Poliisin voimankäyttö

[sikajudoka]

Rikanderin puheista jäänyt se käsitys, että etälamautin olisi ykkösväline, ampuma-aseen korvike, kun kohdehenkilöllä ei ole ampuma-asetta.

[HarZa]

Olisikohan tässä ollut hätävarjelutilanne kyseessä? Ahdas rappukäytävä jossa etäisyyden ottaminen yllättävässä tilanteessa on haastavaa. Myös kuolettava osuma vihjaisi nopeasta laukauksesta kohti uhkaa, eikä niinkään hallitusta voimankäytöstä tähdättynä laukauksena. Tämä päättely vain omaa ajatuksenvirtaa lehtijutun tietojen valossa.
Etälamautinta varmasti pyritään käyttämään ennen ampuma-asetta mikäi tilanne sen mahdollistaa. Siitä tulee käsittääkseni käyttäjällekin vähemmän paperityötä ja harmia jälkikäteen.

[sikajudoka]

Juu, onhan se aseenkäyttö kova paikka konstaapelillekin. Ehkä toisella lamautin, toisella ase ja nopea tilanne.

[Oar]

Rikanderin puheista jäänyt se käsitys, että etälamautin olisi ykkösväline, ampuma-aseen korvike, kun kohdehenkilöllä ei ole ampuma-asetta.

Etälamautin sopii stabiiliin tilanteeseen, jossa joku vaikka seisoo paikallaan puukon kanssa, eikä suostu luopumaan siitä. Jos joku yrittää oikeasti tulla päälle puukon kanssa, etälamautinta ei kerkeä käyttämään. Tai kerkeää, mutta sitten saa puukosta, jos etälamautin ei toimi, kuten todella usein käy.

[YJT]

Jep, jos ajatellaan etälamauttimen realistista käyttöetäisyyttä, niin poliisi on helposti vainaa, jos etälamautin ei syystä tai toisesta toimi, mikäli puukkomies on nk aktiivinen, tai jos välissä ei ole estettä.

[Ile]

Asia on varmasti juuri noin.

Poliisillahan on lisäksi melko lakoninen tyyli tapauksista tiedottaessaan. Tässä tuoreessakin tapauksessa puukkomies lehtitiedon mukaan ”lähestyi” poliisia.

Jos on koskaan tehnyt vähän vapaampaa puukkotreeniä, niin voi ehkä vähän eläytyä tositilanteeseen, jossa kohdehenkilö oikeasti ryntää raivopäisesti kimppuun teräaseen kanssa.

[sikajudoka]

Tässä aito puukkotilanne Briteistä. Aika kaoottista. Suomessa olisi varmaan tarjottu lyijyä.

[sikajudoka]

Ase otetaan esille yhä useammin.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pol ... aa/9223578

[Oar]

Toimittajalla menee termit sekaisin. Aseen esille ottaminen ei ole aseen käyttämistä.

Poliisilaki:

"Ampuma-aseen esille ottaminen ja toimintavalmiuteen saattaminen eivät ole ampuma-aseen käyttöä."

Väitän, että tuossa "räjähdysmäisessä" kasvussa on kyse vain ja ainostaan tilastoharhasta. Koska aseen esille ottaminen ei ole aseenkäyttöä, siitä ei tarvitse tehdä minkäänlaista selvitystä. Tilastot korreloivat lähes varmasti vain sen kanssa, että miten usein päällystö on jaksanut muistutella kenttämiehiä oikeiden suoritteiden laittamisesta. Suoritteilla kerrotaan, mitä toimenpiteitä jollakin tehtävällä on tehty. Tällä samalla metodilla kerättyjen tilastojen mukaan Helsingissä käytettiin käsirautoja vain pari kertaa vuodessa jokunen vuosi sitten, ja kun ne tilastot tulivat tarkasteluun, alettiin taas muistuttamaan suoritteista. Jos tuon tilaston mukaan ase on ollut esillä 2300 kertaa, oikea luku on varmasti moninkertainen. Mutta en usko, että ase on esillä yhtään sen useammin kuin wanhoina hyvinä aikoina, jolloin takaa-ajoissakin ammuskeltiin pakenevia autoja fiilistelyksi. Ennen noiden voimankäyttösuoritteiden käyttö oli vain vielä nykyistäkin harvinaisempaa. Väitän anekdootteihin perustuen myös, että aikaisemmin aseella uhkaamistakaan ei ole pidetty ihan niin raportoitavana asiana, kuin nykyään.

[Oar]

Viestiä ei voi enää muokata, mutta ehkä oleellisin maan pinnalle palauttaja noiden tilastojen suhteen on poliisin ampumien laukausten määrä, joka on pysynyt samalla tasolla. Ja ne laukaukset totta kai tilastoidaan oikeasti tarkasti.

Laukauksia ammutaan sama määrä, vaikka aseenkäytön kasvua on "reilut 2 200 prosenttia"? Tokkopa.

[YJT]

Tilastoinnistahan tuossa on paljolti kysymys. Onhan noita aseen esille ottamisia varmasti paljon; varsinkin jos pitkien aseiden kantoot ottaminenkin laskettaisiin aseen esille ottamiseksi. Myös aseella uhkaamista on ollut ennenkin, mutta tilastot toki ovat hyvin epäluotettavia.

Oma ennätykseni on, että yhden työvuoron aikana olen uhannut kaksi kertaa, kahdessa eri tilanteessa ihmistä aseella. Sellaisia että kahdessa peräkkäisessä työvuorossa olen uhannut aseella, on useampia.

Aseenkäytöksihän lasketaan myös aseella uhkaaminen.

[Oar]

Aseenkäytöksihän lasketaan myös aseella uhkaaminen.

Niin lasketaan, mutta laki ei ole asiassa muuttunut. Jos aseella uhattaisiin "reilut 2 200 prosenttia enemmän" kuin aiemmin, niin myös laukauksia aivan varmasti ammuttaisiin roimasti enemmän kuin aiemmin, koska sillä aseella ei tietenkään uhata turhaan, joten jotkut niistä tilanteista eskaloituisivat. Jos ero olisi pienempi, muuttuneet taktiikat tai uudet välineet (esim. etälamautin) voisivat selittää sen, että aseella uhkaamiset eivät eskaloidu ampumiseen yhtä usein kuin ennen, mutta noin naurettavan isot erot pelkästään uhkaamis/varautumistilastoissa ja identtiset tilastot laukauksissa selittyvät vain sillä, että tilastot eivät vastaa todellisuutta.

[YJT]

Joo, kuten itsekin totesin niin tilastoinnistahan tässä suurelta osin on kyse. Mutta kyllä aseella uhkaamisen kynnyskin on saattanut muuttua, eli on mahdollista että samassa tilanteessa uhataan aseella, missä kymmenen vuotta sitten ei olisi uhattu. Ei se toki noin suurta eroa selitä kuten totesitkin.

Voimankäyttökoulutukseen on tullut koko ajan muutoksia ainakin meillä; lainsäädäntöön tai ohjeistuksiin ei ehkä ole tullut muutoksia, mutta on tulkintakysymys, mitkä ovat merkittäviä muutoksia. Onko esim se, että meillä ei juurikaan ammuta maalitauluihin vaan ammutaan kohdehenkilöä, merkittävä muutos vai ei...

[Sotapurren_soutaja]

Aseenkäytöksihän lasketaan myös aseella uhkaaminen.

Tämä tässä on merkittävä ja tärkeä tarkennus, jotta aseen käyttäminen ymmärretään oikein.

[sikajudoka]

Juttu poliisin voimankäytöstä


https://yle.fi/a/74-20183560