Koulumaailmasta

[AlexMachine]

EDIT: Osaako joku selittää (yksinkertaistaen lyhyesti) mitä tarkoittaa pitkittäistutkimus?

"Tutkijat aikovat seurata nyt tutkittuja oppilaita joka vuosi aina työelämään asti. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa selvitetään urapolkuja ja kouluasenteiden siirtymistä työelämään."

Eli tuossa se oli. Samoja kohteita tutkitaan/mitataan pidemmällä aikavälillä useamman kerrran.
Saadan selkeää tietoa muutoksista.

Poikittain tutkittaessa tehtäisiin vain yksi (ehkä laajempi) otanta ja dataa tulisi enemmän mutta osin vaikeammin tulkittavissa syyt ja seuraukset, koska vain kerran.
Näin siis mitä itse muistan opiskeluista.

[Lasse Candé]

Noin arvelinkin. Tänks!

[Fubarbarian]

Vähän kuulostaa erikoiselle tällainen toiminta:

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkel ... vosanoissa" onclick="window.open(this.href);return false;

Tutkimus: Suomalaiset opettajat suosivat maahanmuuttajaoppilaita arvosanoissa

Maahanmuuttajataustaiset oppilaat saavat Suomen yläkouluissa todistuksiinsa keskimäärin jopa parempia arvosanoja kuin kantaväestöön kuuluvat, vaikka heidän todellisen osaamisensa arvioidaan olevan huolestuttavan heikkoa.

Tulos käy ilmi Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n tuoreesta tutkimuksesta, jossa esitetään huoli maahanmuuttajataustaisten oppilaiden pärjäämisestä Suomen kouluissa.

Kansainvälisen Pisa-tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaaminen on Suomessa huolestuttavan heikkoa.

Ongelmista huolimatta opettajat näyttävät antavan maahanmuuttajanuorille keskimäärin liki samantasoisia arvosanoja kuin kantaväestöön kuuluville oppilailleen.

Esimerkiksi 9.-luokkalaisten keskimääräinen matematiikan arvosana oli vuonna 2012 kantaväestön oppilailla 7,6.

Toisen polven maahanmuuttajilla se oli 7,5 ja ensimmäisen polven maahanmuuttajilla 7,2.

Pisa-tuloksissa maahanmuuttajataustaiset oppilaat pärjäsivät kuitenkin useita kymmeniä Pisa-pisteitä huonommin.

Sama ilmiö näkyi äidinkielessä ja kirjallisuudessa, jossa opettajat antoivat toisen polven maahanmuuttajaoppilaille jopa parempia numeroita kuin kantaväestölle keskimäärin.

– Tulos viittaa vahvasti siihen, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat kouluarvosanat matematiikassa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa eivät heijastele heidän osaamistasoaan, vaan oppilaat saavat omaa osaamistasoaan selvästi parempia kouluarvosanoja verrattuna kantaväestön oppilaisiin, tutkimus toteaa.

Tutkijat ovat huolissaan maahanmuuttajalasten todellisesta pärjäämisestä kouluissa.

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamistaso on Suomen peruskoulussa selvästi Euroopan maita heikompi ja he jäävät useammin toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle.

– Tulevaisuuden Suomen kannalta olennaiseksi kysymykseksi muodostuu se, kuinka hyvin maahanmuuttajat sopeutuvat ja pääsevät yhteiskuntaan kiinni, sanoo VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöysti .

Tutkimuksen mukaan erot maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja kantaväestön oppimistuloksissa ovat 15-vuotiailla suurempia Suomessa kuin missään muualla Euroopassa.

Sitäkin suuremmaksi erot revähtävät kun vertailuun otetaan perinteisiä maahanmuuttomaita, kuten Australia.

Tutkimus luettelee useita syitä ilmiöön. Yhtäältä kritiikin kohteeksi joutuu suomalainen koulujärjestelmä, joka ei tutkimuksen mukaan ole kyennyt tarjoamaan maahanmuuttajataustaisille oppilaille samoja mahdollisuuksia kuin kantaväestön oppilaille.

Toisaalta ilmiötä selitetään sillä, että maahanmuuttajalasten kotonaan puhuma äidinkieli haittaa koulussa pärjäämistä ja suomen kielen hallintaa.

Kouluissa maahanmuuttajaoppilaiden äidinkielen taitoa kuitenkin tuetaan opettamalla omaa äidinkieltä, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla opetettavia kieliä on kymmeniä.

Yksi selitys liittyy maahanmuuttajalasten perheiden heikkoon sosioekonomiseen asemaan. Tutkimus huomauttaa, että maahanmuuttajaoppilaat opiskelevat usein kouluissa, joissa myös kantaväestön oppilaiden pärjääminen on keskimääräistä huonompaa.

– Tärkeä selittävä tekijä on myös se, että maahanmuuttajataustaiset oppilaat opiskelevat Suomessa usein ikäluokkaansa alemmalla luokka-asteella, tutkimus huomauttaa.

Erityisesti toisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden osaaminen on tutkijoiden mukaan kantaväestöä heikompaa, vaikka sosioekonominen tausta otetaan huomioon.

Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien huonompi koulumenestys ei johdu kouluvastaisesta asenteesta, sillä heidän käsityksensä koulusta ja opettajien antamasta tuesta on jopa myönteisempi kuin kantaväestön.

Myös maahanmuuttajavanhemmilla on vahva koulutususko, mutta odotuksen jälkikasvun mahdollisuuksista ovat joskus epärealistiset.

Koulun työskentelyilmapiirin maahanmuuttajaoppilaat kokevat kuitenkin heikommaksi kuin kantaväestön oppilaat. Varsinkin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajapojat joutuvat muita useammin koulukiusatuiksi ja kokevat koulu-uupumusta.

Tuomas Pöystin mukaan näyttää siltä, ettei peruskoulu ole Suomessa kyennyt tarjoamaan maahanmuuttajataustaisille oppilaille samoja mahdollisuuksia kuin kantaväestön oppilaille.

– Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee varmistaa, että maahanmuuttajat saavat riittävästi tukea oppimiseen. Ministeriön tulee myös selvittää syyt siihen, miksi maahanmuuttajaoppilaiden osaamistasoerot kantaväestöön nähden ovat suurempia kuin muualla Euroopassa.

[Lasse Candé]

Mikä toiminta tarkalleen?

Kun tuon jutun lukee kokonaisuudessaan, niin jo siinä selitetään melko paljon, esim ns huonompien koulujen kautta ja alemman ikäryhmän luokalla ololla.

Näistä jälkimmäinen voisi toimia siten että "huonommissa" kouluissa saa tiettyjä arvosanoja helpommin kuin "hyvissä". Tällöin "syrjintä" tapahtuisikin tosiasiallisesti esim siten että koko huono koulu "nauttii" osaamista paremmista arvosanoista. Myös ne sen koulun kantasuomalaiset.

Huomion arvoista on myös että ne arvosanat ovat tuon jutun mukaan keskimäärin alempia. Paitsi että tietenkin alussa sanotaan toisinpäin.

Opettajia osoittava otsikointi on myös varsin erikoinen, jutun sisältöön nähden.

Lopussa kysymys: "Luotatko suomalaisopettajien ammattitaitoon". Nättiä asettelua. Kerrassaan nättiä.

[Mika]

Olen nyt kaksi päivää peräkkäin myynyt ilotulitteita kello 8.00—21.00. Ensimmäisenä päivänä lähdimme aamuviideltä ajelemaan. Voisi siis sanoa, että päivät ovat olleet pitkiä. Kaksi samanlaista on vielä edessä.

Silti olen kuuden tunnin opetusrupeaman jälkeen huomattavasti väsyneempi kuin olen nyt ollut.

Potkun isukit ja äippälit, se teidän jälkikasvunne kaitseminen on helvetin raskasta työtä. Nyt olen saanut siihen itse vähän erilaista perspektiiviä. Toivottavasti osaatte arvostaa lastenne opettajia.

[flammee]

Huomion arvoista on myös että ne arvosanat ovat tuon jutun mukaan keskimäärin alempia. Paitsi että tietenkin alussa sanotaan toisinpäin.

Opettajia osoittava otsikointi on myös varsin erikoinen, jutun sisältöön nähden.

Minun mielestäni uutisessa kerrottiin melko selkeästi se että arvosanat ovat keskimäärin alempia, mutta vaikuttaisi siltä että niiden pitäisi olla vielä vähän enemmän alempia ja arveltiin että opettajat antavat liian hyviä arvosanoja. Toiskielisyyttä arveltiin vaikuttavaksi tekijäksi.

[DeusVult]

Tulos viittaa vahvasti siihen, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat kouluarvosanat matematiikassa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa eivät heijastele heidän osaamistasoaan, vaan oppilaat saavat omaa osaamistasoaan selvästi parempia kouluarvosanoja verrattuna kantaväestön oppilaisiin, tutkimus toteaa.

En mäkään nyt näe että mikä tässä oli epäselvää. Jotain syitä tähän ilmiöön siinä kanssa heiteltiin, mutta ainakin mulla jäi se käsitys ettei ne riitä sellaisinaan selittämään ilmiötä.

Pari päivää sitten kyllä muistelisin lukeneeni jonkun artikkelin, jossa taas joku proffa oli sitä mieltä että maahanmuuttajien huonompi koulumenestys johtuu kantaväestön piilevästä rasismista.

[flammee]

Tais olla Vesa Puuronen, rasismitutkija se proffa. Taitaa rasismitutkija selittää kaiken rasismilla, sen verran tämä heppu on näitä lausuntojaan antanut että tietynlainen kuva on muodostunut..

[Point]

Voi teitä...

[Aihki]

Tais olla Vesa Puuronen, rasismitutkija se proffa. Taitaa rasismitutkija selittää kaiken rasismilla, sen verran tämä heppu on näitä lausuntojaan antanut että tietynlainen kuva on muodostunut..

Jos ainoa työkalu pakissasi on vasara niin kaikilla ongelmilla on taipumus näyttäytyä naulana. :evil:

Voi teitä...

Öööööö ... miksi?

[Totte]

Ylipotkija: Stop

[Lasse Candé]

Mitä noihin arvosanoihin tulee, arvostelun (joka on muutakin kuin arvosanoja) tulee siinä uudessa opetussuunnitelmassa heijastella muitakin asioita kuin osaamista. Itse asiassa sen pääpointit ovat oppiminen, työ ja käytös ja arvostelun tarkoitus on ohjata, innostaa ja kasvattaa oppilasta itsearvioijana. Nykyiseen kantaa ottamatta (mikä nyt tietenkin on se oleellinen) ei ole ollenkaan pöllömpää käyttää arvostelua myös noihin tarkoituksiin jo nyt.

Ja eipä siinä mitään, noihin ajatuksiin on varsin helppo palauttaa myös sellainen melko "tason kertova" arvosanapolitiikkakin.

Toki uudessakin opetussuunnitelmassa päättötotarin tulee olla vertailukelpoinen.

(Aiheesta on ketju. Jos jatkoa siitä aiheesta, niin lainatkaa sinne. Itse puhun vain siltä kantilta, että vertailukelpoisuus ei koske juuri muuta nytkään kuin päättötotaria ja sekin sitten saatetaan helposti ryssiä siinä ei-vertailukelpoisten käytäntöjen vanavedessä. )

[Lasse Candé]

Olen nyt kaksi päivää peräkkäin myynyt ilotulitteita kello 8.00—21.00. Ensimmäisenä päivänä lähdimme aamuviideltä ajelemaan. Voisi siis sanoa, että päivät ovat olleet pitkiä. Kaksi samanlaista on vielä edessä.

Silti olen kuuden tunnin opetusrupeaman jälkeen huomattavasti väsyneempi kuin olen nyt ollut.

Potkun isukit ja äippälit, se teidän jälkikasvunne kaitseminen on helvetin raskasta työtä. Nyt olen saanut siihen itse vähän erilaista perspektiiviä. Toivottavasti osaatte arvostaa lastenne opettajia.

Samaa mieltä. Melko sykkimistä. Uupumimen on huomattavasti kokonaisvaltaisempaa kuin rankkojenkin varastopäivien jälkeen. Ja tämä siinäkin tapauksessa että käyttäisi jonkun hyppytunnin puhtaaseen taukoon.

Tällä hetkellä allekirjoittaneella yksi 8,5 oppitunnin ja yksi 7,5 oppitunnin + kokoustunnin päivä. Täytyy kyllä sanoa että melko hc-päiviä nämä ja tällaisia lukkareita ei siis normaalisti ole. Päälle sitten suunnittelut ja myöhemmin kokeen korjaamiset ja laatimiset.

Joka tapauksessa täytyy sanoa että rankkuutta määrittää varsin paljon työnteon tapa. Pitäisin täysin mahdollisena ottaa aika rennostikin, jos vähän käyttäisi pelisilmää ja viimekädessä jos ei niin piittaisi miten hyvä opettaja on. Itse yritän varsin tarkasti tiedostaa mikä on "pseudotyötä", eli täysin turhaa työntuntuista paperinpyörittelyä mikä ei tosiasiassa heijastu mitenkään (positiivisesti) siihen mitä oppilaat saavat. Sellaista "työtä" pitäisin melko salakavalana ansana ja uskaltanen tuoda minun ja Mikan erään vanhan IRL-keskustelun tähän, jossa totesimme yhdessä että paljossa tuollaisessa on kyse lähinnä siitä että jotenkin tulee hyvä omatunto ja yrityksen fiilis. Joskus sitä tietenkin huomaa tekevänsä juuri tuota "pseudotyötäkin".

Toisaalta on myös pointti "kevyt ja siisti sisätyö", jota yksi maatalotaustainen kaverini usein jauhaa. Eikä nyt ihan pielessä sekään. Yhdessä varastossa ajattelin että rahat tulee siitä että hengitän sisään pölyä niin että saa niistää työpäivän aikana ja jälkeen nenäliinoja mustiksi.

Opeduunissa sitten tietenkin se miten se tulee mukaan kotiin...
Mutta niin, nuo on vähän sellaisia "duuni on rankkaa"-pointteja. Ja tämä näkyy eri duuneissa eri tavoin. Ketjuun liittyen: tämä näkyy myös opeduunissa.

[Dojon Jäykin]

Monesti nostetaan työn rankkuudessa varsinaisen fyysisen rankkuuden ja muita ulkoisia olosuhteita
arvioitaessa yllättävän korkealle se että ollaan ihmisten kanssa tekemisissä.

Koitan etsiä jotain taulukkoa, muistaisin nähneeni jossain.

[Lasse Candé]

Sanotaan nyt näin että tämä ei yllätä.