Flammee, jos edelleen jatkat kirjoittamalla sometyyliin ilman lähteitä ja ilman kappalevaihtoja, saat tietenkin aiemman kaltaisen vastauksen. Kun alat panostaa ja varsinkin tuottaa lähteitä, keskustelu muuttuu.
PERPLEXITY
1. “Obaman aikana ICE:n toimia ei vastustettu”
ICE:tä ja karkotuksia vastustettiin kyllä jo Obaman kaudella, mutta näkyvyys ja politiikan sävy olivat erilaisia.
– Obama‑vuosina (2009–2016) karkotusten määrä oli poikkeuksellisen korkea; siksi hän sai maahanmuuttoaktiiveilta lempinimen “deporter‑in‑chief”.
– Myös “sanctuary city” ‑kiistat ja mielenosoitukset alkoivat ennen Trumpia, vaikka ne eivät olleet samalla tavalla koko maan politiikan keskiössä.
Kirjoittajan narratiivi “ei vastustusta ennen Trumpia, nyt vasta vastustus” on siis yksinkertaistus. Vastustus oli pienempää ja vähemmän polarisoitunutta, ei olematonta.
2. “Obaman aikana toiminta oli rankempaa / enemmän kuolemia”
Tämä on väite, joka vaatisi kunnolliset tilastot:
– Obaman kaudella karkotuksia oli paljon, mutta Trumpin aikana painopiste siirtyi enemmän sisämaassa tehtäviin pidätyksiin (raja vs. sisämaa, kohteina myös kauan maassa olleet).
– Kuolleisuutta yhteenotoissa ICE:n kanssa on tilastoitu äärimmäisen vähän molempien hallintojen aikana, eli kyse ei ole mistään “verisistä” operaatioista verrattuna vaikkapa poliisin tappaviin voimankäyttötilastoihin.
Ilman kunnollista lähdettä väite “Obaman aikana kuoli enemmän ihmisiä ICE:n toimissa” näyttää lähinnä retoriselta heitolta.
3. “ICE:n on pakko naamioitua, koska vastustajat doxxaavat – Obaman aikana toimittiin siviiliasuissa”
Tässä on kolme erillistä asiaa:
– ICE:n agentit ovat aina toimineet sekä virkapuvuissa että siviiliasuissa tilanteesta riippuen. Obaman kausi ei ollut poikkeus.
– Viime vuosina on dokumentoitu tapauksia, joissa maahanmuuttoviranomaisia on doxxattu (nimet, osoitteet, rekisterit sosiaalisessa mediassa). Tästä ovat valittaneet sekä viranomaiset että ammattiliitot.
– Se, että “nyt on pakko naamioitua” on osittain totta siinä mielessä, että jotkut yksittäiset operaatiot tehdään anonyymimmin ja kovemman vastarinnan varalta, mutta väite, että ennen Obamaa ei olisi ollut mitään tarvetta suojautua tai käyttää siviiliasuja, ei pidä historiallisesti paikkaansa.
Eli taustalla on todellinen ilmiö (doxxaus ja koventunut vastustus), mutta ennen/nyt‑vastakkainasettelu on ylidramaattinen.
4. Sanctuary‑kaupungit: Obama vs. Trump
Kirjoittaja on tässä osin oikeilla jäljillä, mutta kertoo vain puolet:
– Obama ei tehnyt systemaattista kampanjaa sanctuary‑kaupunkeja vastaan, vaan antoi pitkälti paikallisten linjata yhteistyön tason.
– Trump taas teki sanctuary‑jurisdiktioiden vastustamisesta näkyvän poliittisen projektin, yritti leikata niiden rahoitusta ja korosti ICE‑operaatioita nimenomaan näissä kaupungeissa.
Tämä selittää, miksi vastustus näkyy nyt kovempana:
– Kohteena ovat useammin pitkään maassa olleet, työssä käyvät, perheelliset – ei vain rajalla kiinni jääneet.
– Media‑ ja somenäkyvyys ovat aivan eri tasolla 2010‑luvun alkuun verrattuna.
5. “Ei ollut avointen rajojen politiikkaa”
Tässä hän viitannee Bidenin aikakauteen, mutta rinnastus Obamaan menee hieman sekaisin:
– Obama kiristi rajavalvontaa useilla tavoilla (mm. lisää valvontaa, teknologiaa ja palautussopimuksia); “avointen rajojen” politiikaksi sitä ei voi kutsua.
– Silti demokraatit ajoivat Obaman kaudella DACA‑ohjelmaa ja myöhemmin laajempaa maahanmuuttoreformia, joka olisi antanut miljoonille luvattomille laillisen aseman – eli linja ei ollut “kaikki ulos heti”, vaan kaksijakoinen: tiukka rajavalvonta + osittain inhimillinen ratkaisu pitkäaikaisille asukkaille.
Kirjoittaja yrittää luoda kuvaa, että Obama oli yksiselitteisesti “kovempi” ja siten moraalisesti johdonmukaisempi; todellisuudessa linja oli ristiriitaisempi.
6. Obaman perustelu “reiluudesta”
Tämä on sieltä osuvimmasta päästä:
– Obama perusteli kovaa karkotuslinjaa nimenomaan reiluudella laillisia maahantulijoita kohtaan:
[] maahanmuuttojärjestelmässä pitää olla jokin raja,
[] muuten se näyttää epäreilulta niille, jotka jonottavat viisumeita ja oleskelulupia.
– Tähän liittyi ajatus “ensin järjestys, sitten laillistaminen”: kiristetään rajaa ja sisävalvontaa, minkä jälkeen voidaan poliittisesti helpommin antaa jonkinlainen polku statukseen niille, jotka ovat jo maassa.
Tästä huolimatta käytännön seurauksena oli, että myös perheellisiä ja vuosia maassa eläneitä karkotettiin – ja juuri tämä herätti kritiikkiä Obamaa vastaan.
PERPLEXITY