Viikinkimiekkailu ja -elävöitys

[MarkoS]

Kilpimuurin lisäksi näkisin hyvänä selityksenä tuon noissa Hammaborgienkin videoissa käytetyn 'sarana'-tyylin, kupuran tapaan liikkuu nopeasti puolelta toiselle. Silloin kun Laurentiusgildetin tyypit kävivät meillä ohjaamassa leirin aiheesta, esittivät he kilven käytön kaksintaistelutilanteessa 'suppilomaiseksi suojaukseksi' ja sanoivat että kilvi on se aktiivisempi ase. Sillä pitäisi hoitaa miekkailu eli ohjata pois toisen suojaus ja miekalla sitten vaan lopetetaan. Noin yksinkertaistetusti.
Tällä porukalla myös selkeä video aiheesta:
[youtube][/youtube]

[Risto R]

Olipas havainnollistava video. En ollu nähnytkään. Tuolle kilven kääntelemisellehän on jonkin verran kuvallistakin tukea aikalaistaiteessa, vaikkei noita tekniikoita suoranaisesti esitelläkään. Just tuon Laurentiusgildetin tyyppien kanssa noi Hammaborgin tyypit ottaakin matsia tuossa aikaisemmassa videossa.

[Risto R]

Tässä kikkoja mitä on poimittu saagoista, YouTubessa neljä muutakin videota samaa sarjaa. Kommenteissa saagapätkät käännöksineen.

[youtube][/youtube]

[MarkoS]

Roland "olen liian vanha ja liian rikas nukkuakseni koulumajoituksessa" Warzecha selittää tuota kilpiasiaa pitemmän kaavan mukaan:

[youtube][/youtube]
[youtube][/youtube]

[MarkoS]

part 3:
[youtube][/youtube]

[diesel 64]

Hurstwicin poppoolta ilmestynyt DVD.

http://www.hurstwic.com/affiliates/index.htm" onclick="window.open(this.href);return false;


[youtube][/youtube]

[navajas]

Tuo sparraus ja lyöntitekniikka tuolla videolla näyttää aika köyhältä näin kauniisti sanottuna. Melko tehotonta hosumista sinne tänne. Kallon halkominen kaukana, jos noilla lyönnelillä meinaa sitä yrittää.

[JukkaS]

Minulla ja Waelceasigilla on tässä vajaan vuoden ajan pyörinyt projekti rautakautisten - lähinnä viikinkiaikaisten - asetaitojen uudelleenrakentamisen ympärillä. Me pidetään blogia näistä jutuista osoitteessa: rautakaudentaidot.wordpress.com[/linkki]

Lisäilemme tekstiä, videoita ja kuvia tuonne aina kun pystymme ja ehdimme, eli säännöllisen epäsäännöllisesti Jos viikinkijutut kiinnostavat niin tervetuloa mukaan.

[Poista käyttäjä 1747]

Mielenkiintoinen blogi vaikka en ymmärrä noista hommista yhtään mitään...

[Aihki]

Johtuen vuosien mielenkiinnosta ymmärsin aika paljon ja nuo lyhyet artikkelit ovat mielestäni hyviä. Viikinkimiekkailun rekonstruointi on varmaan projekti sinänsä. Kuinka isolla porukalla tuota tehdään?

Tuon näköiset unkarilais"sarvijännejouset" ovat muistaakseni lasikuituisia? Johtuen materiaalieroista moisella ei ole samaa tuntumaa kuin aidolla, geometria on suhteellisen lähellä, mutta murtovenymäeroista johtuen joitakin muutoksia siihen joutuu tekemään.

[JukkaS]

Johtuen vuosien mielenkiinnosta ymmärsin aika paljon ja nuo lyhyet artikkelit ovat mielestäni hyviä. Viikinkimiekkailun rekonstruointi on varmaan projekti sinänsä. Kuinka isolla porukalla tuota tehdään?

Mukava kuulla! Aktiivisesti projektia tehdään tällä hetkellä kahdestaan Waelceasigin kanssa Jyväskylässä olen jonkin verran noita opettanut viime aikoina testatakseni harjoituksia ja Keuruulle olisi tarkoitus perustaa oma ryhmä kun tässä kerkiää. Tällä hetkellä on vain (kirjaimellisesti) monta rautaa tulessa.

Tuon näköiset unkarilais"sarvijännejouset" ovat muistaakseni lasikuituisia? Johtuen materiaalieroista moisella ei ole samaa tuntumaa kuin aidolla, geometria on suhteellisen lähellä, mutta murtovenymäeroista johtuen joitakin muutoksia siihen joutuu tekemään.

Joo niin ovat. Heittonopeus on pienempi kuin luonnonmateriaalisissa, eikä pysty tekemään ihan yhtä pitkää vetoa. Hinta-laatu suhde on kyllä ihan kohdillaan. Sama valmistaja tekee myös ihan luonnonmateriaalisia komposiittijousia, jotka ovat arvostelujen mukaan erittäin hyviä.

[Jussi Ekholm]

Hienoa.

Oli tosi kiinnostavaa lukea noita sivuja läpi.

Erityisesti oli kiinnostavia nuo huomiot viikinkimiekkoja koskien. Itsellä kun on ollut tuo VA Hedemark, ja tuskastuin sen liian pitkään kahvaan (11,4cm), ja sen lyhennysprojekti on nyt vaiheessa. Napsein tuosta Ian Peircen kirjasta kaikki kahvan pituudet vertailun vuoksi itselleni ylös.

Swords of the Viking Age book by Ian Peirce has 60 viking swords with grip lengths listed. Of those 60 only 3 are around Hedemark length, being 11,0cm , 12,0cm , 10,9cm.

The vast majority of grips fall in the 8,5cm - 9,5cm range. Bunch are between 9,5cm and 10,5cm, and some are between 7,0cm and 8,5cm.

Ja tämä taas johti kokeiluihin juuri tuon mainitsemasi kättelyotteen kanssa. Kun en ole miekkamies niin tiedä teenkö sitä yhtään edes lähellekään oikealla tavalla, mutta se tuntuu todella hyvältä. Minulla itselläni on siinä pommeli osittain käden sisässä. Nyt täytyy ehkä alkaa kokeilemaan tuota sormea väistimen yli niinkuin sinä olet tehnyt.

Kiinnostaisi myös kuulla paljon lisää noista leikkuu- ja pistotesteistä. Jos olisi joskus mahdollista päästä paikan päälle vaikka noita katsomaan niin mieluusti voisin tuoda muutamia erilaisia miekkoja tuomaan lisää vertailua ja pohdintaa.

Mutta aivan mahtavaa että pistätte tälläistä pystyyn. Viikingit kuuluvat ihan minun suosikkeihini.

[JukkaS]

Hienoa.

Oli tosi kiinnostavaa lukea noita sivuja läpi.

Erityisesti oli kiinnostavia nuo huomiot viikinkimiekkoja koskien. Itsellä kun on ollut tuo VA Hedemark, ja tuskastuin sen liian pitkään kahvaan (11,4cm), ja sen lyhennysprojekti on nyt vaiheessa. Napsein tuosta Ian Peircen kirjasta kaikki kahvan pituudet vertailun vuoksi itselleni ylös.

Swords of the Viking Age book by Ian Peirce has 60 viking swords with grip lengths listed. Of those 60 only 3 are around Hedemark length, being 11,0cm , 12,0cm , 10,9cm.

The vast majority of grips fall in the 8,5cm - 9,5cm range. Bunch are between 9,5cm and 10,5cm, and some are between 7,0cm and 8,5cm.

Ja tämä taas johti kokeiluihin juuri tuon mainitsemasi kättelyotteen kanssa. Kun en ole miekkamies niin tiedä teenkö sitä yhtään edes lähellekään oikealla tavalla, mutta se tuntuu todella hyvältä. Minulla itselläni on siinä pommeli osittain käden sisässä. Nyt täytyy ehkä alkaa kokeilemaan tuota sormea väistimen yli niinkuin sinä olet tehnyt.

Kuulostaa oikealta. Toinen mitä käytän paljon, etenkin vastustajan vasemmalle puolen lyödessä, on ote, jossa etusormi ja peukalo ovat molemmat ojennettuna ja ponsi kiertää kämmenen ulkopuolelle. Otteen pitäisi kuitenkin aina vaihdella tarpeen mukaan. Tästäkin olisi artikkeli tulossa jos ehtisi kirjoittelemaan

Kiinnostaisi myös kuulla paljon lisää noista leikkuu- ja pistotesteistä. Jos olisi joskus mahdollista päästä paikan päälle vaikka noita katsomaan niin mieluusti voisin tuoda muutamia erilaisia miekkoja tuomaan lisää vertailua ja pohdintaa.

Joo, hyvä idea!

Mutta aivan mahtavaa että pistätte tälläistä pystyyn. Viikingit kuuluvat ihan minun suosikkeihini.

No niin meidänkin

[Andy]

Viikinkien tekemä opetus-DVD:

[youtube][/youtube]

[DeusVult]

Maaliskuussa 2012 edellisen kerran liimattu tähän ketjuun...