Opettajien voimankäyttö

[Antti]

Tekstistä välittyy myös vähän sellainen kuva, että poliisin voimankäytön oikeutettuus tulkittaisiin sen perusteella, mitä voimankäyttökouluttaja kouluttaa ("poliisin voimankäytön lähtökohtana ovat opetetut ja hyväksytyt tekniikat") eikä poliisilain 2 luvun 17–20 pykälistä...

[JanneM]

Ei ollut maksumuuria ainakaan vielä ja ainakaan minulle…

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009 ... u49ig3GHaO



Kirjoittaja meinaa, että
- Mitä opettaja saa voimankäyttötilanteessa tehdä, on liian ylimalkaisesti kirjoitettu
- Tarkempi kirjaus laissa olisi jotenkin (?) oppilaan ja opettajan oikeusturvan kannalta parempi
- Opettaja ei osaa tilanteessa arvioida mitä hän saa tehdä



Minä en ole näissä oikein samoilla linjoilla. En varsinkaan siinä, että tätä tarvitsisi erityisemmin tarkentaa:

Perusopetuslaki oikeuttaa opettajan käyttämään voimakeinoja vastarintaa tekevään oppilaaseen, jos tätä ollaan poistamassa esimerkiksi luokasta tai jos tältä ollaan ottamassa pois tiettyjä esineitä tai aineita. Voimakeinojen tulee olla sellaisia, joita voidaan pitää välttämättöminä ja tilanteen huomioiden puolustettavina. Voimankäyttövälineitä ei saa käyttää.

Tuo lainaus on jutusta.

Ja kun joku alani ihminen viittaa oikeusturvaan, kysyn nykyään jo automaattisesti aina itseltäni, että ”miten niin?” Jos alallamme on jokin tyhjä mantra, niin se on ”oikeusturva”.

Tein juuri tutkimusta opettajien kohtaamasta väkivallasta ja heidän turvattomuuden tuntemuksestaan.
Tutkimusta tehdessä selvisi erittäin hyvin, että isolla osalla opettajista ei ole mitään tietoa mitä saa ja ei saa tehdä. Ja tein kuitenkin tutkimuksen kaupungissa missä on Suomen vanhin opettajankoulutuslaitos. Opetuslaki siltä osin, että mitkä ovat opettajan oikeudelliset oikeudet voimankäytön suhteen ei kuulu millään tavappa opettajankoulutuksen opetussuunnitelmaan. Opettajilla ei ole käsitystä mitä on voimankäyttö ja miten se eroaa hätävarjelusta tai pakkokeinoista. n. 30% vastanneista opettajista ei ollut saanut minkäänlaista koulutusta (työnantajan toimesta, itsenäisesti opiskelemalla tai opiskellessaan yliopistossa) väkivalta ja voimankäyttötilanteisiin, niiden kohtaamiseen tai lainsäädäntöön niihin liittyen.

[Lasse Candé]

Opettajankoulutukselle tarjotaan hyvin usein sekä sisältä että ulkoa sisältövaatimuksia. Tähän on muutama koulutusta antava tai antanut tarjonneet vasta-argumenttia, joka on eri muotoiluista huolimatta sama:

- Koulutus antaa työkalupakin, mutta sen täyttäminen työkaluilla tapahtuu pääasiallisesti koulutuksen ulkopuolella
- Koulutus antaa hengarit/henkarit, mutta vaatteet hankitaan muualta
- Koulutus käsittelee pedagogiikan vertikaalista ulottuvuutta ja horisontaalinen taas täyttyy työkokemuksella ja jatkokoulutuksilla (muistaakseni näin kirjassa Opettajan didaktiikka)



On tietenkin ihan perusteltu ajatus, että kun suodaan voimankäyttöoikeus, tähän annettaisiin sitten myös koulutusta.

Itse olen päätynyt henkilökohtaisesti sellaiseen, että:
- pitää tietää mitä lait sanovat tästä voimankäyttöoikeudesta
- voimankäyttö ja hätävarjelu ovat kaksi eri asiaa
- voimankäyttö ei yleensä ole alallamme mitenkään järkevää
- voimankäyttö voi olla järkevää alakouluissa ja haastavissa ympäristöissä
- voimankäytön voi välttää sen kiertävillä luovilla ratkaisuilla
- potentiaalisissa riskitilanteissa on yhteistyö ja selkeys jokaista osapuolta kohtaan tärkeää



Opettajille suunnatussa mahdollisessa voimankäyttökoulutuksessa on äärimmäisen tärkeää ymmärtää kohderyhmä ja se, että ellei tärkeimpiä asioita korosteta riittävästi, annettu viesti on väärä. Yksi tärkeimmistä viesteistä on, että opettajalla ei ole voimankäyttövelvollisuutta ja toinen, että voimankäyttö ja hätävarjelu ovat kaksi eri asiaa.

JanneM:n tutkielmasta olisi mukava jutella enemmänkin, sitten kun energiaa riittää.

[tapsaattori]

Mä vähän pelkään, että vaikka tulisi vakavakin tilanne jossa täyttyisi esim. hätävarjelutilanteen elementit, niin lopulta opettajan toiminnalta kuitenkin odotetaan ainoastaan hyvin pehmeitä otteita, kuten kädestä ohjaamista. Siihen suuntaan kirjoitetaan myös tässä tekstissä.

Laki sallii välttämättömät voimakeinot, jos häiritsevä tai väkivaltaisesti käyttäytyvä oppija ei noudata opettajan sanallisia määräyksiä ja hänet pitää poistaa opetustilasta tai häneltä tulee ottaa pois turvallisuutta vaarantava tai häiritsevä esine tai aine.

– Poistamistilanteessa oppilasta tulee ohjata käsivarresta ja selästä, ja kontaktin tulee olla mahdollisimman passiivista, neuvoo OAJ:n johtava lakimies Erkki Mustonen.

Opettajalla ei ole velvollisuutta mennä väliin selvittämään esimerkiksi tappelua, jos hän arvioi oman terveytensä olevan vaarassa.

– Sen sijaan hänen tulee yrittää saada tappelu sanallisin määräyksin loppumaan. Jos tämä ei onnistu, opettajan täytyy viipymättä hakea paikalle apua.

Mustonen neuvoo välttämään viimeiseen saakka kiinnipitoa ja muuta fyysistä kontaktia oppilaaseen, sillä riskinä on, että opettaja käyttää kovempia keinoja kuin on tarve.

Fyysinen rauhoittaminen on kuitenkin mahdollista hätävarjelun oikeuttamana, jos oppilas toiminnallaan vaarantaa omaa tai toisten terveyttä tai turvallisuutta tai vahingoittaa toisten omaisuutta.

– Voimankäyttö on kuitenkin sallittua vain siihen saakka kunnes oppilas rauhoittuu, muuten kyse on helposti hätävarjelun liioittelusta.



https://www.opettaja.fi/tyossa/jos-voim ... ikkyy-yli/

Miten te näette, että onko mitään järkeä lähteä yhtään mihinkään fyysiseen, jos voimankäyttö pitää olla mahdollisimman passiivista kädestä ja selästä ohjaamista, kuten OAJ:n lakimies Erkki Mustonen linjaa? Mä siis ajattelen fyysisen voimankäytön niin, että hallintaotteet on tehokkaita ja voimankäytön tekijä määrää mihin suuntaan lähdetään ja jos hallintaotteella ei voi hallita niin parempi jättää tekemättä kokonaan.

[Lasse Candé]

Tässä pitää ymmärtää, että OAJ:n asiantuntija linjaa sitä kautta, mikä on opettajan oikeusturvan kannalta turvallisinta. Tottakai ammattiliitto antaa signaalia, joka rajaa opettajan työnkuvaa enemmän opettamiseen, eikä muihin asioihin. Ja tottakai ammattiliiton lehti valitsee julkaista tällaista narratiivia. Ja tämä on myös hyvä, ihan jokaisen kannalta.

Turvallisinta on, ettei tee mitään fyysistä ikinä. Sanoo vain että ei välineet riittäneet ja tilanne oli pelottavan uhkaava. Ei siitä potkuja saa. Mutta jos käy käsiksi millään tavalla, voi riskeerata ikävämmän kohtalon vaikkapa työn ja maineen menetyksen kautta.

Itse asettaisin aika helposti oman uran sen edelle, että jokin tilanne tulee hoidettua mahdollisesti huonommin tai paremmin leikkimällä sankaria tilanteessa, mikä ei kuitenkaan mene täysin nappiin.

Täysin toinen asia on niin selvä hätävarjelutilanne, että ei vain voi nukkua öitään hyvin jos ei tee ihan normikansalaisen velvollisuutta vaikkapa pelastaa jonkun henki tai vakava pahoinpitelyn uhriksi joutuminen.

Niistäkin saattaa tulla passkaa joltakulta, mutta meillä on velvollisuuksia pelastaa kanssaihmisiä, jopa riskeeraten omaa turvallista elämäämme, jos se vaatii sen ja jos tilanteessa löytyy toimintamalleja.

[sinappi]

Lasse Candé, sinä olet aikuinen mies, urheilija ja vielä pitkän linjan kamppailija. Monellako prosentilla opettajista kuvittelet olevan lähelläkään yhtä hyvät valmiudet selvitä menestyksellisesti voimankäyttötilanteesta kuin sinulla? Jos ammattiliittoa kiinnostaa enemmän opettajien turvallisuus kuin heidän vastuullaan olevien lasten, ei se ole ihan jokaisen kannalta hyvä. Nimittäin niiden muiden lasten kannalta se ei ole hyvä, jotka joutuvat kokemaan uhkaa taikka oppimisen häiriöitä häirikköoppilaan toiminnan seurauksena, johon opettaja ei puutu esimerkiksi poistamalla opetustilasta. Puhumattakaan siitä, jos väkivallan uhrina olevaa lasta ei opettaja mene auttamaan! Nimenomaan soisin opettajien ajattelevan niin kuin sanoit, että on velvollisuus pelastaa omankin turvallisuuden uhalla. Tuollaista asennetta toivoisi kaikilta, jotka ovat vastuussa lapsista.

[Lasse Candé]

En ala spekuloimaan prosentteja ja kun katson viestiäsi ja keskustelua kokonaisuutena, en myöskään näe mitään ilmeistä syytä spekuloida tällaista.

Tässä on tärkeää erottaa toisistaan voimankäyttö ja hätävarjelu. Tilanne, jossa voimankäyttö edes olisi optio opettajan tyypillisten ratkaisukaavojen sijaan, kannattaa yleisimmin ratkaista muilla tavoin. Minulta pyydettiin esimerkiksi kerran kauan sitten apua kahden oppilaan poistamiseen tilasta. Sanoin kollegalleni, että vie sinä koko muu ryhmä viereiseen luokkaan, niin minä jään näiden kanssa tänne.

Tilanteet, joissa voimankäyttö edes on optio, ovat niin poikkeuksellisia, että silloin voi aika paljon muutakin mennä uusiksi. Jos on kyseessä oppitunti, sen oppitunnin normaalius on jo hävitty.

Alppilassahan oli ruokalassa tapaus (varmaan löytyy tästä ketjusta), jossa opettaja poisti oppilaan normaalin näköisellä voimankäytöllä. Opettaja sai tästä potkut ja puolet omasta ammattikunnasta paheksumaan toimintaa. Mitäköhän esimerkiksi hän olisi faktuaalisesti riskeerannut, jos ei olisi ryhtynyt voimankäyttöön?

Toivotaan me minkälaista asennetta tahansa, keltä tahansa, missä ammattikunnassa tahansa, tuollaista riskianalyysia kannattaa pyrkiä tekemään ihan sellaisenaan näihin kysymyksiin liittyen. Oikeudessakin asiaa varmaan punnitaan tarvittaessa juuri voimankäytön tarpeellisuuden/välttämättömyyden kautta.

[Antti]

Koskien Opettaja-lehden jutun malttinsa menettänyttä opettajaa Kotkan kaupunki muistutti jutun mukaan päätöksessään, että "oppilaan haastavakaan käytös ei oikeuta loukkaamaan oppilaan fyysistä koskemattomuutta". Olettaen, että lainaus on tarkka, tämähän ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa: opettajalla nimenomaan on erikseen laissa määritelty oikeus loukata haastavasti käyttäytyvän oppilaan fyysistä koskemattomuutta. Juu, asiayhteydestä varmaan käy ilmi, että tässä tarkoitettiin sitä, että ärsyttävää oppilasta ei saa kostoksi töniä, mutta juuri tällaiset virheellisesti yleistetyt muotoilut aiheuttavat omalta osaltaan Lassen mainitsemaa sekaannusta hätävarjelun, voimankäytön ja pahoinpitelyn välillä. Harmillisintahan tässä kaikessa ylipäänsä on yhtäältä se, että haastavaa käytöstä ei ole alun alkaenkaan kyetty ehkäisemään, ja toisaalta se, että keskeisimmäksi ongelmaksi näin syntyneiden opetustilanteiden häiriöiden osalta muodostuu se, miten opettaja parhaiten välttää ongelmat työnantajansa kanssa. Opettajan näkökulmasta viimeksi mainittu on tietysti täysin ymmärrettävää ja perusteltua.

[Antti]

Opettajankoulutukselle tarjotaan hyvin usein sekä sisältä että ulkoa sisältövaatimuksia. Tähän on muutama koulutusta antava tai antanut tarjonneet vasta-argumenttia, joka on eri muotoiluista huolimatta sama:

- Koulutus antaa työkalupakin, mutta sen täyttäminen työkaluilla tapahtuu pääasiallisesti koulutuksen ulkopuolella
- Koulutus antaa hengarit/henkarit, mutta vaatteet hankitaan muualta
- Koulutus käsittelee pedagogiikan vertikaalista ulottuvuutta ja horisontaalinen taas täyttyy työkokemuksella ja jatkokoulutuksilla (muistaakseni näin kirjassa Opettajan didaktiikka)

Nämä liittynevät lähinnä opettajakoulutuksen didaktisiin sisältöihin, ja laajemmin nuo samat asiat (muutettavat muuttaen) voisi varmaan sanoa mistä tahansa ammatista, johon on olemassa jokin koulutus. (Varmaan tietty vähemmän sellaisista, joissa on kohtuullisen selkeä käsitys siitä, mitä ko. ammatissa on kyettävä tekemään, kuten esim. ensihoitaja tai linja-auton kuljettaja).

Tietenkään opettajan hommassa voimakeinojen käyttö ei ole keskeisessä roolissa kuten vaikka poliisin työssä, mutta en kyllä keksi oikein mitään syytä olla kertomatta opettajakoulutettaville, mitä oikeuksia, velvollisuuksia ja keskeisiä käsitteitä opettajan työhön liittyy myös tältä osin.

[Illu]

Mustonen neuvoo välttämään viimeiseen saakka kiinnipitoa ja muuta fyysistä kontaktia oppilaaseen, sillä riskinä on, että opettaja käyttää kovempia keinoja kuin on tarve.

Fyysinen rauhoittaminen on kuitenkin mahdollista hätävarjelun oikeuttamana, jos oppilas toiminnallaan vaarantaa omaa tai toisten terveyttä tai turvallisuutta tai vahingoittaa toisten omaisuutta.

– Voimankäyttö on kuitenkin sallittua vain siihen saakka kunnes oppilas rauhoittuu, muuten kyse on helposti hätävarjelun liioittelusta.

Herättää luottamusta nämä lainaukset OAJ:n johtavan lakimiehen haastattelusta.

Tässä menee nyt Erkillä voimankäyttö ja hätävarjelu oikeuttamisperusteena hieman sekaisin - juuri se ongelma, mikä pitäisi opettajillekin teroittaa selkeäksi, jos työskennellään ympäristössä, jossa noita voimakeinoja joudutaan käyttämään. Tällaiseen "jos se opiskelija ei ole koskenut sinuun, niin et sinäkään saa koskea siihen" -näkökulmaan törmää melko usein, ongelma on se, että juurikin nämä tilanteet ovat sitä voimakeinojen käyttöä: voimankäyttäjä on aktiivinen osapuoli, ja tilanne on (tai sen tulisi olla) jossain määrin kontrolloitu. Opettajalla on perusopetuslaissa, laissa ammatillisesta koulutuksesta ja lukiolaissa annettu samansisältöisesti oikeus käyttää voimakeinoja oppilaan tai opiskelijan poistamiseen. Lisäksi näissä on säädetty oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita, johon on myös säädetty oikeus käyttää voimakeinoja.

Voimakeinothan on oikeuttamisperusteena tarkoitettu toimivaltaisen toimenpiteen suorittamiseksi tilanteessa, jossa henkilö vastarintaa tekemällä koittaa välttää tämän toimenpiteen suorittamisen. Opettajalla nämä tehtävät on nuo edellämainitut, voimankäyttöoikeus on siis olemassa niin kauan, kun se on tarpeellista toimenpiteen suorittamiseksi, esimerkiksi opiskelijan poistamiseksi. Tarpeellisuusvaatimukseen sisältyy se, että voimankäytön on oltava välttämätöntä ja oikea-aikaista (ja lisäksi tehokasta, mutta jääkööt nyt pois tästä); opettajalla on siis oikeus käyttää voimakeinoja niin pitkään, kun vastarinta ja tehtävä on olemassa, eikä tilannetta saada hoidettua voimankäyttöä lievemmillä keinoilla. Kyllä se opettaja saa niitä voimakeinoja käyttää niin kauan, kunnes opiskelija on poistettu luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta - vaikka se tekisi vain passiivista vastarintaa. Ei siis vain riehuvan opiskelijan rauhoittamiseen, mikä taas lähtökohtaisesti tulisi tulkita hätävarjeluna. Luonnollisesti opiskelijan käytös ja käytetyt voimakeinot vaikuttavat voimakeinojen puolustettavuusarvioinnissa.

Mikäli ne voimankäytön rajat ylitetään, tulisi se arvioitavaksi voimakeinojen käytön liioitteluna, ei hätävarjelun liioitteluna, niin kuin Erkki sanoo, hätävarjelussa käytetty termi on "puolustusteko" ei voimankeinot. Ja tämä liioitteluarviointi on siis sen opettajan kannalta hyvä juttu, sillä kyseessä on anteeksiantoperuste.

Kirjoitan tätä kotitoimistolta samalla, kun suurin osa meidän oppilaitoksemme opettajista osallistuu opettajalle tarkoitettuun uhkatilannekoulutukseen, itse sain onneksi vapautuksen!

[JanneM]

Opettajankoulutukselle tarjotaan hyvin usein sekä sisältä että ulkoa sisältövaatimuksia. Tähän on muutama koulutusta antava tai antanut tarjonneet vasta-argumenttia, joka on eri muotoiluista huolimatta sama:

- Koulutus antaa työkalupakin, mutta sen täyttäminen työkaluilla tapahtuu pääasiallisesti koulutuksen ulkopuolella
- Koulutus antaa hengarit/henkarit, mutta vaatteet hankitaan muualta
- Koulutus käsittelee pedagogiikan vertikaalista ulottuvuutta ja horisontaalinen taas täyttyy työkokemuksella ja jatkokoulutuksilla (muistaakseni näin kirjassa Opettajan didaktiikka)



On tietenkin ihan perusteltu ajatus, että kun suodaan voimankäyttöoikeus, tähän annettaisiin sitten myös koulutusta.

Itse olen päätynyt henkilökohtaisesti sellaiseen, että:
- pitää tietää mitä lait sanovat tästä voimankäyttöoikeudesta
- voimankäyttö ja hätävarjelu ovat kaksi eri asiaa
- voimankäyttö ei yleensä ole alallamme mitenkään järkevää
- voimankäyttö voi olla järkevää alakouluissa ja haastavissa ympäristöissä
- voimankäytön voi välttää sen kiertävillä luovilla ratkaisuilla
- potentiaalisissa riskitilanteissa on yhteistyö ja selkeys jokaista osapuolta kohtaan tärkeää



Opettajille suunnatussa mahdollisessa voimankäyttökoulutuksessa on äärimmäisen tärkeää ymmärtää kohderyhmä ja se, että ellei tärkeimpiä asioita korosteta riittävästi, annettu viesti on väärä. Yksi tärkeimmistä viesteistä on, että opettajalla ei ole voimankäyttövelvollisuutta ja toinen, että voimankäyttö ja hätävarjelu ovat kaksi eri asiaa.

JanneM:n tutkielmasta olisi mukava jutella enemmänkin, sitten kun energiaa riittää.

Lassella todella hyviä pointteja.
Itseäni näin opiskelijan renttuna kismittää se, että meidän oletetaan ammatissamme tietävämme lakiin kirjattuja asioita joita ei käydä millään tavalla kpoulutuksessa läpi.
Mielestäni mitään opettajien itsepuolustuskursseja ei yliopiston tarvitse järjestää. Enkä ole varma ovatko sellaiset fiksuja koulutuksia ylipäätään.
Olisi kuitenkin tietää mitkä ovat opettajien oikeudet ja velvollisuudet ja mitä niillä tarkoitetaan.

Jahka saan kielenkorjauksen tehtyä ja kandin palautettua, niin voin yrittää sen vaikka linkittää tänne.

[sinappi]

Alppilassahan oli ruokalassa tapaus (varmaan löytyy tästä ketjusta), jossa opettaja poisti oppilaan normaalin näköisellä voimankäytöllä. Opettaja sai tästä potkut ja puolet omasta ammattikunnasta paheksumaan toimintaa. Mitäköhän esimerkiksi hän olisi faktuaalisesti riskeerannut, jos ei olisi ryhtynyt voimankäyttöön?

Ilmeisesti tarkoitat tätä tapausta:

Onko töniminen sinusta normaali tapa poistamiseen voimakeinoja käyttämällä? Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta, joka tuppaa aina ottamaan kantaa julkisuuteen tulleisiin voimankäyttötilanteisiin, on tuominnut tyrkkimisen aika voimakkaasti voimankäyttötilanteiden yhteydessä. Poliisikaan ei Tolvasen mukaan muka ikinä tyrki. Oikeasti tyrkkii, koska kyseessä on etäisyystekniikka. Tönimisessä on se ongelma, että pienellä voimalla tehtynä se on ärsyttävää ja helposti eskaloi, kun taas voimakkaaseen tönäisyyn liittyy kaatumisen ja pään lyömisen riski.

Opettajan itsensä mukaan videolla näkyy vain viimeiset sekunnit tapahtumasta, joka kesti useita minuutteja.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ope ... #gs.76l8v9

[Lasse Candé]

Olikin aikaa tuon videon näkemisestä, mutta ei siitä mielestäni näe kovin selvästi poiston tapahtuvan oikein tai väärin, kun jää paljon näkemättä.

Pointti tuossa aiemmin oli silti se, että voimaa käyttäessä riskeeraa sen, että se saattaa näyttää jotakuinkin tuolta. Jos tarkoitat, että näinpä kannattaa välttää voimankäyttöä, ettei se päädy näyttämään tuolta ja tule kenkää, niin juuri tämä siis on pointtini.

[sinappi]

Mielestäsi opettajan voimankäyttöoikeus on siis käytännössä täysin kuollut kirjain, koska "turvallisinta on, ettei tee mitään fyysistä ikinä"? Ikinä. Jos edes sinä et mielestäsi pysty menestyksellisesti noita voimankäyttötilanteita hoitamaan, kuka opettajista sitten pystyy? Millään järkevällä määrällä voimankäyttökoulutusta keskimääräistä opettajaa ei saada yhtä hyvälle suoritustasolle kuin missä sinä aktiivikamppailijana ja urheilijana olet.

[Illu]

Itseäni näin opiskelijan renttuna kismittää se, että meidän oletetaan ammatissamme tietävämme lakiin kirjattuja asioita joita ei käydä millään tavalla kpoulutuksessa läpi.
Mielestäni mitään opettajien itsepuolustuskursseja ei yliopiston tarvitse järjestää. Enkä ole varma ovatko sellaiset fiksuja koulutuksia ylipäätään.
Olisi kuitenkin tietää mitkä ovat opettajien oikeudet ja velvollisuudet ja mitä niillä tarkoitetaan.

Jahka saan kielenkorjauksen tehtyä ja kandin palautettua, niin voin yrittää sen vaikka linkittää tänne.

OPH on jonkin verran rahoittanut näitä tähänkin aihealueeseen liittyviä koulutuksia täydennyskoulutuksina, että yritystä on oikeaan suuntaan. Koulutukset ovat olleet niin lainsäädännön, kuin käytännön harjoitteidenkin osalta olleet melko surkeita ainakin omilla kiikareilla katsottuna. Eräässä koulutuksessa käytiin läpi vanhentunutta lainsäädäntöä - siinäkin lähinnä yleisiä juttuja, ei opettajalle ominaista lainsääädäntöä. Käytännön harjoitusten kohdalla harjoiteltiin muutaman tunnin aikana mahdollisimman monta itsepuolustustemppua, joita ei kuitenkaan saanut harjoitella niin, että toinen tarttuisi kunnolla kiinni, ettei vain satu mitään vahinkoja.

Toisaalta, taitaapa tämä sama ongelma, eli luokattomuus, olla myös muidenkin alojen uhkatilannekoulutuksissa läsnä. Tässä vaan järjestäjänä oli ammatillinen opettajakorkeakoulu, joten kuvittelin sen olevan paremmin opettajille suunniteltu. Nyt on kuitenkin itsellänikin hieno diplomi seinällä tästä koulutuksesta ja opintopisteet rekisterissä, sehän on se, mikä merkitsee!