pitääkin.

Noo, kyllä siitä peruskunnosta on hyötyä muillekin kuin huippu-urheilijoille. Kovasti kuormittava harjoittelu ei sitä vaan pahemmin kehitä, mutta toki kovasti kuormittavalla harjoittelulla tekee suorituksia joilla suhteellisen lyhyen aikaa porskuttaa varsin hyvin. Peruskuntoharjoittelun hyvänä puolena on oheisharjoittelumuotona se ettei se kuormita kovin paljoa, eli se ei ole pois siitä lajiharjoittelusta.

[Mika]

Tuo vaatisi nyt vähän tarkennuksia ja lähteitä. Minä olen sitä mieltä, että tavalliselle kuntoilijalle peruskuntoharjoittelun merkitys on vähäisempää kuin yleensä annetaan ymmärtää. Jotenkin peruskunnosta on tullut sellainen termi, jota viljellään ihan huoletta tietämättä siitä sen enempää.

Jos joku harrastaa vaikka jalkapalloa ja pystyy pelaamaan pelinsä ongelmitta, miksi hänen pitäisi vielä erikseen kehittää peruskuntoaan?

[Elina]

Tämä onkin kokonaisuudessaan mielenkiintoinen matopurkki. Esimerkiksi uusien tutkimusten mukaan vaikkapa intervalliharjoittelu on yhtä kehittävää kuin pidempi kestävyysharjoitus, ja tätä on tarkasteltu myös kuntoutuksen puolella. Kyse onkin mielestäni siitä, millaiseen kuntotasoon ja harjoittelumääriin tähdätään, eli lyhyemmin, mikä on harjoittelun pohjimmainen tavoite. Jos kymmenen kertaa viikossa liikkuvan harjoittelun pääpaino on koko ajan siellä vähintään vk-alueella (vai pitäiskö sanoa vk2), niin ei varmastikaan kehitystä tapahdu.

[Sementti]

Tämä onkin kokonaisuudessaan mielenkiintoinen matopurkki. Esimerkiksi uusien tutkimusten mukaan vaikkapa intervalliharjoittelu on yhtä kehittävää kuin pidempi kestävyysharjoitus, ja tätä on tarkasteltu myös kuntoutuksen puolella. Kyse onkin mielestäni siitä, millaiseen kuntotasoon ja harjoittelumääriin tähdätään, eli lyhyemmin, mikä on harjoittelun pohjimmainen tavoite. Jos kymmenen kertaa viikossa liikkuvan harjoittelun pääpaino on koko ajan siellä vähintään vk-alueella (vai pitäiskö sanoa vk2), niin ei varmastikaan kehitystä tapahdu.

Mitenkäs, voidaanko kovatempoinen kamppailu / ip treeni laskea intervalli treenauksen puolelle? Siinähän ainakin sykkeet sahaa ylös ja alas varsin tehokkaasti.