Erikoistekniikat kehässä ja häkissä

[Ile]

don’t mind the #highguardcult

Toi on just noin.

[Andy]

En kyllä pidä takakäden upparia erikoistekniikkana, vaan luen sen kuuluvaksi kahdeksaan peruslyöntiin (suorat, yläkoukut, alakoukut ja upparit).

Se on kuitenkin totta, että tosi monet pitävät takakädellä aloittamista yleisesti vaarallisena. Luulen tämän tulevan siitä, että aloittelevat ottelijat usein aloittavat hirmuisen laajakaarisilla takakäden heijareilla, jotka kokeneemman on helppo väistää ja kontrata. Tällöin ottelija kannattaakin aluksi opettaa aloittamaan esim. etukäden suoralla kevyesti ja vasta sen jälkeen jatkamaan takimmaisen puolen vahvoilla tekniikoilla.

Kun kuitenkin puhutaan 20 vuotta kamppailu-urheilua treenanneesta entisestä ONE:n mestarista, niin tilanne on aivan erilainen. Hän pystyy näkemään milloin on paikka lyödä takakäden uppari tehokkaasti ja turvallisesti. Onhan tyhmä ajatus aloittaa hyökkäys aina samalla raajalla, koska silloin vastustaja tietää ennakolta, mitä aiot tehdä ja voi suunnitella vastatoimet hyökkäykseen.

[tapsaattori]

Breakdancellakin on paikkansa häkissä, heh. Vielä kun säännöt olisi sallineet monottaa muuvin jälkeen toista kupoliin, niin olisi ollut siisteimpiä kikkoja koskaan!

Näyttäis vähän Granby rollilta joka ei pyörähtäny kunnolla toiselle puolelle vaan jäi tollasee hartiaseisontaan. Hienosti siitä kyllä breikkas jaloilleen

[antti_lk]

En kyllä pidä takakäden upparia erikoistekniikkana, vaan luen sen kuuluvaksi kahdeksaan peruslyöntiin (suorat, yläkoukut, alakoukut ja upparit).

Se on kuitenkin totta, että tosi monet pitävät takakädellä aloittamista yleisesti vaarallisena. Luulen tämän tulevan siitä, että aloittelevat ottelijat usein aloittavat hirmuisen laajakaarisilla takakäden heijareilla, jotka kokeneemman on helppo väistää ja kontrata. Tällöin ottelija kannattaakin aluksi opettaa aloittamaan esim. etukäden suoralla kevyesti ja vasta sen jälkeen jatkamaan takimmaisen puolen vahvoilla tekniikoilla.

Kun kuitenkin puhutaan 20 vuotta kamppailu-urheilua treenanneesta entisestä ONE:n mestarista, niin tilanne on aivan erilainen. Hän pystyy näkemään milloin on paikka lyödä takakäden uppari tehokkaasti ja turvallisesti. Onhan tyhmä ajatus aloittaa hyökkäys aina samalla raajalla, koska silloin vastustaja tietää ennakolta, mitä aiot tehdä ja voi suunnitella vastatoimet hyökkäykseen.

Kuulostaa hyvin pessimistiseltä asenteelta taidon oppimiseen, mutta mikäs siinä. Oma valmentaja opetti monipuolista ottelemista ja meidän salin porukka teki "edistyneempiä" tekniikoita kehässä ihan ekoista matseista lähtien, koska niitä oli treenattu. Omaan tyyliin sopivia tekniikoita hinkattiin paljon, eikä ketään paketottu mihinkään tiettyyn muottiin pelottemalla, että pakko pitää kädet ylhäällä tai tulee kuolema. Meitä rohkaistiin pelaamaan omilla vahvuuksilla, hämäämään ja olemaan vastustajille mahdollisimman hankala pala purtavaksi.

Omia suosikkitekniikoitani olivat esimerkiksi etukäden hyppykoukku ja takakäden yliolankoukku ja tuo pitkä uppari sisään vastaiskuna. Osuin niillä matseissa usein ihan jo ekoissa matseissa, koska toistoja oli paljon alla. Ei tämä tekniikka todellakaan vaadi mitään 20 vuoden kamppailutaustaa, avoin mieli ja positiivinen asenne uuden oppimiseen riittää.