Kannattaako kilpakaratekan ollenkaan harjoitella "perinteisesti"?

[Aihki]

Kautta rantain kun nuo lukee (olin ne joskus lukenut aiemminkin) niin tulee taasen mieleen lausahdus, jota yksi brittikaveri sanoi kun kävi (v. kivi ja nuija) Karatea opettamassa. Hän oli hetken katsellut nyhertämistämme ja sitten totesi: "muistakaa nyt kuitenkin harjoitellessanne, että Karate on "Martial Art""

En ole ihan varma ovatko kaikki pistekaratekat hyviä tappelijoita ja päin vastoin. Oma arvaukseni on, että hyvä tappelija on kohtuullinen pisteiden metsästäjä, mutta ei välttämättä toisin. Pitkän linjan karatekoilla on tähän varmasti empiiristä dataa.

[Mika]

Minä en tiedä karatesta mitään, mutta uskoisin enemmänkin toisin päin. Pistekarate on urheilua, joka vaatii tolkuttomat määrät harjoittelua. Se on oma pelinsä, johon ei pystymetsästä hypätä, vaikka katutaitoja olisikin. Sitten taas kun Nääshallilla katselin ainakin Englannin maajoukkueen jätkien sparrailuja ennen MM-kisoja silloin 2006, vakuutuin aika helkkaristi siitä, miten paljon niillä jätkillä on räjähtävää ja painavaa voimaa lyönneissään ja potkuissaan. He mäiskivät toisiaan paljon aggressiivisemmin kuin sitten kisoissa. Pistekaraten huiput ovat oikeasti kovia jätkiä.

[Aihki]

Tarkoitus ei ollut epäillä pistekaratekojen kuntoa tai nopeutta, niitähän juuri treenaavat. Muistelen vain miekkailuaikoja, jolloin kävi hyvin selväksi, ettei kunto ja nopeus vie yhdessä ottelussa kovin pitkälle, mutta sellainen "ottelija" pärjäsi siinä vaikka sitten pitkässä kilpailussa olisikin hävinnyt.

[Riviharrastaja]

Pistekaraten huiput ovat oikeasti kovia jätkiä.

Tää muuten pätee myös naispuolisiin. Vanhan kaartin suomalaisilla on isommat pallit kun mulla...

[Mika]

Joo, mietinkin tuota viestiä kirjoittaessani. Siellä tatameilla näin muistaakseni vain miehiä, mutta totta kai ne naisetkin ovat kovia.

Noin muuten olen yli 30 vuotta käyttänyt jätkää yleisterminä miehistä ja naisista.

[Lasse Candé]

Jos haluaa harjoitella räjähtäviä lähtöjä lyönteihin ja potkuihin niin niitä ainakin minun lukemieni valmennusoppien pohjalta kannattaa harjoitella mahdollisimman lajinomaisesti. Eli tehdä niitä tekniikoita joita kilpasuorituksessakin tehdään. Nopeusominaisuuksissa kun siirtovaikutus on suhteellisen heikko. Tämä siis ihan lajista riippumatta.

Siirtovaikutuksia? Liikkeethän ovat varsin usein hyvin samat. Kyse on siitä miten yläkertaa liikutellaan sillä mitä alempana on. Perustaitoja. Ei tekniikoiden välillä ole ristiriitaa. Tai sitten jompi kumpi meistä näkee jomman kumman pelikentän tekemiset väärin. Itse painotin muutenkin nopeuden teknistä puolta.

Olisiko sinulla esimerkkiä siitä kuinka tämä siirtovaikutus voi olla negatiivinen tai olematon? Sen jälkeen päästään katsomaan miten hyvä esimerkkisi on.

Itse voin antaa päin vastasesta esimerkkejä. Esim niistä lyönneistä ja potkuista jotka ovat ihan samat.

[Andy]

Siis jos haluaa harjoitella kiertopotkuaan nopeammaksi niin se tapahtuu tehokkaimmin harjoittelemalla nimenomaan kiertopotkuja, joita tehdään nopeasti. Jos harjoittelee sivupotkua niin kiertopotkukin nopeutuu luultavasti vähän mutta ei läheskään niin paljon kuin harjoittelemalla kiertopotkua. Samoin takasuoran (gyakuzuki) nopeutta harjoitetaan parhaiten tekemällä takasuoria nopeasti eikä tekemällä esim. pyyhkäisevää alatorjuntaa (gedanbarai).

[Lasse Candé]

Saisiko pointtisi vielä kerran...
Siis harjoitteleeko joku gyakuzukin nopeutta tekemällä gedanbaraita? Nyt on vähän vaikea pysyä kärryillä...

Ja siis miksi sivupotkuja tehtäessä ei harjoiteltaisi sivupotkuja, kiertopotkuja harjoiteltaisi kiertopotkuin ja lyöntejä lyönnein?

En yhtään pysy kärryillä mitä yrität sanoa tai miten tulkitset jotain mitä joku muu on sanonut. Voisitko avata?

[Andy]

Riviharrastaja: Olisi kiva jos vaivautuisit jotenkin viittaamaan tarkoittamaasi pointtiin, kun copypasteat pitkiä englanninkielisiä lainauksia. En tajunnut yhtään miten nuo liittyvät tähän asiaan.

Hasegawa ja Valdesihan ovat katavalmentajia/-kilpailijoita. Lefevre nähdäkseni esittää tuossa yhden valmennuksellisen perustelun kataharjoittelulle, eli sen kautta saadun tukevan asennon, joka auttoi häntä avoimessa sarjassa ottelemiseen. Olen kuitenkin siinä käsityksessä, että nykyaikainen karatevalmennus on mennyt pikemmin siihen suuntaan että ottelijat ovat entistä enemmän "kevyillä jaloilla" ja pyrkivät liikkumaan mahdollisimman kimmoisasti. Lefevrehän on siis lopettanut uransa jotain reilu 10 vuotta sitten. Lisäksi olen ymmärtänyt että karateottelijoiden ensisijainen päämäärä on yleensä omassa sarjassaan ja avoin sarja tulee jonkinlaisena lisänä siihen.

Noin yleisesti kaikki kolme tuntuisivat perustelevan perustekniikan ja katan harjoittelua kilpailun ohella pikemmin joillain filosofisilla "taistelulaji" -argumenteilla kuin sillä että niin saataisiin mahdollisimman hyvä urheilullinen tulos WKF-ottelussa.

Tuo Aghayevin treenipätkä vastaa yleisesti käsitystäni siitä miten moderni WKF-ottelun harjoittelu tapahtuu. Vaikka ei siinä tietenkään kaikkia harjoitteita ole mitä hän tekee. Hänkin on muuten 65/70-kiloisena avoimen sarjan MM1 ja EM1 vaikka liikkuu suht kevyesti, eli nähtävästi avoimessa sarjassa voi pärjätä monella taktiikalla. Tuo pistarien lyöminen nyrkkeilytyyliin jäi kyllä itselleni ihan avoimeksi mitä sillä haetaan, mutta varmaan siinä joku pointti on. Näytti muuten aika huonolta verrattuna herran muuhun tekemiseen.

[Andy]

Saisiko pointtisi vielä kerran...
Siis harjoitteleeko joku gyakuzukin nopeutta tekemällä gedanbaraita? Nyt on vähän vaikea pysyä kärryillä...

Ja siis miksi sivupotkuja tehtäessä ei harjoiteltaisi sivupotkuja, kiertopotkuja harjoiteltaisi kiertopotkuin ja lyöntejä lyönnein?

En yhtään pysy kärryillä mitä yrität sanoa tai miten tulkitset jotain mitä joku muu on sanonut. Voisitko avata?

Siis yritän sanoa että jos haluaa harjoitella kiertopotkun tai takasuoran nopeutta niin kannattaa treenata nimenomaan näitä tekniikoita ja jättää muut tekniikat pois. Koska WKF-ottelussa esim. sivupotkulla ei ole juuri käyttöä niin WKF-ottelijan ei kannata treenata sivupotkua vaan käyttää sekin aika kiertopotkun treenaamiseen. Tämä koskee sekä tekniikoiden teknistä parantamista että niiden nopeutta.

[Lasse Candé]

Olen eri mieltä, joskin samaa mieltä tietenkin siinä että tärkeimmillä tekniikoilla kannattaa pitää pääpaino.
Ymmärrän että et tarkoita (toivottavasti) ihan kirjaimellisesti että kaikki tekniikat mitä ei käytä ottelussa kannattaa jättää pois. Kyllä punnerruksiakin kannattaa tehdä esimerkiksi. Ainakin luulen niin. Samaten muutakin mikä lisää monipuolisuutta.

Kilpakarate on sen verran monipuolinen laji, että näkisin että sitä joutuu myös treenaamaan monipuolisesti, vaikkakin sitten valmentajan kanssa rakentaisikin jotain ydintä ja vahvistaisi sitä.

Kyllä kilpakaratekan pitää osata sekä gedanbarai että yokogeri. Jos ei yokogeriä osaa, tuskin osaa myöskään uramawashigeria ja jos ei sitä osaa, tuskin osaa puolustautua sitä vastaan. Näitä nyt kuitenkin tulee silloin tällöin. Lisäksi vaikka yokogeri ei olekaan yhtä yleinen kuin mawa, sitä käytetään myös esim lähitilanteissa. Ja gedanbarai taas on ihan peruskauraa.

Vähän ihmettelen miten joku voi kirjoittaa tuollaista...
Kyllähän nyt kilpakaratekan kuuluu osata kaikki kilpakaraten vakiokaluston tekniikat edes jollain tasolla.

[Riviharrastaja]

Yritän naputella jotain välissä.

[Veepee]

Kyllä kilpakaratekan pitää osata sekä gedanbarai että yokogeri. Jos ei yokogeriä osaa, tuskin osaa myöskään uramawashigeria ja jos ei sitä osaa, tuskin osaa puolustautua sitä vastaan. Näitä nyt kuitenkin tulee silloin tällöin. Lisäksi vaikka yokogeri ei olekaan yhtä yleinen kuin mawa, sitä käytetään myös esim lähitilanteissa. Ja gedanbarai taas on ihan peruskauraa.

Olen nyt puhelimella, niin kysyn näin lyhyesti ja tylysti: onko gedanbarai kilpakaratessa useasti käytetty ja hyödyllinen tekniikka? Olen nimittäin siinä uskossa, että torjuntoja ei WKF-matsissa hirveästi viljellä...

[flammee]

Mitäs vikaa sivupotkussa on karatematsia ajatellen? Kun itf-tkd:n matsipuolella se on ehkä jopa yleisin potkutekniikka ja säännöissäkin on jotain samaa.

[video][/video]

Pienellä hämyllä näytti sivupotkukin uppoavan karatematsissa, kohdasta 2:20 eteenpäin..

[Lasse Candé]

Tuo Aghayevin treenipätkä vastaa yleisesti käsitystäni (...)
Tuo pistarien lyöminen nyrkkeilytyyliin jäi kyllä itselleni ihan avoimeksi mitä sillä haetaan, mutta varmaan siinä joku pointti on. Näytti muuten aika huonolta verrattuna herran muuhun tekemiseen.

Lähitekniikkaa, voimantuottoharjoittelua lyöntitaidon monipuolistamista, jotta se elävöittyy...
Joku kilpakaratea tunteva voi kertoa enemmän. Treenattiin myös lähitekniikkaa kerran yhden valmennuskuvioissa olevan kaverini kanssa. Kilpakaratessa tulee joskus lähitilanteita.


Kun Veepee kyseli torjunnoista niin enemmänhän ne torjunnat on pieniä käden eteenlaittamisia kuin muodollisia voimakkaita käsivarsitorjuntoja. Vartalosta torjutaan kyynärpäin ja käsivarsin.

Täytyy kuitenkin ymmärtää että ei torjunnat ole pelkkiä torjuntoja. Niillä yritetään vaikuttaa vastustajaan esim horjuttaen tai tehden tilaa usein. Gedanbarai vaikkapa tulee kyseeseen voimantuotollisesti jos siihen suuntaan vain suinkaan tehdään aukkoa tai siirretään jalkaa. Käsiä sillä siirretään melko paljonkin. Jos ei voimantuottoa osaa, ei toinen mene juttuun. Häviää käsikontaktitilanteen. Asia joka pitää osata luonnostaan. Ja asia jota on hyvä harjoitella ns perinteisellä tavalla, jossa oman käden painoa käytetään harjoitusvälineenä vartalon voimantuottoon ja linjausten tutkimiseen.