Krav Maga -buumi

[Paanari]

Sillä uhallakin että, menee Budhalle puhumiseksi ja mantran hymisemiseksi…

Onhan se voiman käyttö väärin mutta, on tosi mukavaa kun sitä on perstaskussa.
Kerran Pursiseuralle rantautui oikee ”asiantuntia”, tiedä vaikka olis loppupeleissä ollukin tai semmoiseksi kehittynyt aikaa myöten.
Kuitenkin otin jumpalle, joka juttuun oli asiaa ja kyselyy ”entä jos teenkin noin tai näin jne..”
Koitin häntä siinä ymmärtää ja selittää että” sitten tehdään jotain muuta mutta, nyt harjotellaan tätä ja näin”. Kaipa jotain lajitaustoja oli kun osas termejä...
Noh, eteni ja sitten tultiin treeneissä kohtaan jossa jaetaan karamellia.
Aattelin notta, ropistetaan nyt tänään kun, kohta päästään saunaan ja hörppimään voimalimunaatia.
Selittelin sitten eri ropistuksia yms. lihassäikeiden katkomisia ja sitten näytin varovasti kyljestä.
Tämä hirnumaan ja vähättelemään temppua, arveli pelleilyksi.
En kiihtynyt, vaan napakka ote korvasta ja jenkkakahvasta ja hep, oli korkkiruuvilla oitis kun, ristiin ropistin.
Mukavasti parahteli ja jäi sormenjäljet ihoon, tietäähän tuon kun voimalla.
Mulkoili happamasti ja kehu mulla olevan ureaa pää täys.
Ei jääny saunomaan eikä sen perästä pyrkiny jumpalle.

[Kari Aittomäki]

ArsDeelle kiitokset pehmennyksestä.

Haluan muistuttaa että myös ne hyökkääjät (voi jumalauta kuinka lapsellinen se tarjoiltu ip-maailma onkaan) ovat myöskin oikeuttaneet hyökkäyksensä ja käytöksensä.
Mä kerran runttasin yhden perseilijän nurkkaan lyttyyn, sitten joitain päiviä myöhemmin kävin kysymässä (tunsin tapauksen) että mikäs sai miehen sillain käyttäytymään että mun oli pakko ottaa budotaidot käyttöön.
- Noku mä olin niin juovuksissa.
Ikäänkuin se humala olisi kusipäisyyden oikeuttaja ja aiheuttaja.
Ei hän sen vääremmässä ollut kuin minäkän joka hekumoin fyysisellä ja teknisellä/taktisella ylivoimallani ja leijuin "pienimmän mahdollisen haitan" toiminnallani, vaikka kyse oli ainoastaan sällin onnettomasta olemasta. Kun se väkensä valta oli niinku tasoa sammakonkutu.

Täälllä leijuu ilmassa oman väkivallan oikeutus mutta sellaisella äärimmäisen pöntöllä asemoinnilla että tulisi olla koko..
tai antaa olla. Olenhan mä näitä laulanut.

Senverran vaan Nommolle, että kun funtsailet noita puukonriistoja niin mitäs jos ujuttaisit sekaan oman improvisoidun aseen nopean hankkimisen?
Ei ihmisiä juuri enää olisi jos alkuihminen ois kokeillut voimaansa luolakarhuja vastaan soolona ja ilman aseita.
Realismi ei asu julmissa salipuheissa ja munille potkimisessa vaan tuolla kadulla ja semmosissa.
Whatever happens, happens. Käy niinkuin käy.
Aseistaudu. Ja näytä aseesi vasta.. ei ollenkaan. Vain käytä, käytä ja heitä menemään. Ja poistu paikalta.
Poliisi on vihollinen jos satuit voittaan.

[magamies]

Kokoerosta kun oli puhetta ketjussa aiemmin niin onhan se iso koko etu mutta ei aina auta, olen nähnyt tapauksen kun 150 kiloinen kaveri otti haasteen 75 kiloista vastaan siis kadulla ja ottelu loppui lyhyeen kun pienempi kaveri potkaisi suoraan jalkojen väliin, jätti tipahti ja kaatuessaan rikkoi polvensa ottelu loppui siihen.
Aseen ja veitsen riistoja pitää harjoitella ovat kuitenkin aina tyhjää parempia, muistan kun aloitin jujutsun vuonna-80 silloin modernissa jujutussa pitoolitorjunta tehtiin otteella ranteesta kuten veitsitorjunnassa, nykytietämys on magan oppien mukainen ote pistoolin piipusta ja sama käytäntö on nykyään modernissa jujutsussakin.
Rikottua pulloa ym vastaan treenattiin aikoinaan briioppien mukaan ja torjunan jälkeen pullo kääntyi hyökkääjän kaulaa vasten ja nurin tämä oli sitä selviytymisen opettelua.

[Ars Dimicatio]

Jos pelkkä koko- ja voimaero ratkaisisi, niin kaikenmaailman taistelulliset taidot olisivat turhia. Koko- ja voimaero rajoittaa sitä mitä voit tehdä ja mitä on järkevää tehdä, mutta eivät ratkaise lopputulosta. Koko ja voima mahdollistaa isomman määrän työkaluja pakkiin, mutta jos niitä ei osaa käyttää, niin ei se yksin auta.

Munille potkaisemisesta sanon ja varoitan sen verran, että se on toki kiva onnistuessaan, mutta teho perustuu oikeasti shokkivaikutukseen ja siihen, että maali ei odota sitä. Kun on sitten ne kaverit, jotka osaa odottaa ja torjua sen ja ne joita on potkittu sen verran paljon, että siitä vain riehaantuvat ja kostavat sinertyvät kassinsa kolminkertaisesti takaisin.

Tämä kannattaa siis tiedostaa ja potku munille pitää harjoitella niin, että sitä seuraa välittömästi se seuraava vaihe. Ja sen seuraavan vaiheen teho ei saa olla kiinni siitä, että potkun munille täytyy mennä täysillä läpi. Esim. potku munille, käännös ympäri ja täysiä karkuun (vaikka potku ei vaikuttaisi se saattaa ostaa sekunnin lisää juoksuaikaa) tai potku munille, nyrkki naamaan ja kaveri mattoon (jälleen kerran vaikka potku ei vaikuttaisi se saattaa hetkellisesti horjuttaa maalin fyysistä / henkistä tasapainoa).

[Nommo]

Valvomo: Tässä oli lainattu Kari Aittomäkeä.

Niin, siitähän lähden että se riisto pitää osata suorittaa oikein että sitä kannattaa yrittää ylipäätään ollenkaan. Ja toistaiseksi ei ole hääviltä vaikuttanut. Ei sen paremmin omalla kohdallani, kuin välttämättä aina muidenkaan. Tai ainakin treeneissä niitä pois-ottoja on pohdittu niin perkeleesti ja kumminkin jää usein vähän semmoinen fiilis että onkohan se homma nyt hallussa. Että sikäli riiston yritys ei ehkä ensimmäiseksi tulisi omaan mieleeni jos hulttio käy päälle.

Täytyy myöntää että aseen hankkimista harkitsin jo 2015. Silloin kuten nykyäänkin tuli liikuttua paljon yksinään alueilla joissa ei takuulla tule yhtään ketään apuun, ja jos joku on jo kimpussa, niin ei siinä sitten mitään poliisia enää ehdi soittaa. Koska kesäisiin harrasteisiini kuuluu kaikenlaisissa jorpakoissa läträäminen, mietiskelin että olisiko pitänyt hankkia jonkinlainen sukeltajan veitsi joka kiinnitetään remeleillä reiteen kiinni. Olisi sitten ollut välittömästi saatavilla kun rantaudun järvestä, siltä varalta jos rannalle on siinä vaiheessa pölähtänyt joku epämääräisen näköinen tyyppi. Jos tyyppejä on useita, niin sittenhän peli on tietysti menetetty jo alkunsa. Yleisillä uimarannoilla ei tämmöinen vaaran uhka toki välttämättä ole edessä jos ei harrasta mitään yöuinteja (en), mutta mieluusti vietän aikaa semmoisissa korvissa minne ei välttämättä aina tukijoukkoja eksy. Toisaalta ei sitten ehkä niitä uhkatekijöitäkään...

Olisihan sitä kaikenlaista sumutinta sun muuta, mutta probleemi että miten saat ne repusta jos se tietty tyyppi onkin jo kamojesi kimpussa kun rantaudut. Tietty jos häntä kiinnostaa vain varastaminen, niin sinne meni omaisuus ja se on ikävämpi kotimatka sitten edessä, mutta erinäisiä muita asioita yhä tallella, kuten esim. terveys (mielen- ja ruumiin-).

[Nommo]

Valvomo: Tässä oli lainattu Ars Dimicatiota.

Joissakin liikesarjoissa olen huomannut että tekniikalla voidaan koko- tai ehkä sittenkin paremminkin painoeroa kompensoida messevästi. On aikas jänskä juttu kun saa tyypin nurin sopivalla kädestä kiskaisulla taikka naamaan tuuppaamisella. (Olen tosi huono noita liikkeitä selittämään verbaalisesti, joten pahoittelen jos ei oikein kuulosta siltä kuin pitäisi.)

Jos nyt joku on ne munansa kovettanut kivikoviksi, niin noinkohan mahtaa mitä polvilleen kuitenkaan? Eli josko polveen potkaisu tehoaisi johonkin munistaan kovaksi keitettyyn, kuitenkin? Ainakin omien polvivaivojeni vuoksi olen tullut siihen tulokseen että aikas vaikeaa se on tehdä mitään jos kinttu pettää alta.

***

Ihan KM:n ulkopuolella on sanailtu että pitää näyttää jo alunperinkin kaikkea muuta kuin uhrilta. Täten töppösiinsä tuijottelu ja muu arkailu ei tule kyseeseen, vaan pitäisi näyttää siltä että on todellakin läsnä kokoajan ja tiedostaa mitä ympärillä tapahtuu. Se että missä rohkealta ja vaikealta uhrilta näyttämisen välinen raja tule eteen niin että lopulta vaikuttaakin aggressiiviselta ja haastavalta (esim. tuijottelee kiukkuisen näköisenä sellaisiin tyyppeihin jotka provosoituvat katseesta), onkin fundeeraamisen paikka. Että sitä kai sitten pitäisi olla itsevarman, mutta ei vihamielisen oloinen.

[MikaM]

UA.jpg

[Ars Dimicatio]

Valvomo: Tästä poistettu lainaukset. Ne olivat Nommon edellisestä viestistä.

Jo tokkiinsa. Rikottu polvi kuitenkin rajoittaa olennaisesti kaverin kykyä väkivaltaan. Munien puuttuminen tunnetusti ei rajoita.




Useimmissa tilanteissa kaduilla liikkuessa riittää, että näyttää siltä, että on hereillä. Esimerkiksi ryöstäjät ja raiskaajat etsivät ennen kaikkea helppoa maalia, jonka pystyy yllättämään. Jos olet kovalaput korvilla, katse kännykässä ja hädin tuskin edes katsetta nostat henkilöiden tullessa vastaan näytät siltä, että olet omassa maailmassa jonne väkivaltaisesti tunkeutumalla saavuttaa välittömästi yllätysedun ja henkisen yliotteen. Jos kuljet katse eteenpäin ja edes näytät siltä, että olet valpas ja ainakin vilkaiset ohikulkeviin tunnistustarkkuudella olet jo heti astetta vaikeamman maalin näköinen.

Toisissa tilanteissa käytös on aina myös tilanne- ja sukupuoliriippuvainen. Jos joku tulee mulle vaikka junassa länkyttämään ja meikäläinen kohtalaisen lyhyenä miehenä menee sanomaan tylysti, että "painupa jätkä vittuun siitä", niin innokas länkyttäjä ottaa sen haasteena ja alkaa oikeasti haastamaan riitaa. Vastaavassa tilanteessa jos nainen sanoo pahasti, niin länkyttäjä korkeintaan haukkuu heitukka, mutta lähtee yleensä kävelemään toisaalle.

[Andy]

And remember - krav maga is bullshit!

[Ile]

Pieni kommentti vielä kertaukseksi aiheesta Krav Maga ja munille potkiminen.

Munille potkaisemisella voidaan varmasti joskus saada ihan suoraa vaikutusta aikaan. Varsinkin jos potkimista on noin muutenkin tullut treenattua.

Tähän vaan ehkä liittyy KM:n osalta tietty väärinkäsitys.

Nimittäin KM:ssa se munille potku (tai lyönti) ei käytännössä koskaan ole tarkoitettu lopetukseksi vaan se on tyypillisesti ”atemi”, joka käynnistää varsinaisen vastahyökkäyksen (joka yleensä tapahtuu nyrkein) tai jonka turvin pyritään jossain irrottautumisessa heikentämään hyökkääjän otetta.

KM:ssa ei siis kuvitella, että munille potkaisemalla ”tipautetaan” hyökkääjä.

Sen sijaan voisi ajatella niin, että munille potkaisemisessa, samoin kuin silmiä kohti sohaisuissa, hyödynnetään hyökkääjän luonnollisia reaktioita.

Ihmisellähän on selkäytimessä näiden herkkien paikkojen suojelu, joten sähäkkä hyökkääminen niihin aiheuttaa melko helposti pienen automaattisen suojautumis- tai vetäytymisreaktion.

Tämä tarkoittaa, että noita kohteita ei ole ihan helppo vahingoittaa mutta samalla se tarkoittaa, että hyökkääminen niihin on melko tehokas tapa hämätä sekunnin murto-osaksi vastustajaa.

Paitsi että mikään ei koskaan riitä jos vastassa on Osaava Pahoinpitelijä + muut jossittelut

[Kari Aittomäki]

Hiukan yksisilmäisesti tuo baltti videolla asioita käsitteli.
Maailma on kuten sitä katselee, niinhän se menee.
Mä olen itte käyttänyt aikido-oppeja kadulla ja olen tyytyväinen oppimiini, olen myös nähnyt kun osaava aikidomies pyörittää sitkeäsyistä katujätkää kuin pikkupoikaa.
- olikin outo tilanne, en silloin vielä tuntenut aikidomiestä kuin ulkonäöltä. Ja vaikka vastuksensa oli diinari ja helttapäitä vilisi ympärillä, ne vaan taputti taidonnäytteille. Stadi oli tuolloin erilainen.

Metodien treenirutiinit ovat treenimenetelmiä, kentällä tietoja sovelletaan.
Esim Niten-ichi-tyylissä ne perustreenit ovat tyyliä uke iskee, tehdään väistötorjunta ja lyödään omalla miekalla vihun pää irti.
Eipä se reaalimaailma lie menny niin puhtoisesti edes Musashilta.

Magan metodissa on valtavasti hyvää, ei se ankarasti treenanneelle intoilijalle suuria anna muutakuin hyökkäyksen intensiteetissä mutta omalle segmentilleen on hän oikeen oiva perushahmotus.

Tuosta Arsdimication mainitsemasta awarenessistä..
Viimeisenä stadinvuotenani asuin etu-Töölössä eli kävelymatkan päässä keskustan kapakoista.
Sunnuntai/maanantai-yönä kävelin rauhallisesti kohti kotia, munilleni jupisten.
Siis pää roikkuen ja näennäisesti ympäristöä silmälläpitämättä. Kaskun olin kuullut että keskustassa liikkuu jengejä joita ois syytä väistellä.
Kyllähän niitä kadun syljellä pesijöitä näky, vaan kertaakaan kukaan ei tullu kahtakymmentä metriä lähemmä.
Vaikka mä korostin ontumista.
Nynnyjä.

[Oar]

Hiukan yksisilmäisesti tuo baltti videolla asioita käsitteli.

Niin käsitteli, jopa stereotyyppisesti ns. "kehälajikäännynnäiselle." Sparri on jumala, ja mikään muu ei ole enää mitään. Jos se ei toimi sparrissa, se ei toimi missään. Ei siinä, ihan hyviäkin pointteja välillä, ja sparri on omastanikin mielestä melko välttämätöntä tiettyjen ominaisuuksien kehittämiselle, mutta ihan kaikkea nyt vaan ei voi testata sparrissa, ja harva tositilanne muistuttaa sparraamista tai edes ottelua. Uke-tori treenillä on tarkoituksensa ja paikkansa. Kuten myös sparraamisella.

[Ars Dimicatio]

Valvomo: Lainausta lyhennetty reilusti.

Nynnyjä.

Ne varmaan katto, että tossa on taas yks hullu jätkä joka on tullut tarkoituksella ettimään pientä katusparria. Eihän sellaista kannata härnätä. Voi tulla vielä itelle pipi. :D

[Kari Aittomäki]

Uskoisin tuon mielelläni mutta eräs huomattavan kookas ja pätevä frendini, joka luonnollisesti osasi myllyttää, otti lujasti osumaa tällaiselta jengiltä.
Eli kyllä kai ne hyökki/hyökkää vaikka habitus ei oliskaan hempeä.
Kerranpari jopa kantelin kaljakeissiä tyyliin tiputipu täällön mato.

Oarilta hyvä tai erinomainen tiivistys tuosta vauhtisokeudesta joka vaivaa melko monia muotilajiveikkoja.
Sparripeli voi tosiaan olla jopa virheellinen järjestelmä valmistauduttaessa siihen tilanteeseen kun ilmasto käy todellakin synkeäksi.

[Ile]

(Olen huono näissä toisesta ketjusta lainaamisissa, mutta) Tässä pätkä keskustelua Krav Magan toimivuus -ketjusta muutaman vuoden takaa. Nyt lihavoituna kritiikkini "omaa" lajiani kohtaan. Ja kun sanon tuossa, että sain tekniikat toimimaan, niin kohdallani se tarkoittaa tietysti hyvin pitkälti treeniolosuhteita eikä töh streettiä.

Eli opettamalla perusteet pystypainista, saadaan auttava kyky toimia paljon nopeammin kuin esim Krav Magan lyönti-potku-ratkaisuilla.

Varmaan juuri noin.

Mä olen kokenut niin, että sain Krav Maga -tekniikat aika nopeasti toimimaan kohtalaisen hyvin sen takia, että mulla oli pitkä pystykamppailukokemus. Erityisesti nyrkkeilyn katson auttaneen tähän.

Jollain tasolla yhdistän tämän myös siihen, että Krav Magan suomalainen pioneerisukupolvi muodostui isolta osalta pystykamppailu-urheilijoista. Heille on ollut luontevaa omaksua laji sekä tehdä ja opettaa sitä tehokkaasti (ja tuoda sitä myös esiin tehokkaana lajina).

Mielestäni lajissa on joka tapauksessa hyviä juttuja vasta-alkajallekin sekä sellaista ymmärrystä tositilanteista ja stressireaktioista, että maallikko saa siitä saa aika nopeastikin joitakin hyviä lähtökohtia itsepuolustustilanteisiin.

Mutta jos hyviä pohjia muusta pystytekemisestä ei ole, niin ihan nopeasti osaa niistä ratkaisuista ei havaintojeni mukaa saa teknisessä mielessä toimimaan.

Näin se on. Alkuun Krav Magassa kaikki opettajat olivat tulleet jonkun muun lajin, käytännössä pystykamppailun kautta.

Ja viimeinen virke summaa sen, miksi minun mielestäni Defendo on parempi vaihtoehto henkilölle, jolla ei ole pohjia ja haluaa oppia itsepuolustusta mahdollisimman nopeasti.

Jos taas tykkää enemmän Krav Magan tyyppisestä harjoittelusta ja on kokenut tai poikkeuksellisen lahjakas lyönti-potku-jutuissa, niin siitä vaan. KUitenkin tehty treeni on parempi kuin se "täydellinen laji", jonka treeneissä ei ehdi, tykkää tai uskalla käydä