Etsitkö kamppailuharrastusta? Aloita suoraan tästä uusi aihe valmiiden kysymysten kanssa ja odota, kun konkarit vastaavat sinulle. 

Poliisin voimankäyttö
Valvoja: Valvoja
-
- etupotkija
- Viestit: 904
- Lauteille: Syyskuu 2005
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Poliisin voimankäyttö
Jep kyllähän se toimii, halusin vain selvittää sekoittuuko se siihen kipuporttiin. Googlasin ja löysin keskustelun kontrolli.fi sivuilta jossa nimenomaan tämä sekaannus kävi ilmi. Kivun kanssa kun työskentelee päivittäin niin oon varsin selvää että kivulla voi olla a) lihastoimintaa estävä vaikutus b) lihastoimintaa stimuloiva vaikutus. Elimistössä on erilaisia mekanoreseptoreita jotka aistivat erilaisia mekaanisesti tuotettuja ärsykkeitä ( painetta, venytystä ja mekaanisesti tuotettua kipua esim venytyksen tai paineen muodossa) ja varsinkin ne jotka reagoivat kipuun voivat laukaista ns inhibitorisen refleksikaaren: viesti kulkee reseptorista kipuhermoa pitkin selkäytimeen takasarveen. Takasarvesta yhteys jatkuu toisaalta selkäydintä pitkin aivoihin ja tietoisuuteen, toisaalta yhteys jatkuu myös etusrveen samalla tasolla. Etusarvesta motoriset säikeet jatkuvat taas lihaksiin. Tämä kyseinen yhteys takasarven kipusäikeistä etusarven motorisiin hermosäikeisiin on ns inhibitorinen eli estää hetkeksi motorisiin hermon toiminnan. Kyseessä on siis varsin looginen suojavaikutus vammatilantaeessa - estää lihasupistusta vammauttmasta lisää. Ilmiö on tuttu esim juuri puukalan muodossa tai jos on polvikierukka rikki ja kivulias polvi äkkiä pettää alta. Ainakin nivelsiteiden ja jänteiden mekanoreseptoreiden inhbitiorisesta toiminnasta pitäisi kyllä löytyä näyttöä lääketieteen puolelta!
-
- kylkeenpotkija
- Viestit: 4315
- Lauteille: Helmikuu 2005
- Paikkakunta: Lohja
Poliisin voimankäyttö
Tämä on mielenkiintoista juttua; olenkin itse asiassa kaivannut aiheesta jotain maallikon ymmärrettävää tekstiä, joka syventäisi TKP-kouluttajakoulutuksessa opetettuja asioita. Itse asiassa sielläkin mielestäni osa jutuista selitettiin vähän... sanotaanko puolivillaisesti, koska kouluttaja itsekään ei oikein ymmärtänyt asiaa vaan kertoi vain muistinvaraisesti, mitä oli kouluttajakoulutusmateriaalista itse lukenut. Eli kiinnostaisi oppia asiasta vähän syvällisemmin niin, että oikeasti voisi selittää asiaa sitten kun joku tekee tarkentavia kysymyksiä.
Se mikä tässä on mielestäni oleellinen juttu, ja mitä minun käsittääkseni tarkoitetaan sillä, että lyönnin vaikutus ei perustu kipuun on se, että (kouluttajamateriaalin perusteella) vaikutus ei perustu siihen, kuinka kovana asiakas kivun kokee (esim. jos on humalassa tms), vaan riittää että kipuärsyke on "kropan mielestä" tarpeeksi voimakas. Asiakkaan ei siis tarvitse ajatella, että "s-tana kun sattuu!", vaan riittää että hermot välittävät tarpeeksi voimakkaan ärsykkeen jolloin lamautuminen tapahtuu automaattisesti, suojarefleksinä.
Koulutuksessa asia opetettiin näin: Lyönnistä aiheutuva kipuärsyke ikään kuin ylittää hermoston välityskyvyn, jolloin osa impulsseista heijastuu takaisin pääsemättä ikinä aivoihin saakka. Lihakset tulkitsevat tämän heijastuneen hermoimpulssin aivojen käskynä lamautua / rentoutua, ja siinä vaiheessa kun läpi päässeet hermoimpulssit pääsevät aivoihin saakka, heijastuneet impulssit ovat jo palanneet takaisin lihakseen ja ovat jo ehtineet rentoutua ennen kuin aivot ehtivät lähettää mitään muita käskyjä. Lyönnit taas kohdistetaan isoihin lihaksiin osittain sen takia, että siihen saadaan lyönnin vaikutus ylettymään syvemmälle lihakseen kuin pienempään lihakseen lyötäessä, jolloin useammasta reseptorista lähtee ärsyke, ja hermoston välityskyky saadaan varmemmin tukittua. Tämä siis ei pidä ilmeisesti paikkaansa?
Pitääkö siis kuitenkin se paikkaansa, että iskun vaikutus ei perustu subjektiiviseen kipuvaikutukseen, vaan siihen että elimistö tulkitsee kivun aiheutuvan niin vakavasta vammasta että suojarefleksinä lihakset lamautuvat?
Se mikä tässä on mielestäni oleellinen juttu, ja mitä minun käsittääkseni tarkoitetaan sillä, että lyönnin vaikutus ei perustu kipuun on se, että (kouluttajamateriaalin perusteella) vaikutus ei perustu siihen, kuinka kovana asiakas kivun kokee (esim. jos on humalassa tms), vaan riittää että kipuärsyke on "kropan mielestä" tarpeeksi voimakas. Asiakkaan ei siis tarvitse ajatella, että "s-tana kun sattuu!", vaan riittää että hermot välittävät tarpeeksi voimakkaan ärsykkeen jolloin lamautuminen tapahtuu automaattisesti, suojarefleksinä.
Koulutuksessa asia opetettiin näin: Lyönnistä aiheutuva kipuärsyke ikään kuin ylittää hermoston välityskyvyn, jolloin osa impulsseista heijastuu takaisin pääsemättä ikinä aivoihin saakka. Lihakset tulkitsevat tämän heijastuneen hermoimpulssin aivojen käskynä lamautua / rentoutua, ja siinä vaiheessa kun läpi päässeet hermoimpulssit pääsevät aivoihin saakka, heijastuneet impulssit ovat jo palanneet takaisin lihakseen ja ovat jo ehtineet rentoutua ennen kuin aivot ehtivät lähettää mitään muita käskyjä. Lyönnit taas kohdistetaan isoihin lihaksiin osittain sen takia, että siihen saadaan lyönnin vaikutus ylettymään syvemmälle lihakseen kuin pienempään lihakseen lyötäessä, jolloin useammasta reseptorista lähtee ärsyke, ja hermoston välityskyky saadaan varmemmin tukittua. Tämä siis ei pidä ilmeisesti paikkaansa?
Pitääkö siis kuitenkin se paikkaansa, että iskun vaikutus ei perustu subjektiiviseen kipuvaikutukseen, vaan siihen että elimistö tulkitsee kivun aiheutuvan niin vakavasta vammasta että suojarefleksinä lihakset lamautuvat?
Seppo Vesala
(Kaikki esittämäni mielipiteet ja näkemykset ovat omiani, eikä niitä pidä tulkita minkään yrityksen, yhteisön, organisaation tai viranomaistahon kannaksi)
(Kaikki esittämäni mielipiteet ja näkemykset ovat omiani, eikä niitä pidä tulkita minkään yrityksen, yhteisön, organisaation tai viranomaistahon kannaksi)
-
- etupotkija
- Viestit: 904
- Lauteille: Syyskuu 2005
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Poliisin voimankäyttö
Helpoin ensin eli se viimeinen kohta/ kysymy: Kyllä, eli kun kyseessä on inhibitorisen refleksistä niin vaikutus ei ole riippuvainen siitä subjektiivisesta kipukokemuksesta. Nivelsiteiden kipuherkät mekanoreseptorit aktivoituvat kun venytysvoima on riittävän voimakas ja silloin lähtee impulssi liikkeelle hermossa kohti selkäydintä.
Eri mekanoreseptorit reagoivat eri tyyppisiin ärsykkeisiin ja myös eri voimakkuuksiin. Tämä monimuotoinen herkkyys on tärkeä osatekijä lihastoiminnan säätelyssä. Osa lihasten käskyistä tulee aivoista asti mutta osa "vain" selkäydintasolta ja näitä kutsutaan reflekseiksi. Refleksin etu on se että koska se tuntoimpulssi käy vaan selkäydintasolla ja siellä sa aikaan supistumiskäskyn (eikä siis tarvitse käydä "koko matkan pitkän matka " aivoissa jotka taas lähettävät käskyn lihaksiin takaisin alas) niin säästyy kallista aikaa. Tällaisen refleksin huono puoli on se että se saa aikaan vain varsin yksinkertaisia vaikutuksia: lihaksen supistus (vrt jännerefleksi joka tulee esiin polvesta) tai lihaksen rentoutuminen. Nerous tässä on se että saadaan aikaan nopea vaste ärsykkelle jota ei edes tarvitse tulkita, jos tietty ärsytyskynnys ylittyy niin naps...sujojarele kiinni häiritsemättä aivoja jotka saavat ajatella monimutkaisempia tehtäviä.
Tämä nyt oli esimerkki nivelsiteistä /jäänteistä mutta vastaavia estäviä ja aktivoivia refleksikaaria liittyy kaikkiin elimiin tuki- ja liikuntaelimistä sisäelimiin tietyin elinkohtaisin variaatioin. Kuten totesit niin osa impulsseista ei koskaan saavu aivoihin vaan jää sinne selkäydintasolle ja saa aikaan sen että supistumiskäskyt motorisiin hermoihin estyy hetkeksi. Lihakset eivät siis tulkitse mitään ne joko supistuvat (eri voimakkuuksilla) tai eivät supistu.
Mutta pääpiirteittäin näin.
Mainitsit myös sen miksi kohdistetaan lyönnit isoihin lihaksiin ja tulkinnassa olet varmaan oikeilla jäljillä. Lyömällä isoon herkkään rakenteeseen maksimoidaa se kipuimpulssien määrä joka lähtee kohti keskushermostoa. Tätä kutsutaan spatiaaliseksi summaatioksi kun saman aikaisesti useita rakenteita ärsyttämällä saadaan aikaan voimakkaampi vaste kuin vain yhtä kohtaa ärsyttämällä.
Toinen summaation muoto on temporaalinen summaatio jossa pitkäkestoisemmalla ärsykkellä saadan vaste aikaan, siitä esimerkki orgxxx...ai täähän oli perheohjelma ;-). Todennäköistä on että tällä spatiaalisella summaatiolla saadaan aikaan myös hermoston "overload" tilanne joka vaikuttaa keskushermoston toimintaan häiritsevästi monella eri tasoilla ( selkäydin, aivorunko, isoaivo, pikkuaivo). Nämä ovat todennäköisesti vain osa niistä mekanismeista jotka vaikuttavat telarin ja miksei muun voimankäytön neurofysiologiaan.
Kute totesit niin vaste voidaan siis saada aikaan kipuärsykkeellä jopa ilman että kohde ehtii tuntea kipua tai mahdollisesti jopa silloin kun kohde ei tunne kipua - tosin koska osa vasteesta kuitenkin perustuu siihen subjektiivisen kipuun niin tämä viimeksi mainittu tilanne on jo epävarmempi,!
Eri mekanoreseptorit reagoivat eri tyyppisiin ärsykkeisiin ja myös eri voimakkuuksiin. Tämä monimuotoinen herkkyys on tärkeä osatekijä lihastoiminnan säätelyssä. Osa lihasten käskyistä tulee aivoista asti mutta osa "vain" selkäydintasolta ja näitä kutsutaan reflekseiksi. Refleksin etu on se että koska se tuntoimpulssi käy vaan selkäydintasolla ja siellä sa aikaan supistumiskäskyn (eikä siis tarvitse käydä "koko matkan pitkän matka " aivoissa jotka taas lähettävät käskyn lihaksiin takaisin alas) niin säästyy kallista aikaa. Tällaisen refleksin huono puoli on se että se saa aikaan vain varsin yksinkertaisia vaikutuksia: lihaksen supistus (vrt jännerefleksi joka tulee esiin polvesta) tai lihaksen rentoutuminen. Nerous tässä on se että saadaan aikaan nopea vaste ärsykkelle jota ei edes tarvitse tulkita, jos tietty ärsytyskynnys ylittyy niin naps...sujojarele kiinni häiritsemättä aivoja jotka saavat ajatella monimutkaisempia tehtäviä.
Tämä nyt oli esimerkki nivelsiteistä /jäänteistä mutta vastaavia estäviä ja aktivoivia refleksikaaria liittyy kaikkiin elimiin tuki- ja liikuntaelimistä sisäelimiin tietyin elinkohtaisin variaatioin. Kuten totesit niin osa impulsseista ei koskaan saavu aivoihin vaan jää sinne selkäydintasolle ja saa aikaan sen että supistumiskäskyt motorisiin hermoihin estyy hetkeksi. Lihakset eivät siis tulkitse mitään ne joko supistuvat (eri voimakkuuksilla) tai eivät supistu.
Mutta pääpiirteittäin näin.
Mainitsit myös sen miksi kohdistetaan lyönnit isoihin lihaksiin ja tulkinnassa olet varmaan oikeilla jäljillä. Lyömällä isoon herkkään rakenteeseen maksimoidaa se kipuimpulssien määrä joka lähtee kohti keskushermostoa. Tätä kutsutaan spatiaaliseksi summaatioksi kun saman aikaisesti useita rakenteita ärsyttämällä saadaan aikaan voimakkaampi vaste kuin vain yhtä kohtaa ärsyttämällä.
Toinen summaation muoto on temporaalinen summaatio jossa pitkäkestoisemmalla ärsykkellä saadan vaste aikaan, siitä esimerkki orgxxx...ai täähän oli perheohjelma ;-). Todennäköistä on että tällä spatiaalisella summaatiolla saadaan aikaan myös hermoston "overload" tilanne joka vaikuttaa keskushermoston toimintaan häiritsevästi monella eri tasoilla ( selkäydin, aivorunko, isoaivo, pikkuaivo). Nämä ovat todennäköisesti vain osa niistä mekanismeista jotka vaikuttavat telarin ja miksei muun voimankäytön neurofysiologiaan.
Kute totesit niin vaste voidaan siis saada aikaan kipuärsykkeellä jopa ilman että kohde ehtii tuntea kipua tai mahdollisesti jopa silloin kun kohde ei tunne kipua - tosin koska osa vasteesta kuitenkin perustuu siihen subjektiivisen kipuun niin tämä viimeksi mainittu tilanne on jo epävarmempi,!
-
- etupotkija
- Viestit: 19342
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
- Etulaji: Potkunyrkkeily
- Takalajit: Karate, ju-jutsu
Poliisin voimankäyttö
Jotenkin tuo teoria kuulostaa siltä, että siinä yritetään parantaa pamputtamisen imagoa hakkaamisesta tarkasti annosteltuun hermojen käsittelyyn.
Antti Sariola
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
-
- etupotkija
- Viestit: 904
- Lauteille: Syyskuu 2005
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Poliisin voimankäyttö
Sori Andy! Ei ollut tarkoitus.... On se pamputus edelleen yhtä lailla hakkaamista kuin se hakkaaminen kehässä ja vaikutusmekanismitkin osittain samat 8-)
-
- päähänpotkija
- Viestit: 11638
- Lauteille: Kesäkuu 2008
Poliisin voimankäyttö
Ei sen pamputuksen tarvitse olla niin vimmaista ja rajuilla varusteilla tehtyä, kuin amerikkalaisissa elokuvissa.Andy kirjoitti: Jotenkin tuo teoria kuulostaa siltä, että siinä yritetään parantaa pamputtamisen imagoa hakkaamisesta tarkasti annosteltuun hermojen käsittelyyn.
Haluttuun lopputulokseen voidaan päästä rauhallisemminkin, koska pamputuksen kohde on varsin hyvin hermotettu; aakkosten 7. kirjaimen mukaan nimetty hermopiste on se usein tavoiteltu kohde, joskin sen olemuksesta kiistellään kovasti.
Lisäksi, suullisesti annettu käskytys lisää pamputuksen tehoa.
-
- kylkeenpotkija
- Viestit: 4315
- Lauteille: Helmikuu 2005
- Paikkakunta: Lohja
Re: Poliisin voimankäyttö
MikaelF:lle kiitoksia maallikon ymmärrettävästä mutta kuitenkin perusteellisesta selityksestä.
Seppo Vesala
(Kaikki esittämäni mielipiteet ja näkemykset ovat omiani, eikä niitä pidä tulkita minkään yrityksen, yhteisön, organisaation tai viranomaistahon kannaksi)
(Kaikki esittämäni mielipiteet ja näkemykset ovat omiani, eikä niitä pidä tulkita minkään yrityksen, yhteisön, organisaation tai viranomaistahon kannaksi)
-
- etupotkija
- Viestit: 904
- Lauteille: Syyskuu 2005
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Poliisin voimankäyttö
Eipä kestä, tosin kannattaa muistaa että oikaisin ja yleistin mutta pääpiirteittäin se on siinä. Voisin kuitenkin lisätä yhden asian: painotin ylempää sitä lamauttavaa vaikutusta mutta mainitsin myös sen reflektoorisen aktivoivan vaikutuksen. Tämä ilmenee usein esim käden tai jalan vetäytymisellä pois päin, vrt astuu nastaa päälle tai polttaa käden - liike alkaa refleksinä mutta jatkuu reaktiona. Tämän voisi saada aikaan lyömällä reiteen tai sääreen - jos paino silloin on kyseisen jalan päällä niin kohde kaatuu mutta sen seurauksena että hän vetää jalkaa pois ei lamauttamisen takia.
Teoriassa voi olla mahdollista että patukan lyönnillä voisi aktivoida jonkun mekanoreseptorin joka ei välitä kipua vaan venytystä tai painetta ja tämä voi myös laukaista aikaisemmin kuvatun inhibitorisen eli estävän refleksikaaren ( tätä hyödynnetään esim manipulaatiohoidoissa) mutta se patukka on sen verran "epätarkka" väline että tämä on aika epätodennäköistä ja tuurista kiinni. Olen tosin sen eskrima-aikoina sen kokenut muutamia kertoja. Aina on kyseessä ollut hyvin nopea osuma kepin kärjellä jonka jälkeen osuman saanut raaja on hetkeksi herpaantunut vaikka kipua ei ole tuntunut. Osumat suuremmalla pinta-alalla taas useimmiten saattuvat niin sa----nasti. Eli vaikutus on tekniikasta kiinni mutta myös osumakohdasta.
Teoriassa voi olla mahdollista että patukan lyönnillä voisi aktivoida jonkun mekanoreseptorin joka ei välitä kipua vaan venytystä tai painetta ja tämä voi myös laukaista aikaisemmin kuvatun inhibitorisen eli estävän refleksikaaren ( tätä hyödynnetään esim manipulaatiohoidoissa) mutta se patukka on sen verran "epätarkka" väline että tämä on aika epätodennäköistä ja tuurista kiinni. Olen tosin sen eskrima-aikoina sen kokenut muutamia kertoja. Aina on kyseessä ollut hyvin nopea osuma kepin kärjellä jonka jälkeen osuman saanut raaja on hetkeksi herpaantunut vaikka kipua ei ole tuntunut. Osumat suuremmalla pinta-alalla taas useimmiten saattuvat niin sa----nasti. Eli vaikutus on tekniikasta kiinni mutta myös osumakohdasta.
-
- kylkeenpotkija
- Viestit: 3363
- Lauteille: Elokuu 2011
- Paikkakunta: Mansesta päin
Re: Poliisin voimankäyttö
Laitoin suurimman osan lainauksesta paljastus-napin alle luettavuuden parantamiseksi.
Se kiputuntemus tapahtuu aivoissa, ja jos on päihtynyt, syönyt särkylääkkeitä tai on "taistele tai pakene"-moodissa, niin kipua ei välttämättä tunne. Voimakkaaseen iskuun (esim TKP) kroppa reagoi ensimmäiseksi refleksitasolla, ja tämä toiminta ei ole riippuvainen kipukokemuksesta.
Näin ollen lyönnin kohteena oleva raaja saadaan pois pelistä (ainakin hetkellisesti) perustuen tähän kropan omaan refleksiin, jonka evoluutio on luonut meille automaagiseksi toiminnaksi suurempien vahinkojen välttämiseksi (vrt sormi ja kuuma hellanlevy).
Voi myös käydä niin, että iskusta hermosto alkaa viestimään päällekkäisiä ja ehkä ristiriitaisia tietoja selkäytimeen ja/tai aivoihin, jolloin hermojen "kaistanleveys" ei riitä ja osa hermosignaaleista palaa takaisin -> kroppa ei ole käyttäjänsä hallinnassa -> kohdehenkilön kropan hallinta siirtyy lyöjälle, jolla on tällöin mahdollista suorittaa tarvittavat ja asianmukaiset voimankäytölliset toimenpiteet.
Jos tätä koittaa yli-yksinkertaistaa maallikkokielellä, niin olisiko jotakuinkin näin:MikaelF kirjoitti: Helpoin ensin eli se viimeinen kohta/ kysymy: Kyllä, eli kun kyseessä on inhibitorisen refleksistä niin vaikutus ei ole riippuvainen siitä subjektiivisesta kipukokemuksesta. Nivelsiteiden kipuherkät mekanoreseptorit aktivoituvat kun venytysvoima on riittävän voimakas ja silloin lähtee impulssi liikkeelle hermossa kohti selkäydintä.paljastus:
Se kiputuntemus tapahtuu aivoissa, ja jos on päihtynyt, syönyt särkylääkkeitä tai on "taistele tai pakene"-moodissa, niin kipua ei välttämättä tunne. Voimakkaaseen iskuun (esim TKP) kroppa reagoi ensimmäiseksi refleksitasolla, ja tämä toiminta ei ole riippuvainen kipukokemuksesta.
Näin ollen lyönnin kohteena oleva raaja saadaan pois pelistä (ainakin hetkellisesti) perustuen tähän kropan omaan refleksiin, jonka evoluutio on luonut meille automaagiseksi toiminnaksi suurempien vahinkojen välttämiseksi (vrt sormi ja kuuma hellanlevy).
Voi myös käydä niin, että iskusta hermosto alkaa viestimään päällekkäisiä ja ehkä ristiriitaisia tietoja selkäytimeen ja/tai aivoihin, jolloin hermojen "kaistanleveys" ei riitä ja osa hermosignaaleista palaa takaisin -> kroppa ei ole käyttäjänsä hallinnassa -> kohdehenkilön kropan hallinta siirtyy lyöjälle, jolla on tällöin mahdollista suorittaa tarvittavat ja asianmukaiset voimankäytölliset toimenpiteet.
"Täydellinen on hyvän pahin vihollinen"
-Tuntematon
-Tuntematon
-
- etupotkija
- Viestit: 904
- Lauteille: Syyskuu 2005
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Poliisin voimankäyttö
Keskimmäinen kappale osuu melkein naulan kantaan. Ja sekin on oikein että se kipuaistimus tapahtuu aivoissa ja että esim lääkkeet ta "taistele-pakene" moodi voi vaimentaa tätä aistimusta. En sanoisi kuitenkaan että se elimistö reagoisi ENIMMÄKSEEN refleksitasolla siihen voimakkaaseen iskuun - refleksit ovat osa tätä reagointia mutta eivät se ainoa eikä edes se tärkein. Terveen aikuisen liikkumiseen vaikuttaa eniten kuitenkin aivot. Tässä on varmaan yksi syy siihen että se astalon käyttö ei ole idioottivarma ja tämä on mielestäni tärkeä muistaa muuten voi tulla ikäviä yllätyksiä tosi tilanteessa.
Tuo viimeinen kappale kuulosti melkein monimutkaisemmalta kuin mitä se neurofysiologia on
. Jo tuo loppulause oli aika..ööö..aika ylioptimistinen ja kaunisteltu.. Mutta hienolta se kuulosti!
Tuo viimeinen kappale kuulosti melkein monimutkaisemmalta kuin mitä se neurofysiologia on

-
- kylkeenpotkija
- Viestit: 3363
- Lauteille: Elokuu 2011
- Paikkakunta: Mansesta päin
Re: Poliisin voimankäyttö
Tarkoituksella kirjoitinkin "ensimmäisenä reagoi".
Niin ja kansantajuisessa ilmaisussa aina pitää olla bling-blingiä
Niin ja kansantajuisessa ilmaisussa aina pitää olla bling-blingiä

"Täydellinen on hyvän pahin vihollinen"
-Tuntematon
-Tuntematon
-
- polveenpotkija
- Viestit: 112
- Lauteille: Joulukuu 2013
Poliisin voimankäyttö
Luin nämä viestit pariinkin kertaan, mutta en vaan ihan täysin saanut selvennettyä asiaa itselleni.
Eli voimakas isku lihakseen aiheuttaa refleksimäisen lihaksen rentoutumisen ja tällä toiminnolla keho yrittää välttää enemmät vauriot? Tai sitten lihakset jännittyvät, jotta esimerkiksi se naulaan astunut jalkapohja saadaan vedettyä pois? Missä tilanteessa on sitten kysymys hermoston "ruuhkautumisesta" vai sattuvatko nämä asiat samalla hetkellä aiheuttaen tuon toimintakyvyn menettämisen?
Onko lihaksen toiminta riippuvainen siitä onko se rentoutunut ja jännitetty, kun osuma tulee?
Eli voimakas isku lihakseen aiheuttaa refleksimäisen lihaksen rentoutumisen ja tällä toiminnolla keho yrittää välttää enemmät vauriot? Tai sitten lihakset jännittyvät, jotta esimerkiksi se naulaan astunut jalkapohja saadaan vedettyä pois? Missä tilanteessa on sitten kysymys hermoston "ruuhkautumisesta" vai sattuvatko nämä asiat samalla hetkellä aiheuttaen tuon toimintakyvyn menettämisen?
Onko lihaksen toiminta riippuvainen siitä onko se rentoutunut ja jännitetty, kun osuma tulee?
-
- kylkeenpotkija
- Viestit: 3401
- Lauteille: Helmikuu 2010
Re: Poliisin voimankäyttö
Jotenkin kyllä tuntuu, että TKP:n vaikutus on "korkeemman käres", jos sillä haetaan puujalkaefektiä. Melkeen suosittelisin sen vaihtamista thaikku/kiukkarityyliseen alapotkuun samalla liiveihin uiden. 

* Entinen idealisti - nykyinen nihilisti
** Suoraan huipulle pääsee vain oikotietä
** Suoraan huipulle pääsee vain oikotietä
-
- ilmaanpotkija
- Viestit: 6
- Lauteille: Helmikuu 2010
Poliisin voimankäyttö
Koetin selailla keskustelua läpi, mutta en löytänyt kirjoittajilta juurikaan omakohtaista kokemusta TKP.n / patukan lyönnin vaikutuksesta. Paljon on hyvää kirjoitusta luetuista tiedosta. Lääkärit ja tutkijat osaa kirjoittaa hienosti, mutta tuskinpa heilläkään on kokemusta ko. lyönnintuntemuksista ja vaikutuksesta.
Jos lyönti tulee esim. kyynärvarteen siihen lihasryhmään joka liikuttaa sormia, niin paljon vaikuttaa se mille liharyhmä alueelle lyönti osuu. patukan kärjen n.7cm jonka voi kuvitella osumapinta-alaksi.
Ensin käy aistimuksena piiskamainen sivallus ja hetkeen ei tunnu mitään ja pikkuhiljaa alkaa sormien liikeradat kadota edelleenkään ei tunnu kipua vaan toiminta voi jatkua. Sitten alkaa tulla suurempaa puutumista ja sormien liikerata on jo niin rajoittunut, ettei saa sormia edes koukistettua.
Kaikki tuntee kipuaistimuksen eritavalla ja voimakkuutena. Itsellä ainakin meinasi laatta lentää hetkenpäästä.
Osumakohdan lihakset ovat nyt täysin puutuneet ja sormet ei liiku, mutta muuten toiminta esim. käden osalta on aivan normaalia.
Lihas on puumaisen kova ja ihossa näkyy ja tuntuu piiskamainen kohoutuma.
Illalla näkyi alkavaa mustelmaa ja noin viikon kesti kämmenen kokoinen mustelma ja siinä oli sitten hienoa seurata värikirjoa ja miten mustelman värit vaihtuu päivien kuluessa. Osumakohdan lihas oli melkein viikon ”kova” ja sormien puristusvoima oli alentunut.
Jalka osumissa myös vaikuttaa miten hyvin ja millaiseen lihasryhmään lyönti osuu vai osuuko suoraan hermokanavaan.
Mikä tästä itselle avautui, niin lyönnin jälkeen aina etäisyyttä ja valmiina toimimaan koska hyökkääjän toimita saattaa jatkua varsin pitkään.
Jos lyönti tulee esim. kyynärvarteen siihen lihasryhmään joka liikuttaa sormia, niin paljon vaikuttaa se mille liharyhmä alueelle lyönti osuu. patukan kärjen n.7cm jonka voi kuvitella osumapinta-alaksi.
Ensin käy aistimuksena piiskamainen sivallus ja hetkeen ei tunnu mitään ja pikkuhiljaa alkaa sormien liikeradat kadota edelleenkään ei tunnu kipua vaan toiminta voi jatkua. Sitten alkaa tulla suurempaa puutumista ja sormien liikerata on jo niin rajoittunut, ettei saa sormia edes koukistettua.
Kaikki tuntee kipuaistimuksen eritavalla ja voimakkuutena. Itsellä ainakin meinasi laatta lentää hetkenpäästä.
Osumakohdan lihakset ovat nyt täysin puutuneet ja sormet ei liiku, mutta muuten toiminta esim. käden osalta on aivan normaalia.
Lihas on puumaisen kova ja ihossa näkyy ja tuntuu piiskamainen kohoutuma.
Illalla näkyi alkavaa mustelmaa ja noin viikon kesti kämmenen kokoinen mustelma ja siinä oli sitten hienoa seurata värikirjoa ja miten mustelman värit vaihtuu päivien kuluessa. Osumakohdan lihas oli melkein viikon ”kova” ja sormien puristusvoima oli alentunut.
Jalka osumissa myös vaikuttaa miten hyvin ja millaiseen lihasryhmään lyönti osuu vai osuuko suoraan hermokanavaan.
Mikä tästä itselle avautui, niin lyönnin jälkeen aina etäisyyttä ja valmiina toimimaan koska hyökkääjän toimita saattaa jatkua varsin pitkään.
-
- etupotkija
- Viestit: 24968
- Lauteille: Joulukuu 2005
- Paikkakunta: Valkeakoski
- Etulaji: Jyrki Saario Defendo
- Sivulajit: Potkunyrkkeily, BJJ
- Takalajit: Krav Maga, Hokutoryu Ju-jutsu, Escrima, Aikido, Muay Thai, Shootfighting
Poliisin voimankäyttö
näkyyhän tuo siinä Eestin sienikauppiaan tapauksen videolla, mitä käy, kun ei lyödä riittävän kovaa, ja kohdehenkilö on motivoitunut.
"Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä minä olen pahin pimeys laaksossa"
-Psalmi 23:4 (modattu)
Instructor Petteri
Defendo Green Director
Liity etupotkijaksi
-Psalmi 23:4 (modattu)
Instructor Petteri
Defendo Green Director
Liity etupotkijaksi
Seuraajat

















































































































