flammee

[flammee]

Pistin juoksun vähäksi aikaa tauolle, tuntu että nyt on siihen sopiva ajankohta, kantapäät on haitannut vähän enempi ja muutenkin talven viimeisinä kuukausina se motivaatio monesti vähän lässähtää kesää odottaessa. Vähintään odotan että nämä kovimmat pakkaset menee, ehkä jopa maltan shortsikeleihin asti.

Kamppailupuolella kävin vaihteeksi taas taekwon-dossa, tällä kertaa tkd-akatemian treeneissä, tosin talviloman takia oli vapaat treenit. Liikesarjoja(dan-guniin piti pari liikettä katsoa kirjasta, muuten muistin kaikki kuus, mitä sinivöisenä osaan), vähän potkiskelua ja venyttelyä. Se on samassa salissa kuin aikidokin, joten kun treenataan tatamilla niin onhan se niille kipeille kantapäille tosiaan helpompi kuin kovalla lattialla wado tai se toisen seuran tkd..

Kyllähän mä sen aikidon jo maksoinkin, ja vaikka se onkin mielenkiintoista (ja vaikeata), niin tuntus että tkd taitas kuitenkin olla mulle enemmän sellanen oma juttu. Kamppailulajeissa on monenlaisia konsepteja jotka periaatteessa koen mielenkiintoisia ja silleen älyllisesti pohdittuna lajeja kuin laittaa järjestykseen, niin se järjestys näyttäisi olevan hieman eri kuin se että mitä se on silleen millä fiiliksillä niitä treenaa ja mistä inspiroituu... Arvostan toki kun laji on silleen koherentti eli sisäisesti looginen, eli sillä mitä harjoitellaan haetaan tiettyjä juttuja ja asioille joita tehdään löytyy perusteet.. Wado ryussa, aikidossa ja taidossakin oli vahvasti sellanen fiilis että harjoittelun osa-alueet liittyvät yhteen ja on sellanen jutussa on sellanen punainen lanka, tkd:ssa ehkä vähemmän näin. Mutta tkd:ssa monessa osa-alueessa se tekeminen itsessään on kyllä tosi jees.

Että kun pohdiskelee että mitä treenaisi, niin se on vähän väärä prosessi se liiallinen teoreettinen pohdiskelu, pitää käydä paikan päälle ja kokeilla että voisko jäädä koukkuun. Eli tarvis olla hieman samalla tapaa motivoivaa kuin juokseminen, että sinne treeneihin aina menee ja järjestää aikaa koska haluaa mennä sinne, eikä niinkään että ei nyt jaksa kun oli rankka päivä tai ei tunnu siltä tai jotain. Onhan nuo tkd:n liikesarjat ainakin moneen kertaan tullut haettua youtubesta tänä 17 vuoden aikana kun ei ole käynyt ohjatuissa treeneissä, muuten kuin joissakin harvoissa ottelutreeneissä, että kai se nyt on jonkinlainen merkki motivaatiosta. Ja kyllä mä sanosin että matsaaminen on aina ollut enemmän mun juttu kuin liikesarjat, mutta on nekin ihan jees kun niitä tarpeeksi tekee, siihen saa semmosta intensiteettiä ja tekemisen meininkiä. Ehkä siinäkin oli aiemmin semmonen liiallisen teoreettisen pohdiskelun ongelma, kun ajatteli sen olevan tyhjänpäiväistä ilmaan huitomista, niin ei tajunnut että on se kuitenkin ihan ok treeniä.

Vai treenaako sitten molempia, jää nähtäväksi... En mä nyt silleen ala miettiin sitä mitä oon maksanut, vaan pyrin saamaan aikaiseksi sen että alkaisin käymään treeneissä aktiivisesti.

[flammee]

No juu, tällä viikolla kolmet tkd-treenit, eli viimein näyttäs että alkas saamaan säännöllisyyttä ja jatkuvuutta kamppailutreeniin. Toki töissä on nyt kevyttä ja juoksu tauolla niin sinällään onkin virtaa enempi. Kipeät kantapäätkään ei juuri ole haitanneet, pystyy pomppiin päkiöiden varassa ja läpsymaaleihin pystyy potkaseen takakiertopotkua, kunhan kääntää nilkkaa niin että jalkapohja osuu maaliin. Yhesti osu maanantaina niin että tuntu pirun kipeää, mutta on kait siihen kipuun vissiin vähän tottunutkin. Vapaissa treeneissäkin pystyy liikesarjojen lisäksi tekeen omia potkujuttuja, ei juurikaan lopu tekeminen kesken. Ehkäpä tuo omien juttujen tekeminen onkin semmonen melko keskeinen tekijä että motivoi. Wadossa se kamppailutapa on vähän niinkuin määritelty. Ja toisaalta itse ei ole sitä niin paljoa tehnyt, että olisi lajinomaisia omia juttuja mitä treenata, eikä silleen ole oikein pointtia treenata niitä omia tkd-tyyppisiä juttujakaan, jos ei tkd:tä harrasta... Vähän niinkuin venyttely, jos lajissa ei tarvi potkia korkealle, niin venyttely ei samalla tapaa kiinnosta kuin jos sitä liikkuvuutta pääsee käyttään. Ja aikidoa puolestaan on paha treenata itekseen.

Itsepuolustustreenikin näytti tkd:ssä olevan ihan jees, tainnut vähän muuttua siitä mitä parikymmentä vuotta sitten oli..

Ens viikolla ehkä vois jatkaa juoksentelua jos sattuu hyviä kelejä loppuviikosta, ehkä vois koittaa jos malttas tehdä niin että alkuviikon kun on tkd-treenejä niin kulkee pyörällä ja sitten loppuviikon juoksentelee..

[flammee]

Ja tällä viikolla enemmän kamppailua kuin viime vuonna yhteensä (vähän reilu 20h), eli kyllähän se näyttäs että nyt on viimein päästy takaisin kamppailulajeja harrasteleen. Ehkä siihen sen juoksutauon tarvi, mutta kyllä se lajivalintakin nytten varmaan on paremmin kohdillaan. Sinänsä japanilaisissa lajit on fiilipohjalta jotenkin siistimpiä, mutta kyllä se vaan tkd:ta mielekkämpää treenata. Ja onhan siinä sekin että se on aikuisryhmä ja treeneissä on paljon ja monentasoista porukkaa, jos suunnilleen kaikki muut kaikissa treeneissä on huomattavasti korkeammalla vyöarvoilla niin siinä ei ole samalla tapaa sellaista yhdessä treenaamisen fiilistä. Melkeen niinkuin sanoisin ettei siinä myöskään opi yhtä hyvin kun sellasta omaa vapaata kokeilua ja oivaltamista ei samassa määrin pääse harjoittamaan kun aina on joku joka kertoo miten asiat on. Eli siis tietoa kyllä saa välittömästi, mutta harjoitteluprosessista vähän puuttuu se elementti jossa samantasoisen kanssa treenaa ja ite joutuu miettiin eikä koko ajan ole tukeutumassa. No en tiedä, mutta fiilispohjalta se samantasoisten kanssa treenaaminen on vaan mielekkäämpää.

Ja vaikka nyt tykkään matsatakin, niin on ne muutkin osa-alueet tkd:ssa mielekkämpää treenattavaa kuin vaikka wadossa. Potkitaan paljon potkumaaleihin, jonkin verran vähemmän semmosta pariharjoittelua jossa varsinaisesti olisi kontaktia pariin, wadossa oli niitä kihon kumiteja ja vastaavia pariharjoitteita tosi paljon, tkd:ssa ei ole kuin askelottelut ja niitä ei tehdä liian usein. Ja pystyy siis treenaan vapaavuoroilla itekseen tosi hyvin. Yleensä teen liikesarjaa ja potkin säkkiä/ilmaan, ei siihen vaan kyllästy ja on joitakin omia potkujuttuja joita yleensä aina treenaa ja ne on nimenomaisesti tkd:lle ominaisia. Pitkältä etäisyydeltä liukumista, kombinointia, korkeutta, nopeutta, tarkkuutta, perääntyviä ja eteneviä tekniikoita, hyppypotkuja jne...

Vähän vapaa vuorolla kyselin palautetta omasta tekemisestäni liikesarjoissa ja kyllähän siellä virheitä on suoritustavoissa. Oma tekeminen tuntuu kyllä helpolta ja sujuvalta, mutta kun on 10+ vuotta (eli sen ajan mitä ei ole kamppailulajeja harrastanut) tehnyt liikesarjoja höntsäasenteella kämpillä pienessä tilanteessa semmosella asenteella että ei se nyt niin tarkkaa ole sen suoritustavan kanssa, niin kyllä niitä virheellisiä suoritustapoja varmasti kehittyykin.

[flammee]

Ja tällä viikolla enemmän kamppailua kuin viime vuonna yhteensä (vähän reilu 20h).

Eiku tuolla viikolla tuli täyteen tälle vuodelle se määrä mitä viime vuonna yhteensä...

Joskus huhtikuun alkupuolella rupesin kikkailemaan kylmäharjoittelulla.. Sillä on muutamia epämääräisiä terveysvaikutuksia, mutta sinänsä kiinnostaisi noin yleensä ottaen ihan vaan palella vähemmän.. En mää nyt mihinkään avantoon viitsi mennä, eikä kylmät suihkutkaan nappaa, ihan vaan olen juossut töihin aamulla paljon normaalia vähemmissä vaatteissa, eli shortseissa menty - alotin joskus ennen huhtikuun puoliväliä, alimmillaan tais olla -5°C. Alkuun se tuntu jaloissa kylmältä, nytten ei enää. Myös yläkropan vaatemäärää olen kans vähentänyt, alkuun tuntui ajatustasolla hieman äärimmäiseltä pakkasella mennä hihattomassa, ohuen kesätakin ja irtohihojen kanssa, sitten luovuin takista ja tänä aamuna kokeilinkin jo juosta -3°C:ssä ilman paitaa (4,5km). Toki irtohihat ja hanskat pitää olla, koska käsien pintaverisuonet supistuu melko pikaseen ja käsissä se kylmä tuntuu kipuna. Yläkropassa kylmyys sen sijaan ei tunnu kovin kummoiselta, ei tule vilun tunnetta, vaan sinänsä tuntee että iho on kylmä, mutta kokonaisfiilis on ihan ok. Olenhan mää joskus aiemminkin juossut melko viileässä melko vähällä vaatteella, mutta nyt erona on se että lähen melkolailla kylmiltään liikkeelle vähissä vaatteissa, enkä vähennä vaatetta sitä mukaa kun lämpenee. Ilma ei tokikaan viilennä lähimainkaan yhtä nopeasti kuin vesi, eli ehkei sillä ihan samaa vaikutusta saa aikaiseksi, mutta toisaalta se lenkki kestää pitempään joten kyllä siinä kerkiää jäähtyä. Tosin tänään oonkin sitten koko päivän hieman palellut, kai se on sitä harjoitusvaikutusta vaan... Kai se pitää kikkailla tällä niin kauan kuin kylmää riittää aamusten, ellei sitten jokin tauti iske.