Metsästys

[Andy]

Nähdäkseni mikään ei viittaa siihen, että ihminen olisi tuhoamassa itsensä kokonaan. Edes täysimittaisen ydinsodan on vaikea nähdä tuhoavan koko ihmislajia, vaan pikemmin "vain" väestön radikaalin vähenemisen.

[Eppu]

Sepä lohdullista.

[tapsaattori]

Samat lainalaisuudet ihmisen kohdalla pätee kuin muillakin eliöillä. Jossain vaiheessa ympäristön kantokyky tulee vastaan jolloin populaation kasvu pysähtyy/kääntyy laskuun. Tähän vaikuttavat mm. ravinnon saatavuus, liian tiheässä kannassa leviävät taudit, suuren lajitiheyden aiheuttama stressi (josta seuraa kaikenlaista) jne. Tätä tapahtuu jo monessa paikkaa ja vaikka toisaalla ympäristön kantokykyä pystytään nostamaan tehokkaalla maataloudella, sairaanhoidolla jne on selvää että raja tulee jossain vaiheessa vastaan. Jopa niin, että tehokas maatalous pitkässä juoksussa alentaa ympäristön kantokykyä pysyvästi aiheuttamalla mm. maaperän köyhtymistä, makean veden loppumista ym.

Isoimpina kauhistuksina minun mielestä amazonin sademetsien tuhoutuminen ja globaali ilmaston lämpeneminen jotka heikentävät mahdollisuuksia elää laajoilla alueilla lähitulevaisuudessa. Ei sovi unohtaa myöskään valtamerien lämpenemistä ja saastumista ja kalakantojen hupenemista näiden syiden sekä tehokalastuksen seurauksena. Isot troolit pyyhkivät kerralla elinkelpoiset kalaparvet pois jatkamasta sukua.

Kyllä meitä täällä silti tulee riittämään ihan tarpeeksi

[Mika]

Tilanne on siis se, että Affenanmaalla saa taas ampua merikotkia, vaikka se on koko EU:ssa rauhoitettu. Perusteluna on se, että merikotka on uhanalaisen haahkan pahin metsästäjä.

https://www.hs.fi/alueet/art-2000010407189.html

On kuitenkin esitetty epäilyksiä, että ahvenanmaalaiset metsästäjät ruokkivat merikotkia, jotta niiden kanta kasvaisi riittävän suureksi heidän saada lupa ampua niitä. Mene ja tiedä.

[Mjölnir]

Eivät metsästäjät niitä kotkien poistoa tee, vaan virkavastuulla toimivat riistanhoitoyhdistyksen henkilöt. Pitäisin absurdina väitettä, että metsästäjät haluaisivat kotkia lisää että joku saisi ampua niitä.

Tämä aihe herättää närää eläinsuojelupiireissä, koska merikotka on saanut haahkan taantumaan uhatuksi, ja metsästäjät haluaisivat pelastaa haahkan ja saada kannan niin vahvaksi, että se kestäisi taas metsästyksen. Ahvenanmaalla haahkan metsästys on hyvin perinteistä ja tällä hetkellä haahkaa ei, taantumisesta johtuen, Ahvenanmaalla metsästetä lainkaan. Eläinsuojelijat taas eivät hyväksy metsästäjien motiivia suojelutyöhön

[Mjölnir]

Juuri korvanappiin saamani tiedon mukaan, korkein hallinto-oikeus on laittanut merikotkien poistopäätöksen toimenpidekieltoon

[Mika]

Jep, ilmeisesti asian eri puolia kuullaan ennen lopullista päätöstä.

https://www.sttinfo.fi/tiedote/70213037 ... 13&lang=fi

[Mjölnir]

Tuossa Metsästäjäsyndikaatin tekemä vähän laajempi kirjoitus tästä aiheesta:

Päätös kotkien ampumisesta näytti niin kauhealta että sen vastustamiseen lähtivät nopeasti mukaan valtakunnan ylimmät poliitikotkin. Mutta ottiko kukaan selvää ahvenanmaalaisilta itseltään mistä on kysymys?

Maakuntahallinto on myöntänyt luvan viiden merikotkan suojametsästykselle Lågskärin saarelle. Saari sijaitsee noin 20 km Maarianhaminasta etelään.

Lågskäristä tekee mielenkiintoisen paitsi se, että siellä sijaitsee Ahvenanmaan tärkein, noin tuhannen pesän yhdyskunta erittäin uhanalaista haahkaa myös Birdlifen paikallisyhdistyksen lintuasema.

Toinen asiaan liittyvä saariryhmä on Nyhamn / Båtskär jolla on 500 pesän haahkayhdyskunta. Molemmilla saarilla haahkanpesintää suojelee Archipelago pares RF eli Ådans vänner. Metsästäjien muodostama luonnonsuojeluyhdistys.

Ådans vänner poistaa saarilta pienpedot ja vartioi niitä saalistukselta haahkan pesimäaikaan 24/7. Siis ovat paikalla ja karkottavat kotkia. Joka ainoa päivä koko pesimä- ja poikasajan. Valtava ponnistus. Lisäksi saarille on tehty katoksia pesien piilottamiseksi.

Båtskärissä tämän on todettu toistaiseksi riittävän. Lågskärissä tämäkään ei enää riitä valtavan saalistuspaineen johdosta. Viimeisenä keinona saarelle on myönnetty lupa tappaa viisi merikotkaa. Toiveena on että tällä pelotettaisiin loput kotkat saarelta.

Lupahakemus ja päätös on erittäin tarkasti ja seikkaperäisesti perusteltu luonnonsuojelun ja lintudirektiivin tavoitteiden mukaisesti.

Birdlifen paikallisyhdistys Åland fogelskyddsförening ei ole vastustanut menettelyä. Yhdistyksen edustaja on todennut viime joulukuussa kiihkottomasti HBL:lle ”Havsörnen är skyddad. Dessutom är det inte sagt att skyddsjakt kommer att råda bot på problemet. Någon kortvarigt effekt kan det kanske ha, men det är tveksamt om det är en långsiktig lösning.” Vapaasti suomennettuna merikotka on suojeltu joten tämä ei korjaa ongelmaa pitkällä aikavälillä mutta lyhyen aikavälin vaikutus sillä voi olla.

Mitään kotkanmetsästystä ei ole tiedossa. Yleensäkin siihen suhtaudutaan hyvin vastentahtoisesti viimesijaisena keinona erittäin uhanalaisen haahkan auttamiseksi. Käytännön toimet suorittaa metsästyksenvalvoja.

Kaikki mahdolliset toimet haahkakolonioiden suojelemiseksi lievemmin keinoin on siis tehty vapaaehtoisten valtavalla ponnistuksella. Nyt voidaan enää valita annetaanko erittäin uhanalaisen lajin tärkeimmän pesinnän tuhoutua vai yritetäänkö se pelastaa tappamalla pieni määrä elinvoimaisen lajin edustajia. Varmuutta lopputuloksesta ei ole. Se on kuitenkin varmaa että jos tätä viimesijaista keinoa ei käytetä saarelta ei nouse ainuttakaan poikasta siivilleen.

Muistutetaanpa vielä ettei Ahvenanmaalla metsästetä haahkaa lainkaan. Metsästys on sallittu vain mannersuomessa tarkasti rajatuilla paikoilla, vain kesällä ja vain kalkkaiden osalta joka on kannan vääristyneen (75% uroksia) sukupuolijakauman vuoksi perusteltua.