Bujinkan Budo Taijutsu

[Rojola]

Tezuka-sensei näyttää Takagi-Yoshin ryu Jutaijutsun katoja.

[Rojola]

Tezuka-sensei jälleen vauhdissa. Tässä harvemmin videoilla näkyvää Shinden Fudo ryu Jutaijutsua sekä Naginataa.

[Sotapurren_soutaja]

Foorumin sääntöjen mukaan pitää lukea aiemmat viestit...

Yön luettuani olen sivulla 35, 130 sivua jäljellä. Varsinkin ensimmäiset 30 sivua oli sangen tuhtia tavaraa. Koska en pysty istumaan koneella joka yö, niin kyllä siihen hetki vierähtää, että voi esittää tarkentavia kysymyksiä.

[Sotapurren_soutaja]

Luin jokaisen viestin tässä ketjussa; otin haltuun noin 40 vuotta 20 vuoden aikana muistiinmerkittyä Suomen Bujinkanin sosiaalihistoriaa (siihen kului 26 tuntia, kaksi pannua kahvia ja kuusi tökkiä limsaa). Kiinnostus aiheeseen heräsi, kun näin ensimmäistä kertaa Bujinkan-dojon. Törkeän siisti mesta. Asiahan nostettiin myös _yhdessä_ (mutta vain yhdessä!) ketjun viesteistä esiin: Bujinkanin harjoittelupaikat ovat säännönmukaisesti todella hienoja.

Tältä 20 vuoden ajalta jäi mieleeni kolme toistuvaa teemaa. Voihan toistuvia teemoja olla useampikin, mutta jostain syystä nämä puhuttelivat itseäni eniten ja siksi jäivät myös mieleen. Ninjahuppu, järjestelmään kohdistuva arvostelu ja skeptisyys, sekä - edelliseen liittyen - lajin harrastajien pitkämielisyys pasiivis- ja jopa aktiivisaggressiivisuutta kohtaan. Esimerkiksi - ja vain yhtenä esimerkkinä - vuonna 2008 nimimerkki Lelu kävi provoilemassa ihan tuelta, mutta Bujinkanit olivat vaan että kiitos kun päästä meidät näin vähällä! Kun kuulat pysyi pussissa se ihan varmasti ärsytti. Jos Bujinkaninjat on näin täydellisen zen, niin kaikkien pitäisi vaan treenaa Bujinkanin budoa. Zelenskyi ja Putinkin vain joisivat kahdestaan sakea ja kumartelisivat toisilleen kilpaa. Arvostan!

NINJAHUPPU

Lukemani perusteella suhtautuminen ninjahuppuun lajin harrastajien keskuudessa on historian havistessa muuttunut. Aluksi, vuodesta 2005 ainakin kymmenen vuotta eteenpäin, se oli täysin haram. Kukaan ei saanut edes omistaa, saati kuljetella mukanaan ninja-garderoobia. Tulkitsen, että se oli jonkinlainen uskottavuuskysymys. Tottakai tunnistan ja tunnustan saman tyyppisen ilmiön joissain muissakin sosiaalisen toiminnan asiayhteyksissä, joten on loogista että tiettyjen olosuhteiden vallitessa ninjahuppuiluun on kohdistunut painolastia. En kuitenkaan itse ymmärrä tämän alkuperäisiä mittasuhteita. Henkilökohtaisesti pidän itsestään selvänä, että jokaisen itseään kunnioittavan miehen täytyy omistaa ninjakostyymi. Miksi siis ninja-merkityksiä sisältäneen lajin harjoittelijoilla sellaista ei saisi olla.

Annetaan käänteinen esimerkki; joidenkin äänekkäiden saamelaisaktivistien mukaan saamen pukua ei saa käyttää kukaan muu kuin saamelainen. Olisin nimenomaan odottanut Bujinkanistien pyrkivän monopolisoimaan oikeus asusteeseen, eikä tekevän siihen niin raivokasta pesäeroa. Sellaisessa ei nähdä mitään outoa, että vaikkapa keskiaikaharrastaja haluaisi aidon temppeliherra-sotisovan valkoisine päällyskaapuineen päivineen, ja kun asustekokonaisuus on valmis, sitä esitellään muille harrastajille näiden tömistellessä jalkojaan. Sama koskee vaikkapa varhaismodernia ajanjaksoa ja sieltä vaikkapa merirosvojen taistelujärjestelmän harrastajia. Kaikki vertailisivat puujalkojaan ja papukaijojaan innokkaasti keskenään. Jos itse harrastaisin Bujinkania menisin työmatkatkin mystistä kyyrykävelyä ninjahuppu päässä käsiä heilutellen, eikä kukaan katsoisi sitä menoa kahdesti (tähän voi tietysti vaikuttaa se, että täällä Kannelmäessä sellainen nyt on muutenkin normaalimmasta päästä).

Ja sen verran olen tuossa myös tosissani, että tietynlainen itseironin suhtautuminen omaan tekemiseen kuuluu kuuluu oikeastaan kaikkeen; se koristaa ihmistä ja antaa suorittajalle hyvää karmaa. Itseironia vahvistaa käsitystä tämän itsevarmuudesta sekä yleisestä varmuudesta omaan tekemiseen. Tässä Bujinkanin aihepiirissä katson juuri ninjahuppujen edustavan tätä puolta. Siksi vuosien vieriessä silmien ohi lämmitti mieltä huomata suhtautumisen myös tähän aiheeseen muuttuvan. Rohkeasti myönnettiin jo ehkä noin viidentoista vuoden jälkeen, että ollaan sitä oltu huppu päässä myös Hombulla. Siistiä!

Tähän liittyy myös laajempi kysymys, koska en tiedä itse tästä asiasta tuon taivaallista.

Soke on opastanut historiallisissa teoksissaan (näin ketjussa minulle kerrottiin) esimerkiksi hupun taittelua liinoista, joten mitä hyötyä hupusta on ollut - onko tätä huppu-asiaa käsitelty Hatsumin kirjallisuudessa yksityiskohtaisesti? Huputetulla on kuitenkin vaikeampi hengittää, liina kastuu ja muuttuu epämukavaksi, se haittaa hengittämisen lisäksi kuuloa, estää jäähtymistä, ja niin edelleen? Onko kyseessä ollut puhtaasti pyskologinen juttu, tai naamioitumisen ja pyskologian yhdistelmä? Vaikka en tunne nimenomaisesti juuri samuraiden historiaa pidän selvänä, että tietyt samurain ulkonäköön liittyvät osat ovat sellaisia kuin ovat jo pyskologiaakin silmällä pitäen ja siksi ymmärtää hyvin, mikäli riisipellolta keihäänvarteen raahattu kuli äänestää ripeästi jaloillaan samurai-rintaman ratsastaessa kimppuun.

PÄÄLINJAT

Pitkin ketjua ja läpi vuosien käytettiin käsitettä "päälinjat" ja viitattiin, että Suomessa tällaisia olisi / tai ainakin olisi jossain kohdin ollut? / kolme päälinjaa. Missään kohtaa ei kuitenkaan käsitelty juurta jaksain sitä, mitä näillä päälinjoilla meinataan ja mitä ne ovat / olivat? Vika tietysti voi olla myös minun _ymmärryksessäni_. Ymmärsin ketjusta kuitenkin, että Bujinkan sisältää yhdeksän erilaista tekniikkakoulukuntaa tahi tekniikkajärjestelmää, mikäli tällaiset käsitteet hyväksytään? Tämän johdosta epäilen, etteivät "päälinjat" Suomen (tai minkään muunkaan) osalta voi viitata näihin koulukuntiin tahi järjestelmiin? Mielessäni kyllä kävi mahdollisuus, että Suomeen olisi näistä yhdeksästä voinut juurtua kolme ja päälinjoilla siis viitattaisiin tällaisiin, mutta jäin kuitenkin loppuviimein ajatukseen, että puhutaan silti ihan eri asioista... mitä nämä Suomen "päälinjat" siis meriteeraavat?

BUJINKANIN TULEVAISUUS

Viimeisimmät merkittävät postaukset Bujinkan-organisaatiossa tapahtuneista muutoksista ja lajin kehityksestä käsittelivät sitä, kuinka suurmestari nimitti järjestelmille kullekin oman soken--oliko jopa niin, että yksi jäi tuolloin vielä ilman nimettyä sokea? Vaikka Hatsumi-soke on läpäissyt viikatemiehen sakki-testin tähän mennessä lumilla, tapahtuu vääjäämätön kuitenkin lopulta, joten millaisia ajatuksia lajin tulevaisuus herättää omistautuneimmissa ja valistuneimmissa harrastajissa? Tiedämme kaikki, että tämä on ihan lahitulevaisuuden kysymys, ja vaikka haluankin välttää niin sanottua kannunvalantaa, niin (kuten "Andy" kirjoitti Ninjutsujen tyylisuuntia käsitelleessä ketjussa) Bujinkanille kyllä kärkkyy pesänjakajaa toisensa perään. Kuinka laji pidetään yhtenäisenä ja vältetään hajaannus? Tämä takuuvarmasti mietityttää globaalistikin, ja aiheesta on aivan varmasti keskusteltu tähän tultaessa jo vakavin äänenpainoin?

HATSUMI-SOKEN TUOTANTO

Mitä soken kirjoittamia teoksia suosittelette ja miksi, sekä mitä toisaalta ette ja miksi? Täällä ei ollut keskustelua niistä käytännössä lainkaan - sattuneesta syystä en ole vielä _ehtinyt_ katsastaa muita alueita, saati niiden ketjuja (Ninjutsu ja tyylisuunnat -ketjun kyllä luin läpi, koska se käsitteli jonkin verran myös Bujinkania; siihen meni noin kuusi tuntia).

Helmet-järjestelmästäkin löytyy kolme soken kirjoittamaa opusta:
* ninja
* the way of the ninja
* japanese sword fighting
Mitä arvioita näistä?


Tässä pääasiat mielen päältä.

Ps. myöntäisikö joku shihan minulle kunnia-kyun tunnustuksena omistautumisestani Bujinkanin kotimaiseen sosiaalihistoriaan?

[Mika]

Ehdottomasti pitäisi myöntää!

[bloodycut]

Mainiosti kerroit tuon kokonaisuuden, kannatetaan

[Puni]

Vireo ei pelitä.

[Vahtikoira]

Valvomo: Tarkemmin ninjoja koskevia viestejä siirretty tänne.

[Mänzy]

Loistava referaatti, Sotapurren_soutaja!

Täten myönnän sinulle kunniakyu-arvon Bujinkanin Suomen historiaa käsittelevän ansiokkaan tutkimuksesi vuoksi.

[Sotapurren_soutaja]

Bujinkania on käsitelty aika monessa ketjussa, asiain kattava haltuunotto on siis edelleen pahasti kesken.

Aivan erityisesti tuo Van Donkin talli kiinnostaa, koska se on konseptina sen verran erikoinen - ja pitkäikäinen. Joskus 2000-luvun alussa tuttu treenasi (ilmeisesti) Van Donkin materiaalin perusteella kertomansa mukaan ninjutsua. Asia jäi tuolloin käsittelemättä hänen kanssaan, koska kamppailu ei ollut sosiaalisen kanssakäymisemme säikeistöä. Aihetta kahlatessa tämä palasikin mieleeni. Materiaalin introssa, jonka näin, oli joku hassu kamera-ajo, jossa jengi käveli puistossa tai sen tyylisellä viher-/virkistysalueella puusta kyhättyä kaarisiltaa pitkin, ja kamera kohdistui sinne sillan alle. Sillan alla kiikkui mustiin pukeutunut hahmo pää alas päin.

Silloin mietin, että koleeta, mutta näin useiden vuosikymmenten perästä alkoi mietityttää, että mikä oli materiaalin todellinen kohderyhmä tuollaisella kuvastolla? Ehkä ensisijaisesti Amerikkalaisen keskiluokka, joka ostaa tuollaisia palveluita junnuilleen? Ninjutsu.comissa Van Donk näkyy edelleen myyvän kursseja; jos muistan oikein ketjusta, niin tuon 1.dan Bujinka-kurssin hinta sijoittui sinne 300-400 dollarin kurviin jo vuosikymmen takaperin. Siinä tapauksessa inflaatio ei ole iskenut palveluun, vaan se on myynnissä edelleen 400 vihreäselkäisellä.

Ottamatta lainkaan kantaa juuri Van Donkin tuottaman materiaalin laatuun tai videoperusteiseen harjoitteluun sinänsä, niin jos tuo kurssimateriaali sisältää järjestelmän tekniikkakokoelman väliltä 9-1 kyu aina 1. daniin asti omaksuttavassa muodossa, niin sehän on hillittömän hyvä referenssiaineisto tuolla hinnalla kenelle tahansa omistautuvalle harrastajalle. Vertaillen (ja jos premissiksi otetaan se, että aineisto tosiaan sisältää riittävän kattavasti tuon vyöarvojuoksun pääasiallisen sisällön omaksuttavassa muodossa) vastaavaa materiaalia ei pysty toteuttamaan itse tuolla samalla hinnalla jos ajalleen laskee esimerkiksi tuntipalkkaa tai muunlaista korvausta. Se voisi käydä ylitsevuotavaksi projektiksi ihan vaan omistautuneelle talkooporukallekin. Sellaisen toteuttaminen veisi joka tapauksessa tolkuttomasti aikaa ja vaatisi paljon muutakin poikkialaista osaamista kuin pelkkää lajikohtaista tekniikkaa ja suorittamista.

Myös tuota Van Donkin ninjutsu-palvelun tämän hetkistä etusivua lukiessa käy rivien välistä täysin selväksi, että siinä on yksi pesälle pyrkivä jakaja heti, kun Honbulla huutokauppa alkaa. Aiemmissa viesteissä tähän aiheeseen liittyen - olikohan taas Andy - mainittiin, että muissa järjestelmissä Van Donkin tasoinen opettaja olisi jo jättänyt järjestelmän taakseen ja lähtenyt kokonaan omille poluilleen. Tämä oli kauan sitten, ehkä 15 vuotta takaperin, eikä Van Donk ei ole tehnyt näin _vieläkään_. Siten asia on täysin yksiselitteinen.

Samalla kun tutkin netissä Van Donkia, piipahdin myös Japanissa. Pääkoulun sivut ovat tällä hetkellä sangen vaatimattomat. Soken yhteystiedot ja Bujinkanin yleiset toimintaohjeet? Onko tämä ollut aina näin pelkistettyä, vai onko se ilmentymä meneillään olevasta käymistilasta tahi murroksesta? "Kaikki yhteydenotot japaniksi" on todella vaativa edellytys kontaktinottamiselle. Ai niin, tuosta pääkoulusta näkee välillä kahtaanlaista kirjoitusasua - Hombu ja Honbu - mutta oikea malli lienee siis Honbu, eli 本部 eli pääkonttori tai päämaja tai keskustoimisto?

Loistava referaatti, Sotapurren_soutaja!

Täten myönnän sinulle kunniakyu-arvon Bujinkanin Suomen historiaa käsittelevän ansiokkaan tutkimuksesi vuoksi.

ありがとう

[AriJ]

Oma hahmotelmani on, että Doshi van Donk on edelleenjalostanut oppimaansa itseään kiinnostaviin suuntiin. Muistan nähneeni videon jossa hän tätä päätöstään perustelee. Mutta onhan se historia siellä aina, ei sitä voi pyyhkiä pois.

Pääsalin verkko-olemus on aina ollut minimaalinen, olen kuullut huhua että muutosta saattaa olla tulossa lähitulevaisuudessa, mutta aika näyttänee.

[sinappi]

Bujinkanissa mustaa vyötä (shodan) ei enää näköjään saa videokurssilla. Muistan, että vuosia sitten tämän kurssin tilaaja sai Bujinkanin honbu dojon vyötodistuksen. Nykyään shodan edellyttää henkilökohtaista vyökoetta, eikä sivulta täysin selviä, tuleeko arvo sitten tuosta van Donkin International Bujinkan Dojo Associationista:
https://blackbeltcourse.com/

Yhdysvaltalainen dai shihan (15. dan) Mark Roemke myy niin ikään etäkurssia shodaniin asti, missä liittymällä Bujinkaniin voi suorittaa vyöarvoja, joista saa Honbu dojon todistuksen. Tässäkään viimeistä arvoa, shodania, ei voi suorittaa etänä. https://ninjatrainingtv.com/product/com ... -ninjutsu/

[Rojola]

Shiraishi-sensei opettamassa Yoko Sutemi -uhrautumisheittoa, joskus muinoin.

Smooooth...



Valvomo: Facebook-video upotettu näiden ohjeiden mukaisesti.

[AriJ]

Eka kokonainen versio tolla linkatulla videolla lähtee aika sähäkästi, toisessa enemmän tyylistään hienovaraisempaa manipulointi

[Jussi Häkkinen]

Onpas hauska makikomistus!