Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Okinawalaisen ja muun Karaten erot ja yhtäläisyydet

Japanilaiset lajit

Valvoja: Valvoja

Kuvake
kenttiensankari
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 5265
Lauteille: Toukokuu 2005
Paikkakunta: Wroclaw
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Thainyrkkeily, Vapaaottelu, BJJ, Karate

Okinawalaisen ja muun Karaten erot ja yhtäläisyydet

#1

Viesti kenttiensankari »

Moderaattori: Lähti täältä.


Tämä menee :ot: keskusteluksi, mutta modethan siivoo :)

Itse en pidä karateliiton kisoista, enkä WKF matsista muutenkaan. Kilpakaratekoja kuitenkin kunnioitan ihan yhtä paljon kuin muitakin urheilijoita. Suositussa urheilulajissa pärjääminen vaatii paljon enemmän munaa kuin netissä totuuksien laukominen, ja epäilen että kovinkaan moni ei kovin pitkään kykene treenailemaan WKF karatekoiden viikkorytmityksen mukaan. He ovat kuitenkin huippu-urheilijoita, jotka näkee paljon vaivaa pärjäämisensä eteen, sitä pitää kunnioittaa.

Kilpakaraten arvosteleminen on mielestäni vähän sama asia kuin sanoisi että keihäänheittäjät on surkeita sontaläjiä kun ne ei edes yritä osua niillä keihäillään ihmisiin :roll: Onhan keihäiden heittäminen ainakin joskus ollut ihan kamppailuakin. Samaa voisi sanoa noista ampumalajien edustajista, ihan sama vaikka joku Marko joskus on olympiahopeaa Suomelle tuonutkin, ei se osuis oikees sodas :lol:

Noniin, nyt meen kaivelemaan herneitä nenästäni :)


EDIT: ja niin, vaikka karateliitto ei edusta kaikkien ihmisten intressejä, niin pirun hyvää työtä se on tehnyt kilpakaraten esilletuomiseksi. Saa okinawalaiset ihan saman homman tehdä jos siihen kykenevät.


Väliaikaisvalvoja: Tämän ketjun nimi oli Karate ja karate.

Ketjun nimi viittasi siihen, että okinawalainen ja japanilainen Karate ovat erilaisia. On siis ”karatea ja karatea”.

Nykyinen nimi tähtää tämän puheenaiheen tavoittamiseen. Koska on myös Japanin pääsaarten ulkopuolella perustettuja tyylejä, myös niiden suhteutuminen ”karateen ja karateen” sopii tähän ketjuun. Tämä on siis nyt tässä mielessä ”karate, karate ja karate”.
"Tärkeintä ei ole voitto, vaan jalo kilpa" - Eräs häviäjä
Kuvake
mronkain
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 8623
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Roihuvuori

#2

Viesti mronkain »

Juu, minulla on vähän kokemusta karateliiton karatesta, Wado Ryusta tarkemmin. Silloin nuorena teininä se oli hauskaa ja kyllä minä oikeasti halusin treenata sitä myös henkisten arvojen vuoksi. Tietynlainen kurinalaisuus ja päättäväisyys olivat ne henkiset arvot mitä hain. Kyky hiljentyä, keskittyä ja toimia päämäärätietoisesti. Jos joku hakee vain mättöä niin fine, ehkä niin on, ehkä ei. Mutta on ihan kukkua väittää ettei lajeissa (missä tahansa lajeissa) sinänsä olisi kapasiteettia myös siihen, että niitä treenataan henkisten arvojen vuoksi.
Kävin itse seuraamassa kilpailuja jonkin verran, ja ihan pidinkin, vaikka olinkin sitä mieltä etteivät ne ole sitä mitä itse haluan tehdä, eivätkä varsinaista taistelutaitoa. Pidin niitä ehkä pikemminkin jonkinlaisena treenimuotona ja tiettyjä ominaisuuksia kehittävänä osa-alueena. Ja kyllähän kumite on katan ja kihonin ohella osa karatea. Olin tuolloin ehkä enemmän perinnefriikki, mutta en tuntenut Wado Ryun historiaa kovin pitkälle, eikä sitä meillä opetettu. Muutenkin vallalla oli melkoisen lennokkaita käsityksiä historiaan liittyvistä asioista, osin lennokkaiden ja mielikuvitusrikkaiden kirjoittajien vuoksi, osin se, ettei asioista yksinkertaisesti tiedetty tai ainakaan se tieto ei ollut Suomeen asti päätynyt. Sinänsä minulle oli aivan sama oliko Wado Ryu karatea vai joku hybridi, karatena minä sitä treenasin ja se riitti. Silloin. Sitten tuli omalla kohdallani tie pystyyn, kun koin että minua (tai siis kaikkia meitä) painostettiin kilpailemaan, tai pidettiin jotenkin itsestään selvänä että nyt aloitetaan kilpailutreenaus. Se ei todellakaan ollut se, miksi treenasin. Olen melko varma, että jos silloin olisi ollut tarjolla jotain perinteisempää tyyliä, olisin vaihtanut siihen. Silloin sain kuitenkin ensi kosketukseni filippiiniläisiin lajeihin, ja olin myyty. Mutta se ei liity tähän.
Sittemmin on tuo karatenkin historia vähän paremmin valottunut, vaikka ei siitä kai mitenkään yksimielisiä olla nytkään. Kuitenkin, mielestäni on melko suuresti mielipideasia mitä pitää karatena ja mitä ei. Jokaisella on mielipiteensä ja hyvä niin, mutta jos pitää sitä ainoana totuutena, saa vain itselleen kyseenalaisen maineen. Tietty kunnioitus kuuluu minulle osana lajiharrastusta, ja henkilö, jolla ei sellaista ole, häpäisee lähinnä itsensä.
Karatessa sinänsä on monia asioita, jotka ainakin minulle tekevät siitä ja siihen liittyvistä seikoista hyvinkin subjektiivisen asian, tässä muutamia:
Okinawalainen vai japanilainen? Tai peräti kiinalainen?
Käsittääkseni sanaa karate ei käytetty silloin kun Okinawa oli itsenäinen, vaan vasta Japanin vallan aikana? Kuinka paljon tekniikoissa on Kiinasta, mihin raja alkuperäisyyden suhteen vedetään ja millä perusteella?
Mitkä ne alkuperäiset tyylit todella olivat, onko niistä mitään jäljellä ja miten voidaan todeta ettei mitään uutta ole tullut?
Onko laji, joka ei kehity, todella toimiva ja tehokas laji? Onko mahdollista kehittää jokin laji täydelliseksi niin, että se on tehokas ja täydellinen aikojen loppuun asti ilman että mitään muutetaan?
Mitä sana karate ylipäänsä tarkoittaa? Mikä oli alkuperäinen nimi? Onko mukana hermopistetekniikoita vai ei? Onko Bubishi autenttinen ja autoritäärinen vai ei? Mikä se ylipäänsä on/on ollut? Mitkä ovat ne kiistämättömät lähteet, joista vastaukset näihinkin kysymyksiin löytyvät ja millä perusteella? Jos on olemassa kiistattomia lähteitä, miksi on olemassa erilaisia mielipiteitä?
En edes odota että kukaan vastaisi näihin sinänsä, nämä ovat niitä epäselviä seikkoja miksi minä pidän asiaa erittäin subjektiivisena.
Historia sinänsä kiinnostaa minua, mutta varsinaiseen treenaamiseen se ei mielestäni liity, jos kokee lajinsa toimivaksi (omaan tarkoitukseensa) muuten. Omassakin lajissani (Pekiti-Tirsia ja filippiiniläiset lajit yleensä) on esitetty väiteitä historiasta, joiden todenperäisyydestä ollaan montaa mieltä ja joista ei varsinaisesti ole todisteita esitetty. Filippiineillä kirjoitetun historian säilyttäminen yleensäkin on aika olematonta, varsinkin kun sen ovat tehneet yleensä valloittajat (Espanja, USA, Japani), jotka eivät ole olleet sen suhteen objektiivisia. Suullinen perinne taas on (niin ikään subjektiivisten) paikallisten ylläpitämää. Tässä valossa ymmärrän hyvin myös tiettyjä kas-piniin liittymiä väitteitä esim. ja minun on helppo ymmärtää miksei Okinawankaan historia ole välttämättä aukottomasti tiedossa.
Sitten on vielä kysymys oikeudesta nimeen. Kuka (ja millä perusteella) päättää mikä on karatea ja mikä ei? Mistä nimitys alun perin tuli? Minun ymmärtämykseni mukaan kaikkiin lajeihin, joilla on potentiaalia olla toimivia ja ajan kestäviä, liittyy oleellisesti evoluutio. Uusia asioita opitaan, kehitetään ja omaksutaan, erityisesti parhaiden mestareiden toimesta. Jos joku sanoo että treenaa lajia juuri sellaisena kuin se oli 500 vuotta sitten, fine, hienoa että traditiota ylläpidetään, mutta en pidä sitä kovin toimivana lajina nykyajan taisteluolosuhteissa. Ja huom! Ei tässä mitään väärää ole, traditio on yksi, erittäin pätevä, syy treenata jotain lajia. Mutta se ei ole kaikille se syy. Millä perusteella siis vain traditionalistien pitäisi saada päättää mikä on jotain lajia ja mikä ei?

Okei, tuli pitkä puheenvuoro, ja kadun ehkä tätä kun tähän on tullut sata vastausta ensi viikkoon mennessä. En toisaalta odota mitään hirveän ihmeellistä keskustelua, toinpahan nyt kerrankin vähän pidemmin esiin omia mielipiteitäni asiasta.

- Marko
Jopo
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 2241
Lauteille: Lokakuu 2005
Paikkakunta: Pori

Re: Karate ja Karate

#3

Viesti Jopo »

kenttiensankari kirjoitti: Kilpakaratekoja kuitenkin kunnioitan ihan yhtä paljon kuin muitakin urheilijoita. Suositussa urheilulajissa pärjääminen vaatii paljon enemmän munaa kuin netissä totuuksien laukominen, ja epäilen että kovinkaan moni ei kovin pitkään kykene treenailemaan WKF karatekoiden viikkorytmityksen mukaan. He ovat kuitenkin huippu-urheilijoita, jotka näkee paljon vaivaa pärjäämisensä eteen, sitä pitää kunnioittaa.
Itse olen aikapitkälle samoilla linjoilla kenttiksen kanssa. WKF-karaten kamppailullinen arvo ei välttämättä ole ihan huippua, mutta ei ole monella muullakaan kamppailulajilla, tai ainakin se on ihan yhtä vaikea hahmottaa kuin edellämainitussakin. Kuten moneen kertaan sanottua sääntöjen puitteissa pelataan. Toisaalta osa ei-kilpalajeista lajeista tuntuu olevan suurinpiirtein yhtä kaukana kamppailusta kuin WKF-karate.

Jokatapauksessa WKF-karate on huippu-urheilua, tästä ei nyt pääse yli eikä ympäri. Jätkät joutuu näkemään v*tusti vaivaa, että ne pärjää siinä mitä tekee. Minusta tätä pitää jo kunnioittaa. Kyllä WKF-säännöstä saa arvostella, mutta urheilijoiden pilkkaamisen funktiota en jaks ymmärtää.

En ylipäätään jaksa ymmärtää miksi kilpakaratesta on tullut kaiken pahan ruumiillistuma. Kyllähän ITF-takessakin on kontakti rajoitettua, WTF-puolella päähän ei taas saa lyödä. Siltikin WKF-karate tuntuu saavan eniten arvostelua osakseen, väillä tuntuu, että p*skaa kaadetaan jopa harrastajien niskaankin. [/u]
” Liiasta nestetankkauksesta seuraa ainoastaan se, että paska lentää keihästä kauemmaksi.”
Rädyn ohje kaikille urheilijoille
JL_
reiteenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 283
Lauteille: Marraskuu 2005
Paikkakunta: Helsinki

#4

Viesti JL_ »

Moderaattori: Viesti siirretty täältä.


Pahoittelen, Wu Guan-ketju....
fatman kirjoitti: Tällä kertaa Jussi sanoi asian melko nätisti. :) Uskoisin että kuulija myös ymmärsi pointin!

Olen pitkälti samaa mieltä Jussin kanssa kilpakaraten mädännyttävästä vaikutuksesta. Samaa voidaan nähdä myös kiinalaisten lajien puolella.
Ne mielikuvat.
Kilpakaraten mädännyttävä vaikutus?

"Suuren yleisön" silmissä karate ja sen harjoittelu nähdään valitettavan usein ensisijaisesti salia päästä päähän muodossa tehtävänä perustekniikkaharjoitteluna, katan muodon harjoitteluna ja murskausesityksistä. Tähän näkökulmaan minä useimmiten törmään.
Oman negatiivisen lisän suuren yleisön keskuudessa lajin imagoon luovat monet entiset karateharrastajat, jotka ovat pettyneet karateen ja lopettaneet koska perustekniikoiden ja katan soveltamista todelliseksi kamppailuksi ei koskaan tarjottu.
Kilpakaraten sisältöä ei suuri yleisö osaa kovinkaan paljon verrata muihin potkuja sisältäviin pystylajeihin joten siitä on vaikea löytää todellista syytä mahdollisiin imago-ongelmiin oman karatetyylin tms uskottavuuden suhteen.
Suomessa on arvioitu olevan noin 15.000 karateharrastajaa tällä hetkellä ja tuosta määrästä aktiivisia kilpaurheilijoita on vain muutama prosentti.
Kuvake
Jussi Häkkinen
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 104
Viestit: 19092
Lauteille: Helmikuu 2005

Re: Karate ja Karate

#5

Viesti Jussi Häkkinen »

kenttiensankari kirjoitti: EDIT: ja niin, vaikka karateliitto ei edusta kaikkien ihmisten intressejä, niin pirun hyvää työtä se on tehnyt kilpakaraten esilletuomiseksi. Saa okinawalaiset ihan saman homman tehdä jos siihen kykenevät.
Ovat jo tehneet. Okinawalaiset loivat sen lajin jota kilpakaratekat nyt joukolla raiskaavat.
Jussi Häkkinen

"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
JL_
reiteenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 283
Lauteille: Marraskuu 2005
Paikkakunta: Helsinki

Re: Karate ja Karate

#6

Viesti JL_ »

Jussi Häkkinen kirjoitti: Ovat jo tehneet. Okinawalaiset loivat sen lajin jota kilpakaratekat nyt joukolla raiskaavat.
Mikä ongelma tuossa voi oikein olla? Okinawalainen karate pyrkii säilymään alkuperäisenä ja homma ok. Kilpakarate pyrkii kehittymään kilpaurheiluna.
Kuvake
TimoS
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 92
Viestit: 23332
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Hesa
Etulaji: Shorin ryu Seibukan karate
Sivulajit: Matayoshi kobudo
Takalajit: Matsuoi-ha Shorinji ryu Renshinkan karate
Yhteystiedot:

#7

Viesti TimoS »

Ja sitten muistutuksena kaikille, että pitäkää keskustelu asialinjalla. Voimakkaitakin mielipiteitä saa esittää, kunhan pystyy ne perustelemaan.
Timo Saksholm

Karate wa kunshi no bugei
Kuvake
Jussi Häkkinen
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 104
Viestit: 19092
Lauteille: Helmikuu 2005

#8

Viesti Jussi Häkkinen »

mronkain kirjoitti: Karatessa sinänsä on monia asioita, jotka ainakin minulle tekevät siitä ja siihen liittyvistä seikoista hyvinkin subjektiivisen asian, tässä muutamia:
Okinawalainen vai japanilainen? Tai peräti kiinalainen?
Riippuu tyylistä. Esim. Goju-ryu, Uechi-ryu jne. voitaisiin miltei lukea kiinalaisiksi lajeiksi, ovathan ne sangen tuoretta tuontitavaraa. Metodit, sisältö ja nykyinen kokoaja (jotka mielestäni ovat kuitenkin se juurimaan määrittävä asia) ovat kuitenkin okinawalaisia.

Käsittääkseni sanaa karate ei käytetty silloin kun Okinawa oli itsenäinen, vaan vasta Japanin vallan aikana?
Kyllä, Hanashiro Chomo käytti ensimmäisen kerran nimeä julkisesti 1905. Okinawa oli ollut osa Japanin etupiiriä vuodesta 1609. Okinawa säilytti kuitenkin sangen tiukat yhteydet Kiinaan aina 1800-luvulle asti ja varsinainen "japanilaistuminen" alkoikin vasta tuolloin.

Kuinka paljon tekniikoissa on Kiinasta, mihin raja alkuperäisyyden suhteen vedetään ja millä perusteella?
Riippuu tyylistä. Osassa juuri on selvästi nähtävissä ja mm. katat suoraan kiinalaisista alkumuodoista, osassa muunnostyötä (ja Okinawan omien taitojen vaikutusta) on enemmän ja katojen historia epäselvempi (tai sikäli selvä, että on luotu Okinawalla).

Mitkä ne alkuperäiset tyylit todella olivat, onko niistä mitään jäljellä ja miten voidaan todeta ettei mitään uutta ole tullut?
Katat ovat alkuperäisiä tyylejä. 1800-luvun loppuun/1900-luvun alkuun asti voidaan mennä suhteellisen hyvällä varmuudella muuttumattomuudesta eräiden tyylien puolella. Materiaalia on, samoin wanhoja äijiä jotka ovat olleet kuuluisan kokoajan (nykytyylit ovat siis kokoelmia vanhoista tyyleistä - siis katakokoelmia) oppilaina.

Onko laji, joka ei kehity, todella toimiva ja tehokas laji? Onko mahdollista kehittää jokin laji täydelliseksi niin, että se on tehokas ja täydellinen aikojen loppuun asti ilman että mitään muutetaan?
Ei kehity? Sovelluspuoli kehittyy/sopeutuu tilanteisiin. Ei tuo aseeton/meleeaseellinen mättö mikään aivan uusi juttu ihmisen historiassa ole. Myöskään kehonkäytön periaatteet eivät mitenkään mullistava tai vallan ihmeellinen asia ole.

Mitä sana karate ylipäänsä tarkoittaa?
"Tyhjä käsi".

Mikä oli alkuperäinen nimi?
Monia nimiä. Yleisimpänä ehkä "ti".

Onko mukana hermopistetekniikoita vai ei?
Herkkiin alueisiin iskemistä taatusti on.

Onko Bubishi autenttinen ja autoritäärinen vai ei?
Autenttinen? Kyllä, jossain määrin. Karateen sen vaikutus kuitenkin on kyseenalainen. Bubishi on ollut osa joidenkin tyylien historiaa.

Mikä se ylipäänsä on/on ollut?
Kiinalainen kamppailutaidon opaskirja (tai sen okinawalainen muunnos).

Mitkä ovat ne kiistämättömät lähteet, joista vastaukset näihinkin kysymyksiin löytyvät ja millä perusteella?
Nämä kysymykset olivat suhteellisen helppoja, joten vastaukset näihin ovat suhteellisen yksimielisiä. Kuitenkin, eri henkilöiden tekemät haastattelut, historiantutkimus ja aikalaiskuvaukset ovat suhteellisen hyviä lähteitä. Samoin esim. Nisaburo Mikin työ, Choki Motobun, Gichin Funakoshin jne. kirjoittamat kirjat...tavaraa löytyy aivan hyvin.

Jos on olemassa kiistattomia lähteitä, miksi on olemassa erilaisia mielipiteitä?
Miksi tieteessä ja historiantutkimuksessa ylipäätään on erilaisia mielipiteitä?

Kuitenkin, asioita enemmän tutkineet ovat yleisesti asioista suhteellisen samaa mieltä, erimielisyyksien ollessa lähinnä tasoa "tää oppi tuon tältä" "ei, se oppi sen sen oppilaalta", eivät mitään valtalinjojen vetelyä. Julkinen keskustelu kulkee hieman tämän perässä. Toisaalta, aivan kaikkea historiasta selvinnyttä ei edes haluta julkistaa.

Sitten on vielä kysymys oikeudesta nimeen. Kuka (ja millä perusteella) päättää mikä on karatea ja mikä ei? Mistä nimitys alun perin tuli?
Kuvaava nimitys aseettomalle taistelutaidolle, mahdollisesti erotuksena aseellisista taidoista. Käyttö todnäk. yleistyi 1800-luvun lopulla ja ensin tuli esille Hanashiro Chomon Karate Shoshu Hen -julkaisussa 1905 (julkaisukäyttö on hyvä indikaattori siitä, että nimi on tunnettu) ja myöhemmin Funakoshin teoksissa (josta sitten monen väärinkäsitys siitä, että Funakoshi olisi lanseerannut k.o. nimen).

Minun ymmärtämykseni mukaan kaikkiin lajeihin, joilla on potentiaalia olla toimivia ja ajan kestäviä, liittyy oleellisesti evoluutio.
Valitettavasti myös devoluutio. Karaten tapauksessa haarautuminen kahdeksi eri lajiksi tapahtui tuossa 2. maailmansodan jälkeen kilpailukaraten syntymisen myötä. Tuolloin Japanin pääsaarten puoleiset tyylit yleisesti hyppäsivät kilpailujunaan ja myöhemmin pikkuhiljaa muuntuivat myös sisällöltään kilpailua tukevaksi (mukaan jäi myös jonkinlaisia lisäkkeitä joiden aiempi hyöty oli näissä tyyleissä kuollut - esim. kata).

Myös Okinawalla on tapahtunut evoluutiota (!). Se kuitenkin on pääosin tyylien aiemman evoluutiokehityksen - mm. katojen "kokoontumisen" mestarin tyyliksi - linjassa. Okinawalainen kehityslinja on siis erillään japanilaisesta kehityslinjasta.

Laji siis haarautui kahtia aika "nätisti" uuden alueen vaatimusten edessä 1900-luvun alun ja puolivälin aikana. Toisaalla vanha linja pystyi kukoistamaan, toisaalla vaadittiin - ja saatiin - muuta.

Millä perusteella siis vain traditionalistien pitäisi saada päättää mikä on jotain lajia ja mikä ei?
Mites vaikka sen alkup. kehityslinjan edustajien päätös? Tai uusien kehityslinjojen hyväksyminen siihen, että ovat uutta, japanilaista, kehityslinjaa ja että heillä ei ole suoraa yhteyttä juurille? Olen ihan valmis hyväksymään sen, että karatella katsotaan olevan kaksi evoluutiolinjaa nykyisin - ja että puhutaan okinawalaisesta ja japanilaisesta karatesta eri lajeina (ja kilpailukaratesta ehkä tuon japanilaisen karaten haarana/lisäkkeenä).
Jussi Häkkinen

"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
Kuvake
Jussi Häkkinen
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 104
Viestit: 19092
Lauteille: Helmikuu 2005

Re: Karate ja Karate

#9

Viesti Jussi Häkkinen »

JL_ kirjoitti:
Jussi Häkkinen kirjoitti: Ovat jo tehneet. Okinawalaiset loivat sen lajin jota kilpakaratekat nyt joukolla raiskaavat.
Mikä ongelma tuossa voi oikein olla? Okinawalainen karate pyrkii säilymään alkuperäisenä ja homma ok. Kilpakarate pyrkii kehittymään kilpaurheiluna.
Se, että kilpailukarate kaivaa toiminnallaan monttua okinawalaisen karaten arvostuksen alle.

fatman kirjoitti: Olen pitkälti samaa mieltä Jussin kanssa kilpakaraten mädännyttävästä vaikutuksesta. Samaa voidaan nähdä myös kiinalaisten lajien puolella.
Ne mielikuvat.
Juuri näin.
Jussi Häkkinen

"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
Jopo
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 2241
Lauteille: Lokakuu 2005
Paikkakunta: Pori

Re: Karate ja Karate

#10

Viesti Jopo »

Jussi Häkkinen kirjoitti:
JL_ kirjoitti:
Jussi Häkkinen kirjoitti: Ovat jo tehneet. Okinawalaiset loivat sen lajin jota kilpakaratekat nyt joukolla raiskaavat.
Mikä ongelma tuossa voi oikein olla? Okinawalainen karate pyrkii säilymään alkuperäisenä ja homma ok. Kilpakarate pyrkii kehittymään kilpaurheiluna.
Se, että kilpailukarate kaivaa toiminnallaan monttua okinawalaisen karaten arvostuksen alle.
Ehkä, mutta se on myös tehnyt lajia rutkasti tunnetummaksi. Tätä kautta se on saattanut jopa tuoda harrastajia perinteiselle puolelle.

Kyllähän voi sanoa, että kilpatake kaivaa monttua "taistelutaken" arvostuksen alle, mutta samalla se tekee koko lajia rutkasti tunnetummaksi.

ps. "taistelutake" on ihan itse keksimäni termi, takelle jolla on vvain ja ainoastaan katukamppailutarkoitus.
” Liiasta nestetankkauksesta seuraa ainoastaan se, että paska lentää keihästä kauemmaksi.”
Rädyn ohje kaikille urheilijoille
Kuvake
Jussi Häkkinen
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 104
Viestit: 19092
Lauteille: Helmikuu 2005

Re: Karate ja Karate

#11

Viesti Jussi Häkkinen »

Aho kirjoitti: Ehkä, mutta se on myös tehnyt lajia rutkasti tunnetummaksi. Tätä kautta se on saattanut jopa tuoda harrastajia perinteiselle puolelle.
Varmasti. Eri asia onkin, onko tätä kautta houkuteltu materiaali sitten toivottua tavaraa.

Suuria harrastajamääriä (tai edes runsaita) ei haeta, joten kilpailujen maineen myötä mukaan tulleet ovat...no, ainakin hyvin kyseenalaisia tapauksia.

Jos seura pysyy kuitenkin pyörimässä, vähäisempi harrastajamäärä on parempi kuin suuri.
Jussi Häkkinen

"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
JL_
reiteenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 283
Lauteille: Marraskuu 2005
Paikkakunta: Helsinki

Re: Karate ja Karate

#12

Viesti JL_ »

Jussi Häkkinen kirjoitti: Se, että kilpailukarate kaivaa toiminnallaan monttua okinawalaisen karaten arvostuksen alle.
Ei kilpakarate poista okinawalaisen karaten arvostusta. Mielestäni okinawalaisen karaten ongelma arvostuksen suhteen on siinä, että sitä ymmärtääkseni on tarkoituskin harjoittaa suhteellisen pienessä piirissä ja oman pienen liiton voimin. Myös periaatteet että kaikkea ei opeteta tai näytetä kaikille tai että oppilaat jotenkin valitaan pitävät osaltaan huolen siitä että laji/tyyli pysyy pienenä. Jos laji/tyyli pysyy pienenä eikä tarjoa suurta huomioarvoa kilpailujen, näytösten tai muun vastaavan avulla niin suuri yleisö ei sitä löydä.

Luulen myös, että karatea perinteen ja alkuperäisyyden takia harrastavat ovat eri porukkaa kuin kilpakaratesta kiinnostuneet. Okinawalaisen karaten suoranaisia kilpailijoita ovat muut perinteiset japanilaiset/kiinalaiset lajit ja esim. perinnemiekkailu. :fuel:
Kuvake
Jussi Häkkinen
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 104
Viestit: 19092
Lauteille: Helmikuu 2005

Re: Karate ja Karate

#13

Viesti Jussi Häkkinen »

JL_ kirjoitti: Luulen myös, että karatea perinteen ja alkuperäisyyden takia harrastavat ovat eri porukkaa kuin kilpakaratesta kiinnostuneet. Okinawalaisen karaten suoranaisia kilpailijoita ovat muut perinteiset japanilaiset/kiinalaiset lajit ja esim. perinnemiekkailu. :fuel:
Totta kyllä. Yleisesti kuitenkin koko karate niputetaan samaan sakkiin - myös kamppailulaji-ihmisten silmissä. Onpa näkynyt kisakaratekojakin/japanilaisten tyylien karatekoja, jotka ovat luulleet treenaavansa jotain perinteistä ja kovasti luulleet treenaavansa samaa lajia juttelemaan tullessaan... #-o


Suomessa ei ole okinawalaiselle karatelle liittoa, koska sille ei ole tarvetta (yksi tyyli ei liittoa tarvitse - oma yhdistys riittää hyvin).
Viimeksi muokannut Jussi Häkkinen, maalis 29, 2006, 11.26. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Jussi Häkkinen

"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
fatman
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 13
Viestit: 4041
Lauteille: Helmikuu 2005
Paikkakunta: Karkkila

#14

Viesti fatman »

Aho kirjoitti: Kyllähän voi sanoa, että kilpatake kaivaa monttua "taistelutaken" arvostuksen alle, mutta samalla se tekee koko lajia rutkasti tunnetummaksi.
Take tarkoittaa puhekielessä taekwondoa, kake karatea.

Varmasti kilpakarate on tehnyt nimeä koko karatelle. Samalla yleisön tietoisuus karatesta on varsin pahasti vinksahtanut.
Harvassa paikassa myöskään harjoitellaan karatea sellaisena kokonaisuutena, joksi se on tarkoitettu. Pääsyynä tähän väitän kilpakaraten ja sen sääntöjen typistävää vaikutusta. (Ja ei, valitettavasti minulla ei ole linkkiä tutkimukseen, jossa osoitetaan karaten tekniikkavalikoiman köyhtyneen kilpakaraten sääntöjen vaikutuksesta! :) )
In my heart, in my mind, in my soul
lalalaalaa lalalaalaa lalalaa
Kuvake
Jussi Häkkinen
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 104
Viestit: 19092
Lauteille: Helmikuu 2005

#15

Viesti Jussi Häkkinen »

fatman kirjoitti: Pääsyynä tähän väitän kilpakaraten ja sen sääntöjen typistävää vaikutusta. (Ja ei, valitettavasti minulla ei ole linkkiä tutkimukseen, jossa osoitetaan karaten tekniikkavalikoiman köyhtyneen kilpakaraten sääntöjen vaikutuksesta! :) )
No, esimerkiksi voi ottaa vaikka kyynärlyönnin ja erilaisten hallintojen esiintymisen taajuuden katoissa vrt. niiden esiintymisen taajuus WKF-karateottelussa (nimiesimerkki siksi, että WKF-säännöt tai niitä lähellä olevat säännöt ovat yleisimmin käytössä olevat karatekilpailusäännöt). Ja tuossa on vasta pieni osio, toimintaetäisyyskin kun on melkoisen täydellisesti muuttunut.

Myöskään katojen kilpailu"bunkait" ovat sangen riemastuttava - ja harhaanjohtava - ilmiö, monen kuvitellessa että bunkai on täydellisen vapaamuotoinen asia. Ah, acrobatics...
Jussi Häkkinen

"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 1 kurkkija