Artikkeli - Notkeuden eri tyypit

[Mika Väyrynen]

Mulle nuo staattiset venyttelyt eivät sopineet ollenkaan. Tein lajien lisäksi sekä Astanga- että Bikram joogia parisen vuotta. Paikat venyi, mutta kivut olivat jatkuvia. Staattiset veti siis paikat jumiin, ja se liikkuvuus ei esim potkuihin auttanut. Dynaamista venyttelyä aloin tehdä n vuosi sitten (siis systemaattisesti, muutaman kerran viikossa, tietyn ohjelma mukaan) ja oli se mikä minulla toimii. Potkut kohosi takaisin nuoruuden korkeuksiin - tosin nyt on mennyt muutama viikko jalkoja heiluttelematta ja takapakkia tulee nopeasti.

Mika V.

[Aihki]

Tehdäänkö jossain staattisia venytyksiä lämmitellessä? Jos tehdään niin mikä näiden idea on?

Tehdään ja en tiedä mikä se idea oikein on kun itsellä tuo ei vain tunnu oikein sopivan, on sellainen vetopois-olo vähän aikaa noiden jälkeen. Harjoitusten jälkeen ei ole ongelma, silloin on tuollainen olo joka tapauksessa. Oikeammin olen tullut siihen tulokseen, että normaalien harjoitusten jälkeen täytyy vielä olla hieman virtaa jäljellä, eli jotenkin mukavasti rasittunut olo.

[marcus]

Liikunta-alan kirjallisuudesta olen saanut sen käsityksen että nykyään ei enää suositella staattisia venytyksiä ennen treenejä. Pääsyy on, että niistä ei ole todennettu juuri mitään hyötyä mikä saataisiin yksinomaan niillä, mutta ne heikentävät venytettyä lihasta tilapäisesti haitaten näin treenissä käytössä olevaa kapasiteettia. Eli ei voi treenata yhtä kovaa.

Itselleni kolahti suositus, jossa ennen treeniä tiivistettiin tarpeet näin
- Saatava veri kiertämään kunnolla lihaksiin (eli lämmitellä)
- Liikutettava kaikkien nivelten maksimi liikelaajuus läpi.

Itselleni noi on toiminu nyrkkisääntöinä, miten nuo päämäärät haluaa aikaansaada tietysti vaihtelee.

Syy miksi staattinen venyttely ei suoraan siirry potkukorkeuteen useimmilla on, että nopeus jolla lihas pitenee vaikuttaa venyvyyteen. Eli venyvyys pitää hankkia liikkeisiin samaan tapaan kuin lopullinen suorite. Staattinen venyvyys auttaa, koska esim. tukijalan puolella lihakset tietysti venyvät hitaammin kuin potkaisevassa jalassa, joten venytys on siellä staattis-luonteisempaa. Notkeutta tarvitaan siis monessa kohtaa ja monenlaista, vaikka itse suoritteen (potkun) nopeus olisi vakio.

[Antti Koljonen]

Mä olen viime aikoina oppinut uusia tapoja venytellä, kun olen käynyt Cross Training -Keskuksella liikkuvuustunneilla. Siellä korostetaan dynaamisen venyttelyn etuja ja hengitystekniikan merkitystä. Eli tehdään niitä pumppaavia liikkeitä siten, että uloshengityksellä rentoutetaan lihasta ja annetaan venytyksen painua syvemmälle. Sisäänhengityksellä palautetaan vähän taaksepäin ja seuraavalla uloshengityksellä viedään venytystä rauhallisesti vähän pidemmälle.

Jos liikkuvuutta haluaa todella kehittää, homma toimii parhaiten parin kanssa siten että venytettävä hengittää kuuluvasti ja syvään sekä keskittyy pelkästään rentoutukseen. Venyttäjän tehtävänä on pitää venytettävä hyvässä asennossa ja viedä venytystä pidemmälle aina uloshengityksen aikana.

Hyvin on tuntunut toimivan ainakin omalla kohdalla ja jo yhden session aikana huomaa miten kroppa venyy enemmän kuin olisi koskaan uskonut. Staattisilla venytyksillä olen vuosien aikana saanut liikkuvuutta kehitettyä jonkin verran, mutta kehitys pysähtyi melko nopeasti. Omalla kohdalla ongelma on se, että staattinen venyttely ei samalla tavalla ohjaa etsimään omia rajoja ja ylittämään niitä, vaan venytykset tulee tehtyä liian samalla tavalla joka kerta.