Käytäntö vs harjoittelu?

[Mjölnir]

Valitettavasti on vaan myös niitä välinesidonnaisia tekijöitä. Mieluummin tartutaan johonkin vyöltä löytyvään saati edes yritetään ensin asiallisesti puhumalla hoitaa mitään. Tai käydään vähintäänkin kiinni ja aletaan riepomaan. Sellaiset tekijät taitaa olla kuitenkin harvemmassa nykyään. Onneksi.

Joo, onneksi niitä on nykysi vähemmän. Mutta toki jos tilanne on sellainen että joku käy suoraan päälle, siinä auttaa hyvä "pelisilmä", joistakin henkilöistä näkee suoraan, ketkä käy päälle, ketkä vaan uhittelee. Ja ennenku joku nyt ehtii sanoa, että mistä sen huomaa, niin passiivinen käytön on yksi tekijä, joista huomaa, että kyllä käy päälle ihan kohta. Mutta puhetaidot on ne, joita kannattaa harjotella eniten, sitten vasta sitä muuta voimankäyttöä. Huumorillakin siis pärjää pitkälle lähes aina.

En ole samaa mieltä, että puhuminen pitäisi opetella ensin. Koska fyysiset taidot muodostavat kuitenkin sen perustan, johon voi turvautua silloin, kun kaikki menee pieleen. Minun mielestäni kenellekään ei pitäisi opettaa voimankäyttöä ennen kuin hätävarjelutaidot on edes jollain tasolla. Mutta näinhän tää meidän valtion virallinen systeemi ei toimi.

Eli ei ensin puhetaitoa, vaan mielellään yhtä aikaa, tai jos ei kapasiteetti riitä treenata kahta asiaa, niin sitten ensin fyysiset taidot, sitten puhetaito.

Vähän sama, kuin sanoisi, että lentokonetta voi opetella lentämään käyttämällä vain autopilottia. Joo, niin voi. Mutta jos tulee hätätoimenpide, eikä osaa lentää käsin, niin se on automaattinen kuolema.

[taikaviitta]

Valitettavasti on vaan myös niitä välinesidonnaisia tekijöitä. Mieluummin tartutaan johonkin vyöltä löytyvään saati edes yritetään ensin asiallisesti puhumalla hoitaa mitään. Tai käydään vähintäänkin kiinni ja aletaan riepomaan. Sellaiset tekijät taitaa olla kuitenkin harvemmassa nykyään. Onneksi.

Minun mielestäni tällainen käyttäytyminen johtuu yleensä joko

a) kokemattomuudesta ja epävarmuudesta, eli ei luoteta siihen, että pystyy saamaan sen välineen esille, sitten, jos tarve tulee ja jännitetään tilannetta niin paljon, että tehdään itse se päätös välineen käytöstä ehkä kevyin perustein

b) ollaan vielä niin alkuvaiheissa, että kokemukset ja luotto omiin kykyihin puuttuu, ja ajatellaan, että nyt tässä vaiheessa pitää sitten käydä kiinni, niinkuin voimankäyttökurssilla opetettiin

c) kusipäisyys, eli halutaan rankaista kohdehenkilöä riepomalla

Kiitos. Ei lisättävää. Kirjotit juuri ne vaihtoehdot mitä itselläkin ois mielessä ollu.

[Snake-Master]

Valitettavasti on vaan myös niitä välinesidonnaisia tekijöitä. Mieluummin tartutaan johonkin vyöltä löytyvään saati edes yritetään ensin asiallisesti puhumalla hoitaa mitään. Tai käydään vähintäänkin kiinni ja aletaan riepomaan. Sellaiset tekijät taitaa olla kuitenkin harvemmassa nykyään. Onneksi.

Joo, onneksi niitä on nykysi vähemmän. Mutta toki jos tilanne on sellainen että joku käy suoraan päälle, siinä auttaa hyvä "pelisilmä", joistakin henkilöistä näkee suoraan, ketkä käy päälle, ketkä vaan uhittelee. Ja ennenku joku nyt ehtii sanoa, että mistä sen huomaa, niin passiivinen käytön on yksi tekijä, joista huomaa, että kyllä käy päälle ihan kohta. Mutta puhetaidot on ne, joita kannattaa harjotella eniten, sitten vasta sitä muuta voimankäyttöä. Huumorillakin siis pärjää pitkälle lähes aina.

En ole samaa mieltä, että puhuminen pitäisi opetella ensin. Koska fyysiset taidot muodostavat kuitenkin sen perustan, johon voi turvautua silloin, kun kaikki menee pieleen. Minun mielestäni kenellekään ei pitäisi opettaa voimankäyttöä ennen kuin hätävarjelutaidot on edes jollain tasolla. Mutta näinhän tää meidän valtion virallinen systeemi ei toimi.

Eli ei ensin puhetaitoa, vaan mielellään yhtä aikaa, tai jos ei kapasiteetti riitä treenata kahta asiaa, niin sitten ensin fyysiset taidot, sitten puhetaito.

Vähän sama, kuin sanoisi, että lentokonetta voi opetella lentämään käyttämällä vain autopilottia. Joo, niin voi. Mutta jos tulee hätätoimenpide, eikä osaa lentää käsin, niin se on automaattinen kuolema.

Joo. Muistan omalta järjestyksenvalvojan peruskurssilta, kun kouluttaja sanoi, että ensin puhumalla, sitten neuvomalla, sitten kehottamalla, sitten käskyttämällä, sitten viimeisenä lievintä mahdollista voimakeinoa käyttäen. Toki sekin painosti sitä, että se riiippuu aina tilanteesta, tietysti. Kaikkihan aina riippuu tilanteesta, ei joka käytännön tilanne ole samanlainen.

[sinappi]

Muistan omalta järjestyksenvalvojan peruskurssilta, kun kouluttaja sanoi, että ensin puhumalla, sitten neuvomalla, sitten kehottamalla, sitten käskyttämällä, sitten viimeisenä lievintä mahdollista voimakeinoa käyttäen.

Lihavoin kohdan, johon kiinnitin huomion. Olisi mielestäni aiheellista lisätä, että lievintä tehokasta ja puolustettavana pidettävää voimakeinoa käyttäen. Lievimmän mahdollisen voimakeinonhan voisi tulkita siten, että aloitetaan voimankäyttö aina jostain fyysisistä kuljetusotteista. Tosiasiassa käytetty voimakeino pitäisi valita suoraan sen mukaan, mitä tilanteen vaarallisuus edellyttää. Esimerkiksi jos poka ei tottele käskyjä ja tulee nyrkit pystyssä kohti, ei siinä tarvitse ensin koittaa rannelukkoa vaan voi suoraan aloittaa patukoinnilla, sumuttimella tai mikä nyt vaikuttaisi siinä tilanteessa toimivimmalta ratkaisulta.

[Snake-Master]

Muistan omalta järjestyksenvalvojan peruskurssilta, kun kouluttaja sanoi, että ensin puhumalla, sitten neuvomalla, sitten kehottamalla, sitten käskyttämällä, sitten viimeisenä lievintä mahdollista voimakeinoa käyttäen.

Lihavoin kohdan, johon kiinnitin huomion. Olisi mielestäni aiheellista lisätä, että lievintä tehokasta ja puolustettavana pidettävää voimakeinoa käyttäen. Lievimmän mahdollisen voimakeinonhan voisi tulkita siten, että aloitetaan voimankäyttö aina jostain fyysisistä kuljetusotteista. Tosiasiassa käytetty voimakeino pitäisi valita suoraan sen mukaan, mitä tilanteen vaarallisuus edellyttää. Esimerkiksi jos poka ei tottele käskyjä ja tulee nyrkit pystyssä kohti, ei siinä tarvitse ensin koittaa rannelukkoa vaan voi suoraan aloittaa patukoinnilla, sumuttimella tai mikä nyt vaikuttaisi siinä tilanteessa toimivimmalta ratkaisulta.

Joo, tosiaan en edes ehtinyt tehdä järjestyksenvalvojan hommia kovinkaan kauan, eikä ollut ikinä tarvetta onneksi millekkään voimakeinolle, siitä olen tyytyväinen.

[Mjölnir]

Muistan omalta järjestyksenvalvojan peruskurssilta, kun kouluttaja sanoi, että ensin puhumalla, sitten neuvomalla, sitten kehottamalla, sitten käskyttämällä, sitten viimeisenä lievintä mahdollista voimakeinoa käyttäen.

Lihavoin kohdan, johon kiinnitin huomion. Olisi mielestäni aiheellista lisätä, että lievintä tehokasta ja puolustettavana pidettävää voimakeinoa käyttäen. Lievimmän mahdollisen voimakeinonhan voisi tulkita siten, että aloitetaan voimankäyttö aina jostain fyysisistä kuljetusotteista. Tosiasiassa käytetty voimakeino pitäisi valita suoraan sen mukaan, mitä tilanteen vaarallisuus edellyttää. Esimerkiksi jos poka ei tottele käskyjä ja tulee nyrkit pystyssä kohti, ei siinä tarvitse ensin koittaa rannelukkoa vaan voi suoraan aloittaa patukoinnilla, sumuttimella tai mikä nyt vaikuttaisi siinä tilanteessa toimivimmalta ratkaisulta.

Tämä on juurikin se pointti, jota liian harva siviilipuolella ainakin, ymmärtää. Toki, ei jossain neljänkymmenen tunnin kurssilla tehdä mitään voimankäyttöalan ammattilaista, varsinkin kun kolmekymmentä tuntia siitä kurssista menee johonkin ihan muuhun kuin voimankäyttöön. Puhumattakaan hätävarjelusta...

[Snake-Master]

Muistan omalta järjestyksenvalvojan peruskurssilta, kun kouluttaja sanoi, että ensin puhumalla, sitten neuvomalla, sitten kehottamalla, sitten käskyttämällä, sitten viimeisenä lievintä mahdollista voimakeinoa käyttäen.

Lihavoin kohdan, johon kiinnitin huomion. Olisi mielestäni aiheellista lisätä, että lievintä tehokasta ja puolustettavana pidettävää voimakeinoa käyttäen. Lievimmän mahdollisen voimakeinonhan voisi tulkita siten, että aloitetaan voimankäyttö aina jostain fyysisistä kuljetusotteista. Tosiasiassa käytetty voimakeino pitäisi valita suoraan sen mukaan, mitä tilanteen vaarallisuus edellyttää. Esimerkiksi jos poka ei tottele käskyjä ja tulee nyrkit pystyssä kohti, ei siinä tarvitse ensin koittaa rannelukkoa vaan voi suoraan aloittaa patukoinnilla, sumuttimella tai mikä nyt vaikuttaisi siinä tilanteessa toimivimmalta ratkaisulta.

Tämä on juurikin se pointti, jota liian harva siviilipuolella ainakin, ymmärtää. Toki, ei jossain neljänkymmenen tunnin kurssilla tehdä mitään voimankäyttöalan ammattilaista, varsinkin kun kolmekymmentä tuntia siitä kurssista menee johonkin ihan muuhun kuin voimankäyttöön. Puhumattakaan hätävarjelusta...

Niimpä. Rehellinen kun olen, voin sanoa, etten ole todellakaan mitään voimankäyttöä ole joutunut silloin järjestyksenvalvojana toimiessani käyttämään. Enemmän ymmärrän ymmärrän käärmetyylin kung-fusta, kuin voimankäytöstä, ikävä kyllä.

[Mjölnir]

Muistan omalta järjestyksenvalvojan peruskurssilta, kun kouluttaja sanoi, että ensin puhumalla, sitten neuvomalla, sitten kehottamalla, sitten käskyttämällä, sitten viimeisenä lievintä mahdollista voimakeinoa käyttäen.

Lihavoin kohdan, johon kiinnitin huomion. Olisi mielestäni aiheellista lisätä, että lievintä tehokasta ja puolustettavana pidettävää voimakeinoa käyttäen. Lievimmän mahdollisen voimakeinonhan voisi tulkita siten, että aloitetaan voimankäyttö aina jostain fyysisistä kuljetusotteista. Tosiasiassa käytetty voimakeino pitäisi valita suoraan sen mukaan, mitä tilanteen vaarallisuus edellyttää. Esimerkiksi jos poka ei tottele käskyjä ja tulee nyrkit pystyssä kohti, ei siinä tarvitse ensin koittaa rannelukkoa vaan voi suoraan aloittaa patukoinnilla, sumuttimella tai mikä nyt vaikuttaisi siinä tilanteessa toimivimmalta ratkaisulta.

Tämä on juurikin se pointti, jota liian harva siviilipuolella ainakin, ymmärtää. Toki, ei jossain neljänkymmenen tunnin kurssilla tehdä mitään voimankäyttöalan ammattilaista, varsinkin kun kolmekymmentä tuntia siitä kurssista menee johonkin ihan muuhun kuin voimankäyttöön. Puhumattakaan hätävarjelusta...

Itsekin olen niin vanhoja lyijyjä, että mulle vuosikausia opetettiin voimankäytön porrastamista, joka on täysin mieletön ajatusmalli, jos mietitään nykypäivän näkökulmasta asiaa. Eli oli määritetty, että ensimmäinen porras oli neuvot, kehoitukset ja ohjeet, sitten tuli fyysisten hallinta- ja kuljetusotteiden käyttö, sitten tuli patukan käyttö hallintaotteisiin, sitten patukalla lyöminen, sitten tuli sumutin (sumutin oli kovempi kuin patukka, koska lainsäädännössä se rinnastettiin ampuma-aseeseen ), seuraavaksi koira ja sitten ampuma-ase. Ja tämä malli jo fyysisenä kuvajaisena ohjasi siihen ajatteluun, että mun tarvii ensin kokeilla ottaa sitä kädestä, että lähteekö se ja vasta sitten kaivaa patukkaa, ja jos se ei toimi, niin vaihtaa sumuttimeen...

Nykypäivän ratas-ajattelu on paljon terveempi.

[Snake-Master]

Muistan omalta järjestyksenvalvojan peruskurssilta, kun kouluttaja sanoi, että ensin puhumalla, sitten neuvomalla, sitten kehottamalla, sitten käskyttämällä, sitten viimeisenä lievintä mahdollista voimakeinoa käyttäen.

Lihavoin kohdan, johon kiinnitin huomion. Olisi mielestäni aiheellista lisätä, että lievintä tehokasta ja puolustettavana pidettävää voimakeinoa käyttäen. Lievimmän mahdollisen voimakeinonhan voisi tulkita siten, että aloitetaan voimankäyttö aina jostain fyysisistä kuljetusotteista. Tosiasiassa käytetty voimakeino pitäisi valita suoraan sen mukaan, mitä tilanteen vaarallisuus edellyttää. Esimerkiksi jos poka ei tottele käskyjä ja tulee nyrkit pystyssä kohti, ei siinä tarvitse ensin koittaa rannelukkoa vaan voi suoraan aloittaa patukoinnilla, sumuttimella tai mikä nyt vaikuttaisi siinä tilanteessa toimivimmalta ratkaisulta.

Tämä on juurikin se pointti, jota liian harva siviilipuolella ainakin, ymmärtää. Toki, ei jossain neljänkymmenen tunnin kurssilla tehdä mitään voimankäyttöalan ammattilaista, varsinkin kun kolmekymmentä tuntia siitä kurssista menee johonkin ihan muuhun kuin voimankäyttöön. Puhumattakaan hätävarjelusta...

Itsekin olen niin vanhoja lyijyjä, että mulle vuosikausia opetettiin voimankäytön porrastamista, joka on täysin mieletön ajatusmalli, jos mietitään nykypäivän näkökulmasta asiaa. Eli oli määritetty, että ensimmäinen porras oli neuvot, kehoitukset ja ohjeet, sitten tuli fyysisten hallinta- ja kuljetusotteiden käyttö, sitten tuli patukan käyttö hallintaotteisiin, sitten patukalla lyöminen, sitten tuli sumutin (sumutin oli kovempi kuin patukka, koska lainsäädännössä se rinnastettiin ampuma-aseeseen ), seuraavaksi koira ja sitten ampuma-ase. Ja tämä malli jo fyysisenä kuvajaisena ohjasi siihen ajatteluun, että mun tarvii ensin kokeilla ottaa sitä kädestä, että lähteekö se ja vasta sitten kaivaa patukkaa, ja jos se ei toimi, niin vaihtaa sumuttimeen...

Nykypäivän ratas-ajattelu on paljon terveempi.

Jotakuinkin se noin minullekkin opetettiin aikoinaan. Ja tottahan s eon ettei millään lyhyellä kurssilla ammattilaisia tehdä.

[tmm]

Harjoittelu antaa työkaluja käytäntöä varten. Varsinkin jv:n hommissa käytännön oppii...noh, vasta käytännössä. Toisaalta sitä puhumista ja ihmisten lukemista jotkut eivät opi ikinä.