Efo

[Atticora]

Lainaamasi on lainaus itsessään, voisitko selventää näkökulmaasi?
Siis tätä harhailua.

Se lie jokin käytetty kielikuva opetusjargonissa?
Mikä on kivestyksen ydin?

Kai tässä kaikessa itseää närästää, että nämä kokemukset, joita ei voi aikuisten oikeasti millään tavoin todentaa, kannattaa pitää lähinnä ns. omana tietonaan. Ts, ajatukset voivat tuntua arvokkailta, mutta aika kaikki kokemamme kuitenkin tapahtuu lähinnä korvien välissä. Oletukset mistään yliluonnollisesta tms. ei vaan kestä mitään tarkastelua. En ole mikään Sokrates-luokan ajattelija näissä asioissa, mutta näin se nyt taitaa vaan mennä tänä päivänä.

[sinappi]

Efo-mies on Aikidolehden 1/2013 mukaan aloittanut aikidon 80-luvulla ja omaa aikidossa vyöarvon 2. dan.

Myös aikidosta löytyy videoita koskematta heittämisestä. Minusta tuntuu, että aikido on hyvä kasvualusta koskematta heittämiselle seuraavasta syystä: Tuossa aikidon vapaahkossa harjoitusmuodossa ukella on rajallinen määrä tapoja hyökätä ja torilla rajallinen määrä vastatekniikoita, jotka uke toistojen kautta oppii tunnistamaan erittäin hyvin. Uke haluaa tulla heitetyksi. Mitä isompi mestari, sitä kovempi halu miellyttää olemalla hyvä uke. Uke on niin herkistynyt tunnistamaan vastatekniikat ja ukemisuunnat, että mestarin tarvitsee toteuttaa tekniikka äärimmäisen minimalistisella liikkeellä, kun uke jo tietää mihin suuntaan heittää volttia. Mestari sitten ajan kuluessa alkaa itsekin huomata, että oppilaiden heittäminen tuntuu helpommalta kuin nuorena, minkä voi laittaa mielessään yksinomaan omien taitojen tai ”energian” kehittymisen piikkiin. Seuraava askel on, että oppilas haluaakin jo tulla heitetyksi ilman kosketusta ja mestari luulee, että kyse on mestarin taidoista ja energiasta enemmän kuin oppilaan halusta tulla heitetyksi. Mitäs mielen saloja tuntevat ovat mieltä tällaisesta mutusta?

[Lasse Candé]

Ehkä olisi kuitenkin syytä katsella hiukan toisenlaisilla kiikareilla. Se että kaveri saattelee sut oven ulkopuolelle on oma demonsa kavereiden kesken. Sitten kun saatellaan oikeaa päällekarkaajaa, on meno ihan toinen.

Tämä menon erilaisuus oli nähdäkseni juuri Hemmukan pointti: Ennaltaehkäisy on vaihtoehto päällekarkauksen uhriksi joutumiselle monissa tapauksissa ja se on ihan oikea taito, joka yhdistelee taktista ajattelua, tilannetietoisuutta ja itsereflektiota. Ja Hemmukan pointti taisi olla vielä tästä eteenpäin, että se menon erilaisuus verrattuna päällekarkauksen uhriksi joutumiselle on siis se toivottu tila.

Se taas on toinen kysymys, liittyykö tämä enää Efoon.

[Kari Aittomäki]

Mulla on joitakin outolalaiskokemia hiukan vastaavasta.
Joskus on ylläripyllärin yrittäjä lentänyt spittarit vinkuen tonttiin ilman mitään tietoista tekniikkaa.
Mitään kropallista muistikuvaa tehdystä konnankoukusta ei ole, muutaku se että oikealta (hojoilulta) tuntu.

Tietenkään en osaa heittää ilman kontaktia mutta onhan se hauska ajatusleikki.

Futiksessa kyllä näkyy näitä haamukaatoja. Aika mestareita.

[JKOO]

Efoon tarvitaan ennen kaikkea ihmisen omaa uskoa, että asia toimii juuri noin. Tuskin noihin harrasteisiin muunlaisilla motiiveilla hakeudutaankaan(?).
Sinappia kompaten, ilmiö on Ideomotorinen suggestio.

[Kari Aittomäki]

Oisko jollakulla haluja kertoa mullen syitä siihen että noissa ajatuksettomissa veivauksissa se kropankäyttö on ollut enimmin käsien heiluttelua ja taisabakimaista liikehdintää?
Harvoin painimaisia judojuksuja tai muuta rajua painonsiirtoa.
Silkkaa hojovoodoota.

Yhdessä tapauksessa multa oikeen kysyttiin että oliko tuo se sanchin-katan tuplatorjuntaliike, kun santeri lensi kaaressa kauas. Joutu hyppään perään kun kroppa halus stompata kiai mutta järki otti ajoissa ohjat.

Käsittääkseni judossa on yhä käytössä termi tokui-waza, jossa koetaan hakea jonkin lempikikan ajatuksetonta suorittamista refleksinomaisesti.
Nuo tekemäni muistuttavat kovasti sitä kuvausta. Polku vaan on ollu kovin erilainen. Joka vaihteleva erimoisuus taitaa olla aikalailla sääntö.

Tämä liittyy efoiluun siten että mulla on kokemaa myös aikomusliikkeitten vahvasta ja tietoisesta käytöstä vastustajaa hoopotettaessa.
Karatematseissa (osv) hämäysliikkeillä koetaan saada vastustajan askelmerkit sekaisin, joskus jopa onnistuen tai itte sekaantuen.
Jolloin se lopullinen osuma saa palikoitaan isomman vastineen vastustajassa.

Myös kenjutsu-treenissä ne kamae-kyttäykset ovat aiheuttaneet tahattomia kaatumisia ja selänkääntämisiä sekä muita epäloogisuuksia, tahdonromahduksia.
Mielenliikkeinä näen tossa efojutussa sitäsuolaa.
Kun molemmat osapuolet tuntee pelin läpikotaisin ja reaktio on voimakas.

Eli eikös tää efo ansaitsisi ihan asiallista ja kukkoilematonta tarkastelua?
Niinku että mitäs tossa niinku tapahtuu, koska jotainhan tossa tapahtuu.
Tuo alentuvuus on aika ikävälukuista, ikäänkuin julistettais ettei haluta kuullakkaan muista opeista, oppimisesta puhumattakaan.
"Maailmani on valmis."

[Mika Väyrynen]

Sillä että joku täysin selkäytimessä oleva tekniikka toimii automaation tasolla tai vastustaja kompastuu hakamaan ei ole mielestäni efo:n (ja vaikkapa Yellow Bamboo, joka on suht samanlaista menoa) kanssa mitään tekemistä. Lisäksi sattumalla on tekemistä asian kanssa: mitä kauemmin hojoilet, sen todennäköisemmin jokunen merkillinen asia/jiujitsutemppu tapahtuu. Eräässä tutkimuksessa käsiteltiin aavistusta: "kohta se Järvisen Pentti tulee tuosta nurkan takaa". Useinmiten Pentti ei tule nurkan takaa, mutta sitten kerran se tulee (Pentti tosin käy siinä kaupassa jonka se nurkka on). Henkilö uskoo tuon jälkeen näkymättömiin voimiin. Ihminen muistaa onnistumisensa, mutta ei niitä kenties tuhansia kertoja jolloin Pentti ei tullut nurkan takaa. Se, että Pentti tuli nurkan takaa on siis osoitus jostain mystisestä. Ja omasta onnistumisesta. Muisti toimii niin että se muistaa nimenomaan onnistumiset. Sama se on noissa kamppistekniikoissa: se mystinen tekniikka joka kaatoi vastustajan ilman osumaa tms - on osoitus jostakin yliluonnollisesta. Se on tosin selitettävissä olevaa, joskus vielä (ja useinmiten) onnellinen sattumuskin.

Mullakin on noita koskettamatta tehtyjä pötkäyttelyjä. Kerran ihan kadulla yksi öykkäri huuteli sitä "Mä vedän sua turpaan"- mantraa ja läksi sitten rynnimään suoraan kohti. Sopivassa kohtaa jalkani nousi kuin itsestään sokuto/kekomigeriin öykkärin kasvojen korkeudelle (mulle oli nuorena aika helppo nostaa tuo potku nenun korkeudelle ja pitää siinä, sitä tuli myös treenattua paljon). Öykkäri tajusi että kohta törmätään jalkaan. Sen jalat jatkoi eteenpäin mutta kasvoja alkoi väistämään. Mätkähti pxrseelleen maahan, oikein reippaasti. En edes itse tajunnut että mitä tapahtui. Mutta hauskaa oli, kun se maassa makavaa jätkä katsoi minua epäuskoisesti ja sen jälkeen juoksi pakoon, ja kovaa. Oli vielä aluetta terrorisoinut ansioitunut nuorisojengiläinen joka oli vedellyt turpaan isoa määrää ihmisiä. Treeneissä on toki tapahtunut että nimenomaan rynnivässä tilanteessa on saanut vastustajassa terveen suojausrefleksin aikaan. Se on tarkoittanut pxrseelleen pudonnut ihmistä, jopa koskettamatta. Onko minulla mystisiä voimia, onko vaikkapa sivupotkaiseva jalkani jonkinlainen energiamiekka jolla porukkaa lakoaa koskettamatta? Valitettavasti ei.

Asiallinen ja kukkoilematon tarkastelu voisi palata/alkaa sieltä Efo-videoiden puolelta. Niitä löytyy netistä. Perustajan demo Espanjassa on suht karua katsottavaa. Ja löytyy mm sellaisia jossa tahdoton "vastustaja" (ei pahemmin vastustele) on avuttomana maassa salaperäisten voimien pitelemänä.
Olisi loistavaa jos joku Efon harjoittelija avaisi jutun saloja. Ja kutsuttaisiin vaikkapa Potkumiittiin esittelemään asiaa, niin siitä saisi omakohtaisen kokemuksen. Ei tarvitsisi sitten täällä enää spekuloida.

Olen maininnut että eipä jonkun samanhenkisten ryhmän touhuilu ja uskomukset haittaa ketään. Efoa on tosin tuotu julkisuuteen niin lehdissä kuin vaikkapa radiotoimittajalle. Siksi sen pitäisi kestää tarkastelua. Erityisesti Skepsistä saattaisi kiinnostaa ilmöön tutustuminen. Voi olla että ovat jo tutustuneetkin.

[JKOO]

Empty force ja miten se toimii:


Aikoinaan tuttuja janttereita"oireili" treeneissäni (olivat ehdollistuneet mallioppimisen kautta joillain leireillä tms.).
Selitin ja demosin (eli kokemus oli vielä sillä hetkellä heille todellinen) ja sen jälkeen perustelin miksi kyseinen opittu tapa on ei toivottu ilmiö treeneissäni.

Näytin sitten konkreettisesti miten ei tarvitse lähteä pelailuun mukaan. Oma tarinansa lienee se, kun opittua käyttivät ja eivät enää olleet vietävissä.

Jukka näyttäisi kehittäneen oman filosofisen juttunsa efosta. Itse en hahmota tuossa konseptissa kamppailullista ulottuvuutta.

[MikaM]

Olen sellaisella kutinalla liikenteessä, että tämä toimii kuten Niilo Yli-Vainio. Kohde ladataan odottamaan niin suuresti, että hän oikein toivoo, että hänelle tämä ihanuus tapahtuu. Sitten, kun Niilon käsi heilahtaa, niin tapahtuuhan se. Joskus pitää vähän avittaa fyysisestikin, mutta kyllä se ukemi sieltä selkärangasta tulee.
Eikös tuo Lampinen käynyt täälläkin kommentoimassa, vai oliko joku paikallisseuran vetäjä?

[Ars Dimicatio]

Uskon, että ihmisen mieli on vietävissä ja ohjailtavissa sopivin elein ja sanoin. Joskus puhutaan "puhejudosta", mutta se on muutakin kuin pelkkää puhetta. Ei-sanallisen kommunikaation (eleet, liikkeet, olemus) merkitys on suuri. Uhkaavan hyökkäyksen voi pysäyttää tai ennalta ehkäistä muuttamalla omalla käytöksellään vastustajan mieltä niin, että hän ei oikeastaan enää halua hyökätä.

Miten tämä liittyy kamppailuun? Monellakin tapaa. Itsepuolustussovelluksena sellaisen tilanteen luominen, että ei tarvitse fyysisesti puolustautua lienee aina parempi, kuin se että tarttee murjoa joku jamppa. Kamppailutilanteessa, antaa toisaalta lisäpaukkuja se, jos saat vastustajan yli- tai aliarvioimaan itsesi ja kuvittelemaan, ettei hän halua tapella täysiä.

[Atticora]

Uskon, että ihmisen mieli on vietävissä ja ohjailtavissa sopivin elein ja sanoin. Joskus puhutaan "puhejudosta", mutta se on muutakin kuin pelkkää puhetta. Ei-sanallisen kommunikaation (eleet, liikkeet, olemus) merkitys on suuri.

Ei-sanallinen kommunikaatio eläinten välillä ei nyt varsinaisesti ole kuitenkaan mikään uskon asia. Efosta voi heittää arvauksen, että siihen se paljon perustuu. Varmaan myös hioutuu harjoitellessa. Lampila kuitenkin tämän ketjun alussa kirjoittaa, että efossa on mukana jotain epätieteellistä ja toivoo, että joskus voisi näyttää että on "Jotain Suurempaa".

[JanneM]

Mietitäämpä 50kg naista jota ahdistellaan vaikkapa baarissa.
Vaihtoehtona krav maga taikka efo.
Nyt ei pahalla krav magaa kohtaan mutta voi olla että suora toiminta ei aina paras.

ANteeks, mutta tarkoitatko sanoa, että Efo olisi parempi vaihtoehto 50kg naiselle ahdistelutilanteeseen kuin Krav MAga?

[Hemmukka]

TArkoitan sanoa, baarisSa.
Joku äijä tulee ahdistelemaan niin onko 50kg naisen järkevämpi vetää nyrkkiä naamaan ja potkua munille vaiko pyrkiä ohjailemaan tilanne pois?
Koskee mielestäni myös miehiä, harvoin on voitettavaa egon lisäksi. Hävittävää on sen sijaan.
Tietysti tuo 50kg nainen ja joku puskaraiskaus yritys niin juttu ihan eri, en väitä että siihen efo toimisi.

[tapsaattori]

Onko krav magassa lähtökohtaisena tapana puolustautua aggressiivisella vastahyökkäyksellä esim. lyönnein lievänkin väkivallan uhan tilanteessa kuten ahdistelu baarissa? Tämän käsityksen saa Hemmukan viestistä.

Kysyn koska en ole lajia harjoitellut. Pidän tosi outona jos näin todella on näin modernien ip opettajien aikakautena

[Poista käyttäjä 1747]

Mietitäämpä 50kg naista jota ahdistellaan vaikkapa baarissa.
Vaihtoehtona krav maga taikka efo.
Nyt ei pahalla krav magaa kohtaan mutta voi olla että suora toiminta ei aina paras.

ANteeks, mutta tarkoitatko sanoa, että Efo olisi parempi vaihtoehto 50kg naiselle ahdistelutilanteeseen kuin Krav MAga?

Olette kaikki väärässä! Parasta on jos 50kg kinkku on treenannut tosimiehisiä lajeja.

Silloin lopputulos näyttää tältä:



OSU!