LEPOPÄIVÄ.
Heräilin kello ysiltä ilman kelloa. Pikku nettisurffailun ja aamuköllöilyn jälkeen City Mall -ostarille tsekkaan minkälainen uima-allas siellä on (jos vaikka joku kerta kävis pulahtaan) ja syömään lounasta. Tänään valkkasin taasen japsiravintolan, mutta Yayoi-ketjuravintola oli selkeä pettymys. Aion suosia tästä eteenpäinkin tuota mainiota Fujia. Vaikka ei toi kyllä siltikään surkeimmasta päästä ollut tuokaan.
Kävin hakeen paikallisesta marketista hiukan tuleville viikoille treeniä tukemaan elektrolyytti juomajauheita, kuivatuilla omenoilla maustettua pikakaurapuuroa ja täksi iltaa hiukan banaaneja tohon kaurapuuro/protksujuoma iltapalan kylkeen. Tekee kyllä niin ihmeitä vatsan toiminnoille tuo puuro, että en voi muuta kuin suositella sitä kaikille. Suomessa tuleekin syötyä joka aamu, mutta täällä hiukan harvemmin johtuen kohtuu kovasta hinnasta ja yksinkertaisesti välillä keittiötarvikkeiden puutteesta. Meinaan nyt vetästä sunnuntaisin toisen aterian ton puuron ympärille, kun tosiaan täällä salilla on kuutena päivänä viikossa safkat tarjolla, sunnuntaisin omatoimiset ruokailut.
Illalla vielä tarkoitus mennä juomaan muutama kivennäisvesi tonne jonnekin paikalliseen kuppilaan. Irkkujäbä ja viime viikolla matsissa jalkansa loukannut tsekkisälli vaikuttais pitävän jonniinmoisia St. Patrick's Day karkeloita tossa alakerrassa. Itse en kyllä moista kehtaisi tehdä missään oloissa. Siellä on vedelty jo kuorossa läpi niin "Light My Fire" kuin "Suuri ja Mahtava" unohtamatta klassikkoa aina kun jollain on kitara (tällä kertaa irkulla): "Stairway to Heaven".
No, pojat on poikia, mä märehdin täällä yläkerrassa samperin kaurapuuroani ja huomisen sparreissa sitten katsotaan kellä soi korvissa.
