Etsitkö kamppailuharrastusta? Aloita suoraan tästä uusi aihe valmiiden kysymysten kanssa ja odota, kun konkarit vastaavat sinulle.
✋:. Meistä on hienoa, kun selailet Potkun, Pohjoismaiden suurimman kamppailulajiyhteisön keskusteluja. Toivottavasti löydät mielenkiintoisia keskusteluja ja otat reippaasti osaa niihin. Samassa voisit sallia Ad Block -ohjelmasi näyttää mainoksia Potkun sivuilla, jotta voimme jatkossakin ylläpitää näitä keskusteluja. Voit myös liittyä etupotkijaksi, jolloin yksi etusi on mainokseton Potku. Kiitos kun ymmärrät. 🙇♂️
Pirunnyrkki kirjoitti:
Onko tämän vuoden keskiaikatapahtumiin menijöitä/osallistujia? Hämeenlinnaan yritän ainakin itse päästä käymään, vieraan elikkä turistin ominaisuudessa.
Faravidin Sudet on mukana:
Raseborgin keskiaikamarkkinat 11.-12.7
Hämeenlinnan keskiaikamarkkinat 22.-23.8
Tuli vastaan Puolalaisten Traileri missä näkyy alussa hyvin tuo Svinfylkingin käyttä ryhmä manoovereissa.Eli kiilamainen muodostelma,jolla murretaan vastustajan kilpimuuri.
Nuo Hammaborgin glipit hyviä,olen niitä kokeillu treeneissä.Minun kilpiote ,kahdenpisteen remmiote tuo omat haasteensa.Etäisyyden hallinta,liikkuminen ym.
diesel 64 kirjoitti:
Nuo Hammaborgin glipit hyviä,olen niitä kokeillu treeneissä.Minun kilpiote ,kahdenpisteen remmiote tuo omat haasteensa.Etäisyyden hallinta,liikkuminen ym.
Miten tuo eroaa esim. bucklerin metodista?
Arn
Roland Warzecha's I.33 sword and buckler workshop
[youtube][/youtube]
diesel 64 kirjoitti:
Miten tuo eroaa esim. bucklerin metodista?
Arn
Buclerlin käyttöä käsittelevistä lähteistä kuuluisin on käsikirjoitus I.33, eli ns Tower Manuscript, jossa hyvin nimenomaisena ideana on käyttää kilpeä miekkakäden suojana: miekka ja kilpi liikkuvat toisissaan kiinni yhtenä yksikkönä, kunnes tulee paikka iskeä jolloin kilvellä voidaan kontrolloida vastustajan käsiä samalla kun lyödään miekalla päähän. Muuta bucklerin käyttöä kuvaavaa materiaalia löytyy ainakin myöhemmistä saksalaislähteistä, mutta vain turhauttavan vähän - noin 7 erillisen tekniikan verran. Näissä tekniikoissa kilpeä käytetään aktiivisemmin torjuntoihin, eikä sen pääasiallinen tarkoitus näyttäisi olevan miekkakäden suojaaminen yhtä vahvasti kuin I.33:ssa.
Bucklerin ja oikean kilven merkittävä ero on siinä, että iso kilpi (viikingeillä, normanneilla, ritareilla) on pääasiassa suojaamassa kantajaansa nuolilta - sitä voidaan toki tarvittaessa käyttää myös iskujen torjumiseen, mutta mitä isompi kilpi, sitä passiivisempaa sen käyttö fysiikan laeista johtuen on. Buckleri sen sijaan on tarkoitettu nimenomaan aktiiviseen iskujen torjumiseen, eikä se kokonsa puolesta sovellu suojaamaan projektiileilta. Toisin sanoen siis jos haetaan kilven käytölle vinkkiä bucklerin käytöstä, mennään pakosti metsään enemmin tai myöhemmin.
edit knoppitieto:
Collins English Dictionary, 6th edit. 2003 kirjoitti:
Buckler -- HISTORY C13: From Old French bocler, from bocle shield boss.
Peter Karis DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.
Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?
Kyllähän tuo remmien käyttö muuttaa hyvinkin paljon asioita kun se kilpi ei enää pyörikään siinä kädessä niinkuin pitäisi. Mielestäni silloin noiden talhofferin ja I.33:sen käytöltä putoaa hieman pohja ja pitäisi siirtyä jonnekin Marozzoon (joka on jo sitten vähän eri paikassa ja paljon eri aikana) tms., jotka kuvailee remmikiinnitteisen kilven käyttöä. Taitaapa olla jokunen saksalainen ihme venekilpi joka ois vähän sinnepäin. Mutta onkos tuosta remmikiinnitteisen kilven käytöstä jotain viikinkiaikaista esimerkkiä?
Joensuun historiallisen miekkailun seura "I [sword] am Royal, enforce justice, propagate goodness and destroy evil." -Fiore dei Liberi, 1409
Niin siis tarkoitin sitä että onko noita viikinkikilpiä oikeasti käytetty remmikiinnityksillä (muualla kuin moderneissa virityksissä)? Itse en muista että olisin törmännyt aikalaistaiteessa tai arkeologisissa löydöksissä. Syy tähän oli käsittääkseni se että ne nuolet/miekan/keihään kärjet kun tuppaa tulemaan siitä puusta läpi, jolloin se käsi halutaan pitää siinä kuvun takana suojassa.
Joensuun historiallisen miekkailun seura "I [sword] am Royal, enforce justice, propagate goodness and destroy evil." -Fiore dei Liberi, 1409
Risto R kirjoitti:
Niin siis tarkoitin sitä että onko noita viikinkikilpiä oikeasti käytetty remmikiinnityksillä (muualla kuin moderneissa virityksissä)? Itse en muista että olisin törmännyt aikalaistaiteessa tai arkeologisissa löydöksissä.
En ole itsekään nähnyt remmikiinnitteisiä viikinkikilpiä... Ymmärtääkseni historian elävöittäjät kuitenkin käyttävät sellaisia lähinnä turvallisuussyistä?
Risto R kirjoitti:
Syy tähän oli käsittääkseni se että ne nuolet/miekan/keihään kärjet kun tuppaa tulemaan siitä puusta läpi, jolloin se käsi halutaan pitää siinä kuvun takana suojassa.
Tämä ei kuitenkaan tuntunut haittaavan enää viikinkiajan jälkeisellä keskiajalla, jolloin kaikki isot kilvet olivat remmillä käsivartta vasten. Eikä 1600-1700 luvuilla Skotlannin ylämailla, jossa kilvet olivat myös käsivartta vasten. Itse lähtisin hakemaan selitystä jostain muualta - esimerkiksi siitä että viikinkiukoille tyypillinen kilpimuuri lienee helpompi pistää pystyyn kun kilpeä pitää vain yhdestä pisteestä kiinni. Ehkä.
Peter Karis DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.
Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?
Mie taas lähtisin siitä oletuksestä että sillä ajalla ne eivät menneet siitä kilvestä niin helposti läpi (laminointi vanerin tapaan) ja että se käsi siellä takana oli yhä useammin haarniskoitu. Mutta tuo kilpimuuri selitys on kyllä ihan yhtä hyvä.
Joensuun historiallisen miekkailun seura "I [sword] am Royal, enforce justice, propagate goodness and destroy evil." -Fiore dei Liberi, 1409
Risto R kirjoitti:
Mie taas lähtisin siitä oletuksestä että sillä ajalla ne eivät menneet siitä kilvestä niin helposti läpi (laminointi vanerin tapaan) ja että se käsi siellä takana oli yhä useammin haarniskoitu.
Totta tuokin.
Peter Karis DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.
Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?