Video ex-savate-nekkaajan thaikku matsista näytti että thaikku säännöilläkin voi pärjätä varsin savaten oloisella tekniikalla. Tosin sekin voi johtua ottelijoiden tasoerosta, mutta hyvältä näytti
Etsitkö kamppailuharrastusta? Aloita suoraan tästä uusi aihe valmiiden kysymysten kanssa ja odota, kun konkarit vastaavat sinulle.
Savaten historia
Valvoja: Valvoja
-
- kylkeenpotkija
- Viestit: 2135
- Lauteille: Toukokuu 2006
- Paikkakunta: Espoo
- Etulaji: Judo
Savaten historia
-
- etupotkija
- Viestit: 3062
- Lauteille: Toukokuu 2005
- Paikkakunta: Joensuu
Savaten historia
Tässä on hienoa tarinaa tuosta katujen tanssista, eli ryöstämistemppuja 1800-luvun ranskan tyyliin. Nämä siis käännetty jostain 1894 tekstistä.
http://www.bartitsu.org/index.php/2016/ ... rade-1894/" onclick="window.open(this.href);return false;
Kämmensyrjälyönti kaulaan, jolla voi lähteä taju, luita murtavia potkuja ja paljon muuta mukavaa!
http://www.bartitsu.org/index.php/2016/ ... rade-1894/" onclick="window.open(this.href);return false;
Kämmensyrjälyönti kaulaan, jolla voi lähteä taju, luita murtavia potkuja ja paljon muuta mukavaa!
Joensuun historiallisen miekkailun seura
"I [sword] am Royal, enforce justice, propagate goodness and destroy evil." -Fiore dei Liberi, 1409
Liity etupotkijaksi!
"I [sword] am Royal, enforce justice, propagate goodness and destroy evil." -Fiore dei Liberi, 1409
Liity etupotkijaksi!
-
- etupotkija
- Viestit: 3062
- Lauteille: Toukokuu 2005
- Paikkakunta: Joensuu
Savaten historia
Ei niinkään savaten historiaa suoraan, mutta Apassien kylläkin ja kuvaa jonkin verran sitä toimintaympäristöä missä savate on kehittynyt. Mielenkiintoinen tarina.
http://www.bartitsu.org/index.php/2017/ ... pine-1910/
http://www.bartitsu.org/index.php/2017/ ... pine-1910/
Joensuun historiallisen miekkailun seura
"I [sword] am Royal, enforce justice, propagate goodness and destroy evil." -Fiore dei Liberi, 1409
Liity etupotkijaksi!
"I [sword] am Royal, enforce justice, propagate goodness and destroy evil." -Fiore dei Liberi, 1409
Liity etupotkijaksi!
-
- etupotkija
- Viestit: 3085
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Liikuntafilologia
Savaten historia
Karateketjussa oli juttua savaten historiasta, ja kuten Jasse sanoo, tästä kiinnostavasta aiheesta voisi jatkaa vaikka tässä ketjussa. Lainaan pari viestiä kokonaisuudessaan:
Olen siinä käsityksessä, että sekä nyrkillä lyömisen erityinen kielto että merimiesalkuperä olisivat lähinnä myyttejä. Aseiden kantamisen kielto kyllä varmaan vaikutti siihen, että kaksintaisteluja käytiin lyönnein ja potkuin ("duel à la savatte"). Onkohan tuolle nyrkkikiellolle jotain lähdettä? Merimiehiin liittyy ilmeisesti ainoastaan tämä kuva 1800-luvun puolivälistä:
Ars Dimicatio kirjoitti: ↑joulu 18, 2020, 11.00 Menee nyt enemmän Karatesta Savateen, mutta käsitykseni mukaisesti savaten historiallinen versio jeu marseillais oli nimenomaan peliä tai urheilua, jota käytiin nimenomaan potkimalla juuri siitä syystä, että perinteisempään nyrkkeilyyn olisi gendarmerie voinut puuttua. 1700-luvulla nyrkki rinnastettiin ilmeisesti lainsäädännössä aseeksi, mutta itsepuolustus jo alkanutta hyökkäystä vastaan oli mahdollista myös asein joten siinä oikeuskulttuurissa itsepuolustukseen käytettiin miekkoja, tikareita, nuijia ja pistooleita ja vähemmän vakavaan nuorten miesten väliseen "hippaan" potkuja. 1800-luvulla lainsäädäntö muuttui, nyrkkeilystä tuli laillista urheilua, kun taas aseiden kantamista alettiin katsomaan kieroon ja savateen päivitettiin ajantasaiset nyrkkeilyelementit mukaan niin kilpa- kuin itsepuolustuspuolellekin.
Jasse kirjoitti: ↑joulu 19, 2020, 12.22 Voidaanko spekuloida (tässä tai uudessa ketjussa) että mistä korkeat korkeat potkut sitten ylipäätään on lähtöisin? Jostain muistan kuulleeni että ranskalaiset merimiehet kehittivät tämän puukenkäsavaten ja sain käsityksen että olisivat matkoillaan saaneet vaikutteita. Mitäs alusmaista ranskalaisilla oli? Vietnam ainakin. Miten se Thaimaa?
Vai onko tosiaan niin että laki koskien nyrkillä lyömistä ajoi ranskalaiset kehittämään maailman ensimmäisen yläpotkulajin?
Olen siinä käsityksessä, että sekä nyrkillä lyömisen erityinen kielto että merimiesalkuperä olisivat lähinnä myyttejä. Aseiden kantamisen kielto kyllä varmaan vaikutti siihen, että kaksintaisteluja käytiin lyönnein ja potkuin ("duel à la savatte"). Onkohan tuolle nyrkkikiellolle jotain lähdettä? Merimiehiin liittyy ilmeisesti ainoastaan tämä kuva 1800-luvun puolivälistä:
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
-
- etupotkija
- Viestit: 3085
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Liikuntafilologia
Savaten historia
Hieman myöhäisempi merimieskuva:
(Lähde: Ben Judkins, "Through a Lens Darkly (29): Savate: French Kickboxing and the Military".)
(Lähde: Ben Judkins, "Through a Lens Darkly (29): Savate: French Kickboxing and the Military".)
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
-
- reiteenpotkija
- Viestit: 434
- Lauteille: Lokakuu 2020
- Etulaji: HEMA
- Sivulajit: Hyoho Niten Ichi Ryu, Voimankäyttö, Gekiken, Aikido
- Takalajit: Hokutoryu Ju-Jutsu, Nyrkkeily
Savaten historia
En ole missään määrin asian tuntuja, joten lainasin vain alkuperäistä "myyttistä syntymätarinaa", jonka mukaisesti savaten potkiskelut olisivat nimenomaan oikeuskäytännöstä kiinni ja liittyisivät enemmän "kamppailupeliin tai -leikkiin", kuin verissäpäin elämisestä ja selviytymisestä kamppailuun. Sen tiedän ihan oikeushistorian puolelta, että "ihmisen lyöminen nyrkillä, niin että siitä aiheutuu verta vuotava haava tms." oli erikseen sanktifioitu rikos useammassakin varhaismodernissa oikeuskäytännössä Euroopan alueella. Se miten kirjaimellisesti tämä kielto pitäisi ottaa (tai miten kirjaimellisesti sitä toteutettiin ja noudatettiin) on asia erikseen.Antti kirjoitti: ↑joulu 22, 2020, 13.39 Olen siinä käsityksessä, että sekä nyrkillä lyömisen erityinen kielto että merimiesalkuperä olisivat lähinnä myyttejä. Aseiden kantamisen kielto kyllä varmaan vaikutti siihen, että kaksintaisteluja käytiin lyönnein ja potkuin ("duel à la savatte"). Onkohan tuolle nyrkkikiellolle jotain lähdettä? Merimiehiin liittyy ilmeisesti ainoastaan tämä kuva 1800-luvun puolivälistä:
Savaten syntymyytistä joka tapauksessa sen verran jatkoja, että Britannican artikkelin mukaan vanhalla "Savate" -pelillä ja myöhemmällä la boxe française -potkunyrkkeilyllä ei olisi paljoakaan yhteyttä toisiinsa ja "savate" olisi ranskassa ollut yleisnimitys tappelulla, jossa käytetään potkuja. Eli vaikkapa karatea tai taekwondoa voisi kuvata termillä savate.
https://www.britannica.com/sports/savate
-
- etupotkija
- Viestit: 3085
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Liikuntafilologia
Savaten historia
Taitaa nyrkillä lyöminen olla ollut kielletty meilläkin ainakin jo Kristoffer-kuninkaan laissa, mikä ei kuitenkaan johtanut Vir-Su-nimisen potkunyrkkeilylajin syntymiseen... Tarkoitan siis sitä, että varsinainen selitys potkimiselle löytyy jostain muualta. Mietin myös, että vaatiiko potkiminen oikeastaan sellaista. En muista kuulleeni, että englantilaisten shin-kickingiä olisi yritetty selittää oikeastaan mitenkään.
Tuohon mainitsemaasi nimitysasiaan liittyen ylempänä kuvalähteeksi linkittämäni Ben Judkinsin bloggauksen aihe on sitaatti 1890-luvulta, jossa amerikkalainen tutkimusmatkailija käyttää sanaa "savate" viitatessaan johonkin ilmeisesti Kiinassa näkemäänsä:
Juuri potkujen läsnäolohan on se, mihin kuka tahansa englantilaista nyrkkeilyä lähtökohtana pitävä kiinnittää huomiota. Tästä seuraa, että juuri potkiminen vaatii selitystä, ja selitys on sitten vähän liiankin helppo löytää mistä tahansa kuviteltavissa olevasta yhteydestä johonkin itämaiseen potkulajiin. Laajemmasta perspektiivistä katsoen voisi vähintään yhtä hyvin ajatella niinkin, että juuri potkujen (ja painimisen) puuttuminen vaatii selityksen, eikä toisinpäin.
Varmasti ranskalaisilla on ollut myös motivaatio erottaa oma lajinsa englantilaisten nyrkkeilystä, ja lajin muotoutuminen osana valtion virallista voimisteluohjelmaa on vaikuttanut siihen, että monipuolisuutta (jalkojen käyttöä) on pidetty arvona sinänsä. Myöhemmin 1960-luvulla on vuorostaan löytynyt motivaatiota ottaa kannaksi, että "chausson Marseillais" on tuontitavaraa sieltä, mistä suositut itämaiset kamppailulajit ovat peräisin, vaikka "perinteisen" marseillen potkupelin olemassaolo on vissiin dokumentoitu vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen.
Tuohon mainitsemaasi nimitysasiaan liittyen ylempänä kuvalähteeksi linkittämäni Ben Judkinsin bloggauksen aihe on sitaatti 1890-luvulta, jossa amerikkalainen tutkimusmatkailija käyttää sanaa "savate" viitatessaan johonkin ilmeisesti Kiinassa näkemäänsä:
(Korostus minun.)The inn-keeper and a number of persons got up for my benefit a Kuan-wu, a fencing, wrestling, single-stick, double sword, spear performance, which was really very good. The single stick and quarter-staff exercises were capital, and an old fellow of nearly sixty (an ex pao-piao-ti or “insurance-against brigand’s-attack-agent”) went through some marvelously agile stick and savate exercises, but his son was the hero of the entertainment.
Juuri potkujen läsnäolohan on se, mihin kuka tahansa englantilaista nyrkkeilyä lähtökohtana pitävä kiinnittää huomiota. Tästä seuraa, että juuri potkiminen vaatii selitystä, ja selitys on sitten vähän liiankin helppo löytää mistä tahansa kuviteltavissa olevasta yhteydestä johonkin itämaiseen potkulajiin. Laajemmasta perspektiivistä katsoen voisi vähintään yhtä hyvin ajatella niinkin, että juuri potkujen (ja painimisen) puuttuminen vaatii selityksen, eikä toisinpäin.
Varmasti ranskalaisilla on ollut myös motivaatio erottaa oma lajinsa englantilaisten nyrkkeilystä, ja lajin muotoutuminen osana valtion virallista voimisteluohjelmaa on vaikuttanut siihen, että monipuolisuutta (jalkojen käyttöä) on pidetty arvona sinänsä. Myöhemmin 1960-luvulla on vuorostaan löytynyt motivaatiota ottaa kannaksi, että "chausson Marseillais" on tuontitavaraa sieltä, mistä suositut itämaiset kamppailulajit ovat peräisin, vaikka "perinteisen" marseillen potkupelin olemassaolo on vissiin dokumentoitu vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
-
- reiteenpotkija
- Viestit: 434
- Lauteille: Lokakuu 2020
- Etulaji: HEMA
- Sivulajit: Hyoho Niten Ichi Ryu, Voimankäyttö, Gekiken, Aikido
- Takalajit: Hokutoryu Ju-Jutsu, Nyrkkeily
Savaten historia
Niin, voi tosiaan olla myös niin, että potkiminen ei syytä vaadi. Mielenkiintoinen pointti mielestäni kuitenkin oli Britannican tulkinta, jonka mukaan alkuperäinen "savate" ei oikeastaan ollut edes mikään potkunyrkkeilylaji niin kuin me potkunyrkkeilyn nykyisin ymmärrämme, vaan enemmänkin shin-kicking -tyylinen väkivaltahippaleikki. Suomessa ei ymmärtääkseni potkittu kilpaa, mutta ei taidettu myöskään nyrkkeillä ennen kuin "sweet science" tuli tuontitavarana ulkomailta. Painilla kuitenkin lienee paljon pidemmät perinteet.
Pointtini on se, että laissa määritellyt kiellot nyrkin iskuista voivat silti olla taustalla yhtenä asiana vaikuttamassa tällaisten pelien synnyssä. Eihän sitä tiedä vaikka alkuperäinen savate-potkuhippakin olisi ollut tuontitavaraa. Ranska oli kuitenkin siirtomaavalta ja merimiesten lisäksi moni muukin pääsi näkemään Aasian ja Afrikan alueen kamppailukulttuuria. Jossain on painittu, toisaalla potkittu ja kolmannessa paikassa nyrkkeilty. En pidä poissuljettuna myöskään sitä selitystä, että potkuhippa tuli ranskaan jostain muualta, säilyi hetken aikaa suosittuna, koska oli uutta ja ihmeellistä ja katosi sitten alkuperäisessä muodossaan, kun muut urheilumuodot saivat suosiota.
Pointtini on se, että laissa määritellyt kiellot nyrkin iskuista voivat silti olla taustalla yhtenä asiana vaikuttamassa tällaisten pelien synnyssä. Eihän sitä tiedä vaikka alkuperäinen savate-potkuhippakin olisi ollut tuontitavaraa. Ranska oli kuitenkin siirtomaavalta ja merimiesten lisäksi moni muukin pääsi näkemään Aasian ja Afrikan alueen kamppailukulttuuria. Jossain on painittu, toisaalla potkittu ja kolmannessa paikassa nyrkkeilty. En pidä poissuljettuna myöskään sitä selitystä, että potkuhippa tuli ranskaan jostain muualta, säilyi hetken aikaa suosittuna, koska oli uutta ja ihmeellistä ja katosi sitten alkuperäisessä muodossaan, kun muut urheilumuodot saivat suosiota.
-
- etupotkija
- Viestit: 3085
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Liikuntafilologia
Savaten historia
Mikään ei sinänsä ole poissuljettua, mutta pitäisi silti olla jokin peruste tuontitavaraoletukselle, siis lähinnä se, että se on yksinkertaisempi selitys tunnetuille tosiasioille. Koska mahdollisia selityksiä voidaan olettaa äärettömästi, on niitä pakko rajata jollain perusteella. Tietysti jos esimerkiksi lähdetään siitä, että varhaisimmat tunnetut potkijat ovat ranskalaisia merimiehiä, mutta Ranskassa ei ole aiemmin potkittu kun taas Kaukoidässä on, niin tietysti siinä tapauksessa asiantilan voi selittää selittämällä ranskalaisten potkimisen merimatkalla Kaukoitään, jossa potkiminen on opittu.
Varhaisimmat maininnat savatesta 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla eivät kuitenkaan tietääkseni liity varsinaisesti merimiehiin tai potkupeliin vaan kaksintaisteluun nyrkein ja potkuin (vanhin maininta on Eugène-François Vidocqin muistelmissa vuodelta 1828, joissa hän kertoo saaneensa selkään savate-taiturilta). Théophile Gautier kirjoittaa 1842 ilmestyneessää jutussaan (Gallica):
Homman vanha nimi kuitenkin viittaa jalkineeseen eli potkimiseen, mille varmasti on jokin syy. Varhaisimmassa vaiheessa Gautier sanoo savatessa olleen matalia potkuja ja lyöntejä kämmenellä. Lehtijuttu vuodelta 1838 antaa ymmärtää, että ennen kaksintaistelua on sovittu paitsi se, pannaanko poikki osumasta (kuten miekkailussa), myös se, käytetäänkö sekä potkuja että lyöntejä vai ei. Todennäköiseltä tuntuisi, että potkiminen on kuitenkin ollut erikoisempi juttu, ja tämän "potkunyrkkeilyn" nimi viittaa siksi juuri siihen tunnusmerkilliseen seikkaan eli potkimiseen (vähän kuin "potkis").
Gautier muuten myös mainitsee kiellon kantaa miekkaa syyksi sille, että ihmiset olivat kiinnostuneita kehittämään aseetonta kamppailutaitoa, koska muuten oltaisiin myöhään kadulla roistojen armoilla.
Varhaisimmat maininnat savatesta 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla eivät kuitenkaan tietääkseni liity varsinaisesti merimiehiin tai potkupeliin vaan kaksintaisteluun nyrkein ja potkuin (vanhin maininta on Eugène-François Vidocqin muistelmissa vuodelta 1828, joissa hän kertoo saaneensa selkään savate-taiturilta). Théophile Gautier kirjoittaa 1842 ilmestyneessää jutussaan (Gallica):
'Savate, jota nykyään kutsutaan eufemistisesti chaussoniksi, on ranskalaista nyrkkeilyä, sillä erotuksella että savatessa käytetään jalkoja, nyrkkeilyssä nyrkkejä.' Tämä kuulostaa siltä, että savatessa ainoastaan potkittaisiin, mutta tämä vaikuttaa olevan ajatusvirhe, koska hän tekee varsin selväksi, että savatessa myös lyödään. Luulen ajatuksen olevan lähinnä se, että ranskalaisessa nyrkkeilyssä (ranskan sana "boxe" tulee englannin sanasta "box" eli 'lyödä') nimenomaan myös potkitaan.La savate, que l’on appelle aujourd’hui chausson, par euphémisme, est la boxe française, avec cette différence que la savate se travaille avec les pieds, et la boxe avec les poings.
Homman vanha nimi kuitenkin viittaa jalkineeseen eli potkimiseen, mille varmasti on jokin syy. Varhaisimmassa vaiheessa Gautier sanoo savatessa olleen matalia potkuja ja lyöntejä kämmenellä. Lehtijuttu vuodelta 1838 antaa ymmärtää, että ennen kaksintaistelua on sovittu paitsi se, pannaanko poikki osumasta (kuten miekkailussa), myös se, käytetäänkö sekä potkuja että lyöntejä vai ei. Todennäköiseltä tuntuisi, että potkiminen on kuitenkin ollut erikoisempi juttu, ja tämän "potkunyrkkeilyn" nimi viittaa siksi juuri siihen tunnusmerkilliseen seikkaan eli potkimiseen (vähän kuin "potkis").
Gautier muuten myös mainitsee kiellon kantaa miekkaa syyksi sille, että ihmiset olivat kiinnostuneita kehittämään aseetonta kamppailutaitoa, koska muuten oltaisiin myöhään kadulla roistojen armoilla.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
-
- reiteenpotkija
- Viestit: 434
- Lauteille: Lokakuu 2020
- Etulaji: HEMA
- Sivulajit: Hyoho Niten Ichi Ryu, Voimankäyttö, Gekiken, Aikido
- Takalajit: Hokutoryu Ju-Jutsu, Nyrkkeily
Savaten historia
Hyvää tekstiä. Jottei jää väärää käsitystä, niin kun puhun "väkivaltaleikeistä", "potkupeleistä" yms. tarkoitan nimenomaan tilanteita, joissa on joskus hyvinkin tarkkaan etukäteen sovitut tai yleisesti tunnetut ja hyväksytyt säännöt ja rajat. Esimerkiksi tuollainen "aseeton kaksintaistelu" oli se sitten osumasta poikki tai ei, on kuitenkin sääntöjen puitteissa pelattavaa peliä, eikä suoraan vertaudu itsepuolustus- tai taistelutilanteisiin. Kyse on siis mielestäni enemmän pelistä tai leikistä vaikka vähän joskus sattuisikin.
Mielenkiintoista, mikäli pitää paikkansa, on Gautierin havainto siitä, että varhaisemmassa savatessa olisi ollut nimenomaan matalia potkuja ja lyöntejä avokämmenellä.
Mielenkiintoista, mikäli pitää paikkansa, on Gautierin havainto siitä, että varhaisemmassa savatessa olisi ollut nimenomaan matalia potkuja ja lyöntejä avokämmenellä.
-
- etupotkija
- Viestit: 3085
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Liikuntafilologia
Savaten historia
Ymmärrän tuon näkökulman, mutta tässä käsillä olevassa asiayhteydessä pitäisin mielekkäänä kuitenkin erottaa toisistaan kaksintaistelut ja kamppailupelit, vaikka ne molemmat ovat toki aika kaukana siitä, että yksi eläin haluaa syödä toisen, joka ei halua tulla syödyksi. Väkivallan kulttuurillisen säätelyn asteikot ovat laidasta laitaan, ja jos sitä pidetään yksiselitteisesti pelillisyytenä, niin äkkiä voidaan laillinen sodankäyntikin nähdä "vain" pelinä. Joskus tämä voi olla mielekäs näkökulma mutta suurimman osan ajasta luultavasti ei.
Gautier kertoo entisistä ajoista myös sen, että voitiin sopia, että kaikki on sallittua ("on va de tout"), jolloin sai mm. purra nenästä, kaivaa silmät päästä tai repiä korvat irti. Muuten vain lyönnit ja potkut oli sallittu. Mestarit näyttivät muutamasta kolikosta kehässä kolme temppua: tärykalvon puhkaisemisen, silmämunan pullauttamisen ulos ja kielen katkaisemisen lyönnillä leuan alle.
Tässä on tietysti vähän sitä, että Gautier haluaa tehdä selvän eron entisaikojen kellariotteluiden ja "ranskalaisen nyrkkeilyn" välille, joka on kehittynyt "tieteeksi" ja kuuluu ruumiinharjoitusten hierarkiassa samalle tasolle miekkailun, tanssin ja ratsastuksen kanssa.
Tilasin joutessani kirjan savaten historiasta, ehkä ehdin lukemaan sen jossain välissä ja olen sitten taas vähän viisaampi.
Gautier kertoo entisistä ajoista myös sen, että voitiin sopia, että kaikki on sallittua ("on va de tout"), jolloin sai mm. purra nenästä, kaivaa silmät päästä tai repiä korvat irti. Muuten vain lyönnit ja potkut oli sallittu. Mestarit näyttivät muutamasta kolikosta kehässä kolme temppua: tärykalvon puhkaisemisen, silmämunan pullauttamisen ulos ja kielen katkaisemisen lyönnillä leuan alle.
Tässä on tietysti vähän sitä, että Gautier haluaa tehdä selvän eron entisaikojen kellariotteluiden ja "ranskalaisen nyrkkeilyn" välille, joka on kehittynyt "tieteeksi" ja kuuluu ruumiinharjoitusten hierarkiassa samalle tasolle miekkailun, tanssin ja ratsastuksen kanssa.
Tilasin joutessani kirjan savaten historiasta, ehkä ehdin lukemaan sen jossain välissä ja olen sitten taas vähän viisaampi.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
-
- reiteenpotkija
- Viestit: 434
- Lauteille: Lokakuu 2020
- Etulaji: HEMA
- Sivulajit: Hyoho Niten Ichi Ryu, Voimankäyttö, Gekiken, Aikido
- Takalajit: Hokutoryu Ju-Jutsu, Nyrkkeily
Savaten historia
Menee hiukan aiheesta jo sivuun, mutta minusta ee leikin, pelin, kaksintaistelun ja selviytymiskamppailun ero muodostuu hyvin pitkälti siitä, mitä on kummallakin osapuolella voitossa / häviössä pelissä ja mitä he ovat kykeneviä (fyysisten, henkisten ja sosiaalisten olosuhteiden puolelta) tekemään voiton saavuttamiseksi. Kotikissan väkivaltaleikki hiiren kanssa on kissalle pelkkää leikkiä, mutta hiirelle totisinta selviytymiskamppailua. Näin myös sodan kanssa. Se mikä näyttäytyy kaukana rintamalinjoista vakavana pelinä on etulinjan ensimmäisessä poterossa puhdasta selviytymistaistelua.
Joka tapauksessa nuo Gautierin tekstit antavat kyllä mielenkiintoisella tavalla taustaa Savaten juurista. Kunhan tosiaan muistaa Gautierin oman agendan, jonka tarkoituksena oli tietenkin nostaa ranskalainen nyrkkeily muiden yleisesti tunnustettujen jalojen ruumiinharjoitteiden tasolle.
Joka tapauksessa nuo Gautierin tekstit antavat kyllä mielenkiintoisella tavalla taustaa Savaten juurista. Kunhan tosiaan muistaa Gautierin oman agendan, jonka tarkoituksena oli tietenkin nostaa ranskalainen nyrkkeily muiden yleisesti tunnustettujen jalojen ruumiinharjoitteiden tasolle.
-
- etupotkija
- Viestit: 3085
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Liikuntafilologia
Savaten historia
Niin juuri, näkökulma valitaan sen mukaan, mistä asiaa halutaan tarkastella.
Olisi kiinnostava tietää, onko tuo Gautierin halveksima läpsiminen ollut oikeastaan väkivallaltaan rajoitettu harjoitusmuoto (tai vaihtoehtoinen ottelumuoto) taidolle, jota on ollut tarkoitus soveltaa "tositilanteissa" esim. käsi nyrkissä. Nyrkillä lyöminen taisi olla Gautierin mukaan englantilaista vaikutusta, mutta ylipäänsä nyrkillä lyömistä löytyy toki mantereelta jo 1400-luvulla (esimerkki).
Onkohan [mention]Kari Aittomäki[/mention] törmännyt edellisessä viestissäni mainittuihin "on va de tout" -temppuihin jossain muodossa?
Olisi kiinnostava tietää, onko tuo Gautierin halveksima läpsiminen ollut oikeastaan väkivallaltaan rajoitettu harjoitusmuoto (tai vaihtoehtoinen ottelumuoto) taidolle, jota on ollut tarkoitus soveltaa "tositilanteissa" esim. käsi nyrkissä. Nyrkillä lyöminen taisi olla Gautierin mukaan englantilaista vaikutusta, mutta ylipäänsä nyrkillä lyömistä löytyy toki mantereelta jo 1400-luvulla (esimerkki).
Onkohan [mention]Kari Aittomäki[/mention] törmännyt edellisessä viestissäni mainittuihin "on va de tout" -temppuihin jossain muodossa?
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
-
- reiteenpotkija
- Viestit: 434
- Lauteille: Lokakuu 2020
- Etulaji: HEMA
- Sivulajit: Hyoho Niten Ichi Ryu, Voimankäyttö, Gekiken, Aikido
- Takalajit: Hokutoryu Ju-Jutsu, Nyrkkeily
Savaten historia
Gautier on varmaan halunnut vain korostaa Queensberryn sääntöjen mukaisen nyrkkeilyn tieteellis-teknillistä erinomaisuutta. Muistelen myöskin lukeneeni jostain saksankieliseltä alueelta 1400-luvun loppupuolelta olevasta lähteestä "paha paini" (verboten ringen) -osiosta useammastakin tekniikasta, joss lyötiin nyrkillä (tai nyrkin pohjalla) miestä ohimoon tai sydänalaan niin, että henki lähtee. Eli kyllä kait se nyrkin käyttö iskuaseena on ollut hallussa laajemmaltikin. Sinänsä tuntuisi loogiselta, että avokämmenellä lyöden ja "leikkimielisesti" potkien voi sparrata vähän ystävällismielisemmin ja samalla harjoitella taitoja, joita voi sitten soveltaa vähän kovempaankin myllyyn.
-
- etupotkija
- Viestit: 3085
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Liikuntafilologia
Savaten historia
Hain kirjan eilen postista, mutten ehtinyt lukea sitä vielä. Kyseessä siis tämä:
https://www.editions-harmattan.fr/index ... re&no=8500
...eli jo viittaamani Jean-François Loudcherin Histoire de la savate, du chausson et de la boxe française (1797–1978), jos linkki lakkaa toimimasta.
Tekijä keskustelee savatesta Paul Bowmanin kanssa oheisella videolla, joka ei tosin ole välttämättä ihan hirveän katsojaystävällinen:
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)