Isometrisestä voimatreenistä

[Mika]

Mikähän tutkimus on kyseessä. Tutkimuksia on suuntaan ja toiseen, ja useassa tutkimuksessa on todettu sen auttavan huomattavasti dynaamiseen suoritukseen.

En tältä istumalta osaa vastata tuohon, mutta tietoni näistä aiheista ovat pääosin peräisin kurssikirjoistani. Kyllä minulla nuo kaikki tiedot ovat ylhäällä, sillä olen ammattikorkeakoulussa myös luennoinnut niistä. Voin etsiä tarkempia tietoja, kunhan nämä kesäkiireet taipuvat. Sillä välin voisit itse tuottaa tutkimustietoa käsitystesi tueksi, jos ehdit.

[tohtorismies]

Totta halvatussa ne auttaa dynaamisessa suorituksessa, opettavat lihakset supistumaan nopeasti ja kerralla kovempaa. Onhan tuosta mainittu tuossa Mikan linkissäkin, "Resistance and Speed of Contraction

You can lift a light object more rapidly than you can lift a heavy one because the resistance and the speed of contraction are inversely related. If the resistance is less than the tension produced, an isotonic, concentric contraction will occur; the muscle will shorten. The heavier the resistance, the longer it takes for the movement to begin, because muscle tension, which increases gradually, must exceed the resistance before shortening can occur (Figure 10-17). The contraction itself proceeds more slowly. At the cellular level, the speed of cross-bridge pivoting is reduced as the load increases."

Sanchin... .

Ei niitä syyttä treenata.

[Uriel]

Joo, ihan samanlailla vastaan, ei ole mitään tutkimusta heittää. Enpä nyt muista, enkä liikaa luota tutkimuksiin muutenkaan.
Kokemuksien perusteella arvioin ja aika hyviä tuloksia porukat on saaneet.

Myös telinevoimistelijoilla on merkittävässä osassa isometrinen treeni ja kunto puhuu puolestaan.

[Mika]

Joo, ihan samanlailla vastaan, ei ole mitään tutkimusta heittää. Enpä nyt muista, enkä liikaa luota tutkimuksiin muutenkaan.

Aaasia kunnossa...

[Elina]

Motoriset yksiköt aktivoituvat paremmin, piti sanomani.
Korjattakoon vielä, että motoriset yksiköt siis oppivat aktivoitumaan nopeammin ja paremmassa järjestyksessä.

Ja kiinnostaisi tietää, puhuiko elina aiemmin submax vai max tyyppisestä treenistä?
Niiden treenaaminen poikkeaa paljonkin.

Edelleenkin, motorinen yksikkö aktivoituu, jos ärsyke ylittää ärsytyskynnyksen, ja silloin kaikki ko. motoriseen yksikköön kuuluvat lihassolut aktivoituvat. Ne joko aktivoituvat tai eivät. Ja ne eivät aktivoidu nopeammin, ellei aktivoituvaa lihassolua hermottava motoneuroni ole jo valmiiksi ns. nopea. Lihassolujakaumaansa ei voi hirveästi muuttaa, niitä ns. nopeita soluja joko on tietty perimän määräämä määrä, mutta harjoittelemalla esimerkiksi hitaammista yksiköistä saadaan nopeammin aktivoituvia (joita ovat sitten nämä erilaiset välimallisolutyypit), mutta en nyt näkisi, että isometrinen harjoittelu olisi tähän se toimivin ratkaisu...spesifiteetti-periaate määrittää, että sitä kehittyy siinä, mitä harjoittelee. Eli jos on tavoitteena tulla vaikka nopeammaksi juoksijaksi, pitää harjoitella nopeammin juoksemista.

En ihan tiedä, mitä tarkoitat tuolla paremmassa järjestyksessä -aktivoitumisella - järjestyskin kun on tavallaan vakio, sillä ne lihassolut, joilla ärsykekynnys on matalampi, aktivoituvat ensin. Näin ollen nopeutta ajatellen tärkeämpää kuin mikään voimataso lihaksessa (mihin suuntaan isometrinen harjoittelu menisi) on hermoston toiminta (lähinnä keskushermosto) ja energia-aineenvaihdunnalliset tekijät - joihin molempiin voi vaikuttaa harjoittelemalla juuri sitä mitä haluaa harjoituttaa.

[Elina]

HOX, isometrinen harjoittelu sinällään on kyllä ihan hyvää oheistreeniä, kuten kaikki muukin. Mutta ei se nyt ole välttämättä se paras vastaus kaikkia voimantuotollisia tavoitteita ajatellen. Esimerkiksi tuo Urielin mainitsema telinevoimistelijoiden isometrinen treeni on loistavaa ja hyödyllistä keskivartalotreeniä, ja hyödyttää varmasti lajista riippumatta kaikkia, koska keskivartalonhallinta on kaikille tärkeää.

[Elina]

...ja toki tähän voisi tietty laittaa niitä liikkeitä, jotka on itseä miellyttäneet.

[Uriel]

"Edelleenkin, motorinen yksikkö aktivoituu, jos ärsyke ylittää ärsytyskynnyksen, ja silloin kaikki ko. motoriseen yksikköön kuuluvat lihassolut aktivoituvat. Ne joko aktivoituvat tai eivät. Ja ne eivät aktivoidu nopeammin, ellei aktivoituvaa lihassolua hermottava motoneuroni ole jo valmiiksi ns. nopea. Lihassolujakaumaansa ei voi hirveästi muuttaa, niitä ns. nopeita soluja joko on tietty perimän määräämä määrä, mutta harjoittelemalla esimerkiksi hitaammista yksiköistä saadaan nopeammin aktivoituvia (joita ovat sitten nämä erilaiset välimallisolutyypit), mutta en nyt näkisi, että isometrinen harjoittelu olisi tähän se toimivin ratkaisu...spesifiteetti-periaate määrittää, että sitä kehittyy siinä, mitä harjoittelee. Eli jos on tavoitteena tulla vaikka nopeammaksi juoksijaksi, pitää harjoitella nopeammin juoksemista.

En ihan tiedä, mitä tarkoitat tuolla paremmassa järjestyksessä -aktivoitumisella - järjestyskin kun on tavallaan vakio, sillä ne lihassolut, joilla ärsykekynnys on matalampi, aktivoituvat ensin. Näin ollen nopeutta ajatellen tärkeämpää kuin mikään voimataso lihaksessa (mihin suuntaan isometrinen harjoittelu menisi) on hermoston toiminta (lähinnä keskushermosto) ja energia-aineenvaihdunnalliset tekijät - joihin molempiin voi vaikuttaa harjoittelemalla juuri sitä mitä haluaa harjoituttaa."


Lihakset käyttää niin vähän motorisia yksiköitä kuin mahdollista. Lihassolut taas on motoristen yksiköiden ohjaamia.
Jos otamme esimerkkinä 75kg syväkyykky vs 280kg syväkyykky, jotka suorittaa sama henkilö. Jälkimmäisessä lihakset rekrytoi enemmän yksiköitä, jotka, kuten muistamme, ohjaavat lihassoluja. Näin saamme enemmän lihassoluja käyttöön.

Se taas auttaa voimankasvuun enemmän. Ja kuten sanoit, lihassolut eivät toimi koskaan puolitehoilla, kuten ei toimi motoriset yksikötkään.
Ne joko aktivoituvat tai eivät aktivoidu. Mitä isompi vastus, sitä enemmän motorisia yksiköitä rekrytoidaan.

Pointti; isompi vastus=enemmän motorisia yksiköitä=enemmän aktiivisia lihassoluja.

[Elina]

Tuota, lihassolut eivät ole motoristen yksiköiden ohjaamia, vaan lihassolu on osa motorista yksikköä Motoriseen yksikköön kuuluu lihassolun ohella sitä hermottava (alfa)motoneuroni...

Jaa, että lihakset käyttävät niin vähän motorisia yksiköitä kuin mahdollista...Mielenkiintoista. Mitenkähän aktivoit osan esimerkiksi pohjelihaksestasi koko pohjelihaksen sijaan? Tämän haluaisin kyllä totisesti nähdä

[Uriel]

Tutustu "Hennemans size principle"en.
Siitä varmaan saat jotakin ymmärrystä motoristen yksiköiden toimintaa lihaksien voimantuotossa. Eli mitä isompi vastus, sitä enemmän lihassoluja aktiivisena.

[Elina]

Mä jotenkin luulen, että mun ymmärrykseni motorisista yksiköistä on kohtuuhanskassa, kiitos vain, mutta sinulla sen sijaan tuntui olevan motorisen yksikön käsite hieman hakusessa - siksi yritin hieman avata asiaa, toivottavasti siitä oli apua. Toisaalta, onhan tämä tietysti ihan viihdyttävää keskustelua näinkin. Se nyt lienee toivottavasti kohtuuselkeää, että nopeutta tuskin radikaalisti kasvatetaan isometrisellä harjoittelulla.

Tietysti tähän voisi linkitellä niitä hyviä isometrisiä harjoitteitakin. Siis niitä, jotka on kokenut hyödylliseksi.

[Uriel]

Ei se suoraan nopeudeksi tulekaan. En sitä meinannut. Voima kuitenkin on merkittävässä osassa nopeutta, ja tällä siis parannetaan voimaa.
Mikään muu kuin lajitreeni ei paranna lajinopeutta radikaalisti, eli ihan sama vaikka vetää tempausta, niin ei se lyönti nopeasti lähde ilman sen jalostamista.

Liikkeistä vielä.
Ensimmäisinä tulee mieleen mave ja kyykky pinnoja vasten. Front lever, wall push jne.

[Mika]

Uriel on kyllä lempipotkulaisiani. Jätkä on hypännyt lauteille viikko sitten ja hänet on aivan totaalisesti omistettu kahdessa ketjussa. Ensin hän selittää itsepuolustusharjoittelusta itsepuolustuslajien opettajille ja sitten hän säveltelee omiaan liikuntafysiologiasta liikuntafysiologeille. Äijä on aivan kurko

[Vanhakankea]

Uriel on kyllä lempipotkulaisiani. Jätkä on hypännyt lauteille viikko sitten ja hänet on aivan totaalisesti omistettu kahdessa ketjussa. Ensin hän selittää itsepuolustusharjoittelusta itsepuolustuslajien opettajille ja sitten hän säveltelee omiaan liikuntafysiologiasta liikuntafysiologeille. Äijä on aivan kurko

Kato, toiset vaan on niin hyviä.

[tohtorismies]

Totta halvatussa ne auttaa dynaamisessa suorituksessa, opettavat lihakset supistumaan nopeasti ja kerralla kovempaa. Onhan tuosta mainittu tuossa Mikan linkissäkin, "Resistance and Speed of Contraction

You can lift a light object more rapidly than you can lift a heavy one because the resistance and the speed of contraction are inversely related. If the resistance is less than the tension produced, an isotonic, concentric contraction will occur; the muscle will shorten. The heavier the resistance, the longer it takes for the movement to begin, because muscle tension, which increases gradually, must exceed the resistance before shortening can occur (Figure 10-17). The contraction itself proceeds more slowly. At the cellular level, the speed of cross-bridge pivoting is reduced as the load increases."

Sanchin... .

Ei niitä syyttä treenata.

Lainaan itse itseäni ja siinä Mikan linkistä löytyvää pätkää.

Mika, miksi käytännössä myös asia vaikuttaa olevan näin? Eli isometriset harjoitteet lisäävät nopeutta aivan hillittömästi kun niitä harjoitellaan itse halutun suoritteen kanssa? Sitähän urielkin viimeisessä viestissään kirjoitti.