Jalkapiikit, kavioansat ja muut vastaavat esteet

[Poista käyttäjä 1747]

Tässä on dokumentoitu tapaus, jossa korpinjalkoja tms. ja valemiinoja levitettiin vihollisen oletettuihin kulkureitteihin ja onnistuttiin sekä hidastamaan että ohjaamaan heitä toivottuun suuntaan...





https://en.wikipedia.org/wiki/Västberga ... er_robbery

[Timpa]

Ryöstö oli vähän kuin James Bondista^^^

Jos tuollaiset nastat ovat kovin pikkuruisia, niin eivät läpäisisi paksupohjaisia kenkiä. Pitäisi olla ainakin parin sentin piikki.

OT:na Ennen muinoin aseistautuminen ei ollut välttämättä tarkoitushakuistakaan. 70-luvulla kaveri toi kouluun tällaisen Fiskarsin kääntöveitsen. Tunnilla ryhmätöiden lomassa sitä ihailimme, eikä käynyt mielessäkään, että siinä olisi jotain outoa.

[Antti]

https://www.academia.edu/2080460/TRIBOL ... E_LANDMINE

Luin tuon nyt kokonaan.

Minua vähän häiritsi ongelmaton yleistys roomalaisten tribulusten muodosta ilmeisesti yhden 200-luvun löydön perusteella ("the Roman tribulus has only sharpened points", "For the specimens of Roman caltrops, see..."). Mutta tämä on tietysti melko tavallista.

Caltrops were first mentioned in the classical period. According to Polyaenus, a Greek author of the 2nd century BC, caltrops were first used by the Athenian commander Nicias against the Syracusans in his Sicilian expedition (415–413 BC).

(Korostus minun.) Polyainos kirjoitti 100-luvulla jälkeen ajanlaskun alun, joten ajoitus on kolme vuosisataa pielessä. (Teos on omistettu Marcus Aureliukselle ja Lucius Verukselle!) Artikkelissa seuraavana mainittu Dionysios Halikarnassolainenkin kirjoitti häntä ennen.

En tiedä, miksi kirjoittaja ei viittaa lainkaan aiemmin mainitsemaani Filoniin, joka sentään tiettävästi eli kolmannella vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua, kun kirjoittajan käyttämä Vegetius-lähdekin eli Milnerin englanninkielinen käännös (!) erikseen viittaa siihen.

Kiinnostava seikka huomioitavaksi olisi, että kreikankielisissä lähteissä mainitaan usein erikseen rautaiset tribolokset (τρίβολοι σιδηραῖ), mikä implikoi tietysti muunlaisten tribolosten olemassaoloa. Artikkelissa siteeratusta Vegetiuksen antamasta tribuluksen kuvauksesta ("a defensive weapon made out of four spikes") huomioisin sen, että Vegetius itse asiassa sanoo tribuluksen, joka siis on vaunueste, olevan "neljästä seipäästä tehty varustus" (ex quattuor palis confixum propugnaculum). Hieman aiemmin Vegetius kirjoittaa myös ihan erikseen "puisista tribuluksista" (tribuli lignei), joilla hän viittaa maa-aineksesta kasatun vallin päälle laitettuihin (teräviin) seipäisiin (3,8).

Linkomiehethän olivat normaalisti panssaroimattomia.

Suomessa käytetty "kevytaseinen" muuten viittaa oikeastaan juuri tähän, "raskasaseinen" panssarointiin.

[Timpa]

Tämä kaltroppi oli taas vähän kuin harjoituskappale, ennen kuin valmistaisi varsinaisen. Ehkä joskus teen vielä järeämmänkin version. Vehjas on aika silmää miellyttävän näköinen - huolimatta ikävästä tarkoitusperästään.

Koitin sitä myös heitellä, mutta se kävi selväksi, että heittoase se ei ole. Usein osuu maaliin Y edellä, eli ei aiheuttaisi mitään vahinkoa. Se on omiaan juuri maahan nopeasti kylvettävänä kalustona.

Täällä vähän filmailua:

[Kari Aittomäki]

Aika pirullisen avokkaan tolla kyllä antais.
Seksikäs peli.

[Timpa]

Siinäpä olisikin lekuri ihmeissään, kun joku tulisi otille tuollainen poskessa roikkuen. Tuo nimittäin ei irtoaisi ilman kirurgisia toimenpiteitä.
Eli jos taistelukentällä sotilas tai eläin on tuollaisen jalkaansa saanut, niin se peli on sitten ollut siinä.

[Andy]

Wishistä 80 senttiä kappale.

https://www.wish.com/product/5bd2e0d1d2045320637880fb

[Kyynikko]

Varmaan sama porukka ostaa kuin prosenttijengein selkä-patchi sarjoja joita on myös myynnissä mm Wishissä.

Samalla tavalla tavalla kuitenkin lopulta tulee vahinko ihan itselle kun tommosten kanssa lähtee pelleilemään Yksi tollanne tippuu taskusta omalle ajotielle tai saat kännissä kuningasidean käydä grillillä Mongolsien liivit päällä..

[Antti]

Bellifortiksesta 1400-luvun alusta löytyy brutaalinpuoleinen jalkapiikki. Idea on, että uhri ei pääse siitä irti omin avuin, mutta jotenkin naruista vetämällä vapautuminen onnistuu. Kuva ilman tekstiä löytyy täältä.




Käänsin vanhemmasta käsikirjoituksesta löytyvän kuvauksen huvikseni suomeksi runomittaan:

Rautaa on tämä haavantuottaja taikka terästä,
leikkaa myös joka puolen. Puuhun pääosa liitä,
sitten liitokseen rautainen naulapa laita.
Maahan peittää voit tai tuhkaan siivilähienoon:
kärki ylöspäin, niin varmaan se jalan läpi puhkoo,
estää vieläpä ettei pääse puusta se irti.
Päästää jos tahdot, niin tartu nyöriä kiskoin,
koskapa silloin nuo väkäset ei poistoa estä.
Käytä siis tätä, haavoita vihulaisia tällä,
lakkaavat roistot tulemasta jo näin kotipaikkaas.

[Aihki]

mutta jotenkin naruista vetämällä vapautuminen onnistuu.

Naruista vetäminen levittää haavakanavan niin, että väkäset ainakin teoriassa voivat tulla ulos.

[Antti]

Latinankielinen alkuteksti olisi suorasanaisesti käännettynä "Jos haluat sen [jalan] vapaaksi, vedä naruista, sillä kun 'sulat' ovat yhdessä, terä tulee helposti ulos". 'Sulka' voi tarkoittaa nuolta ja erinäisiä "teräviä" asioita, tässä oletan viitattavan noihin terän puoliskoihin ("väkäsiin"?). Mutta miten niiden "yhtyminen" auttaa terän ulos saamisessa... Ei kuvissa mitään niveltäkään näytä olevan, että väkäset saisi jotenkin käännettyä pois häiritsemästä.

[Antti]

"Sulka" lienee ymmärrettävä tässä jousen merkityksessä (kirjoittaja oli saksankielinen), joten naruista vetämällä nuo terät saisi varmaan putkea vasten.

[Timpa]

Ninjaversioksi mainitaan Tetsubishi. Ja täällä siitä pikkuvideo: