Perinteinen Karate ja Karaten historia

[Lasse J]

Karatessa ei ole ensimmäistä hyökkäystä vs. hyökkää ensimmäisenä.

https://ameblo.jp/motoburyu/entry-12707 ... saaLTQ-1QY

[Lasse J]

hyökkää ensimmäisenä

Anko Asato told Gichin Funakoshi that there are cases when striking first is strategically necessary, published in Funakoshi’s 1914 articles, Okinawa no Bugei

[AriJ]

Tuolta Dillmania ja etätyrmäyksiä koskevasta ketjusta ( viewtopic.php?f=6&t=2324 ) heräsi kysymys, että miten eri Kata-seteissä on määritetty mihin ne osumat tulee?

Tosin, voisi olla myös hyvinkin että tämä on vain henkilökohtaisesti välittyvää tietoa, ei mitään "kirjoista ja kansista" löytyvää (jos mitään edes on Okinawalaisissa tyyleissä alunperinkään ollut ylös kirjattuna)...

[injunjack]

Periaatteessa kai se menisi niin, että lyödään sinne minne katassa on lyönnin korkeus. Varsinaista kohtaa (vaikkapa nenä vs. leuka) ei ole määritelty. Vapaampi tulkinta (oma) sanoo, että lyödään. Kohde vapaa.

[Lasse J]

miten eri Kata-seteissä on määritetty mihin ne osumat tulee?

Nyt heitit pahan. Riippuu aika paljon pelkästään siitä mikä on tekijän koulukunta, ikä, kuinka pitkään muuttumatonta (muokkaamatonta) varianttia katasta tehdään jne. Eroja löytyy ihan tekniikoista (esim. Pinaneissa potkut ovat etupotkuja ja Heianeissa sivupotkuja vaikka samasta Itosun koululaisille kehitetystä katasta on periaatteessa kyse), suorituskorkeudesta (potkitaanko perinteisesti alavartaloon vai kisatyyppisesti päähän), onko hyppypotkun hyppy pituus- vai korkeushyppyä jne.

Osumapaikkaa myös määrittää se, mikä on kyseisen tyylin selitys ko. liikkeelle vai onko sellaista ollenkaan jne.

Esim. Shorinjiryu Renshinkanissa katoissa potkut tehdään alun perin (vanhoissa versioissa) vartalon korkeuteen. Nykyään niissä näkee kuitenkin vain potkuja päähän kun kisailu on vaikuttanut suoritustapaan eikä virallisia käytännön selityksiä (joita bunkaiksi monet kutsuvat) ole.

[Jussi Häkkinen]

Esim. Kusankussa - ja Pinaneissa - sivupotkut ovat sivupotkuja, riippumatta siitä, tehdäänkö ne päkiä pystyssä vai sivuttain.

"Maegeri" joka tehdään lantiosuunnasta sivulle, kuten vaikkapa Kusankussa, ei ole maegeri vaan yokogeri ja tämä on sovelluksessa erittäin selvä. Etenkin kun se on nimenomaisesti "age", nouseva. Tämä on potkun muotoq tärkeämpi tekijä.

Iskukohteen määrite vaihtelee määrittelyn merkitsevyyden mukaan. Joskus "mikä tahansa hyvä kohde" riittää, joskus viilataan pilkkua. Tämä yleensä on suhteellisen selvä.

[TimoS]

esim. Pinaneissa potkut ovat etupotkuja ja Heianeissa sivupotkuja vaikka samasta Itosun koululaisille kehitetystä katasta on periaatteessa kyse

Ei nyt ihan noinkaan. Se, että onko joku potku Pinaneissa sivupolku vai etupotku on enemmänkin koulukohtaista (eri Shorin ”tyylit” ovat oikeastaan kouluja). Suurin osa taitaa tehdä lähinnä maegeria noissa katoissa, mutta ei kaikki. Esim. Seibukanissa Pinan 4:ssa on sivupotkut, kun taas vaikkapa Matsubayashi ryu:ssä samassa kohdassa on etupotku


Sent from my iPhone using Tapatalk Pro

[TimoS]

Esim. Kusankussa - ja Pinaneissa - sivupotkut ovat sivupotkuja, riippumatta siitä, tehdäänkö ne päkiä pystyssä vai sivuttain.

Esim. Kyudokanissa se on aika selvästi jopa tuolla määritelmällä maegeri

[Jussi Häkkinen]

Kyllä, muodoltaan, ei sisällöltään. Nimi voi olla maegeri, mutta sisältö on keriage.

Nimisokeus on lähes kaikissa lajeissa hieman paha tauti. Moni esim. luulee, että "ikkyo" ja "sankyo" on jotain tietynlaisia lukkoja. Eivät ne ole.

[AriJ]

....tästä ylläolevasta voisi päätellä että "kirjattuja tapoja ei ole" vaan kukin tyyli kehittäjänsä / nykyisen halijan mukaan?

[Jussi Häkkinen]

Juu ja ei. Sisältö on yhteneväistä, mutta tavoissa on pientä eloa. Katat ovat selkeästi samoiksi tunnistettavia ja sovellukset ovat kouluissa erittäin yhteneväisiä. Se, miten kunkin opettaja opettaa periaatteita, elää hieman - ja on aina elänyt. Lisäksi on joitakin selkeästi opettajien fyysisista ominaisuuksista nousevia asioita, joissa tekotavoissa on eroja (ja usein opettaja tuntee nämä vaihtoehdot). Mm. Kyan-sensei on sselkeästi opettanut erikokoisille oppilailleen kunkin fysiikalle sopivia tapoja TAI korostanut, että tämä vaikutus pitäisi saada aikaan ja voi käyttää useampia lähestymistapoja - tosin, tästä huolimatta sovelluspuolella nämä oppilaat opettavat perusmuodon lisäksi "tämä sopii sille tyypille X" -tapaa.

Se, tehdäänkö Pinanissa/Kusankussa nouseva sivupotku sivupotkumuodossa tai sitten nousevan "etupotkun" muodossa, ei ole sovelluksen kannalta merkityksellistä - molemmilla saadaan vastustajassa sama vaikutus aikaan.

[Lasse J]

Tässä artikkelissa kerrottu näytös olisi ollut kiva nähdä. Olisi voinut vaikka oppia jotain.

https://ameblo.jp/motoburyu/entry-12711 ... rv8VuxTzjQ

[AriJ]

Tämmöisissä tulee aina mieleen, että miten paljon onkaan saattanut hävitä tietoa... mutta sitten taas jotain tietoa on saattanut olla turhaankin, ja se on vaan jätetty pois....

[Lasse J]

Juttua mītudīsta eli kahden käden käytöstä (mītudī = mies-vaimo kädet). Artikkeli menee vähän kirjamainoksen puolelle, mutta…

https://ameblo.jp/motoburyu/entry-12711191786.html

[Lasse Candé]

Wado voisi tässä olla yksi väylä hahmotella käsitettä, sillä se oli Otsuka sensein käytössä.

Otsuka otti mahdollisesti Motobulta vaikutteita siinä, että käytännön suorituksissa ei vedetä turhaan koko hikiteä, vaan jätetään toinen käsi keskustaan. Alla olevassa kuvassa 1 on Motobu vasemmalla. Oikea kätensä ei ole vedettynä hikiteen.



Wadossa tehdään tuon tyyppisesti tobikomizuki, nagashizuki (joka on myös tobikomizuki, mutta nagashilla), kihon kumitejen hyökkäykset ja useissa porukoissa ottelullisempaa tekniikkaa. Ranteiden kiertymisen samanaikaisuus on osa juttua.

Lisättäköön että kihon kumitessa ylipäätään käsi on yleensä keskiasennossa vartalon edessä jos sille ei ole muuta tehtävää.

Wado-opetuksessa painotetaan sitä että kädet tekevät yhteistyötä. Ainoa yhteys missä olen Wadossa kuullut viitattavan mies ja vaimo -käsiin oli, kun Ohgami sensei sanoi että Otsuka sensei kutsui aina tobikomizukin käsiä mies ja vaimo -käsiksi. (Husband and wife hands.) Jatkoi vielä että Otsuka ei koskaan kertonut kumpi on kumpi.



En tiedä kannattaako asiasta päätellä liikaa yleisesti, mutta mainittakoon, että asiayhteys tässä EI OLE että molemmat kädet tekevät joitain tekniikoita, vaan se, että molemmat kädet osallistuvat yhden käden tekniikan voimantuottoon. Tuo käsiasento on hyödynnettävissä oleva rakenne lyönnissä.

Tämä saattaa olla sikäli oleellista tietoa, että Otsukan, Motobun ja Konishin välillä on yhteyksiä ja jokaisen näistä voi bongata kuvissa toinen käsi keskiasennossa, kuten Wadossa tehdään kihon kumitea.



Tuossa Konishi ja Motobu ja paritekniikan asetelma näyttää melkein Wadolta.

Pidän siispä mahdollisena että opetus mies ja vaimo -käsistä tulee Motobulta ja että sen konteksti on käsien välisessä yhteydessä voimantuotollisesti. En ala arvailemaan, kuinka laaja opetus on kyseessä, mutta Wadossa alkaa (toivottavasti) jossain kohtaa pyrkimään sen soveltamiseen kaikessa, riippumatta siitä, meneekö toinen käsi eteen, taakse vai pysyykö paikallaan. Keskeistä on rakenne.