Kannattaako koulujen käyminen?

[Mika]

Tätä aihetta on sivuttu ainakin kahdessa ketjussa. Otan aloitusnäkökulmaksi puhtaasti rahan.

HS

Korkea koulutus ei läheskään aina maksa itseään takaisin parempana palkkana. Tämä selvisi HS:n vertailussa, jossa tarkasteltiin kuuden eri ammatissa työskentelevän kokonaisansioita 35 vuoden aikana.

Putkimies tienaa huomattavasti enemmän kuin moni korkeammin koulutettu. Suoraan peruskoulusta ammattikouluun mennyt putkimies hyötyy siitä, että hän pääsee työelämään jo parikymppisenä muiden vasta aloittaessa opiskelua.


Lakimies ja lääkäri tavoittivat putkimiehen tulot vasta lähes 13 vuoden työuran jälkeen. Arkeologi ja sairaanhoitaja jäivät selvästi alle putkimiehen ansiotason.

Etlan tutkimusjohtajan Rita Asplundin mukaan erityisesti perinteisistä miesten kädentaidoista maksetaan nyt hyvin. Sen sijaan humanistisille aloille kouluttautuneet eivät juuri koville palkoille pääse.

Koulutus ei kuitenkaan yksin määrää työelämän menestystä. Moni valitsee lopulta eri alan kuin mihin kouluttautuu. Viisi ihmistä kertoi Helsingin Sanomille, miten he päätyivät nykyiseen ammattiinsa. Esimerkiksi mielenterveyshoitaja Timo Koivusalosta tuli menestynyt elokuvaohjaaja.

[kenttiensankari]

Tässäkin asiassa taitaa vallita toi kysynnän ja tarjonnan laki. Eli koulujen käyminen kannattaa, jos valitsee alan jolla on pulaa osaavista työntekijöistä. Humanistejahan kukaan ei tunnetusti kaipaa niin ei niille rahaakaan anneta

Itse en varsinaisesti ole mikään kädentaitojen ylin osaaja, joten ammattikoulu-ura olisi ollut selkeästi väärä valinta tulevaisuuden kannalta. Epäilen kyllä että nykyinenkään ura ei ihan hirveän sopiva ole minun ominaisuuksille, mutta parempi minä olen sontaa puhumaan kuin käsillä töitä tekemään Sillä pitää tehdä rahaa mitä osaa.

Ehkä koulunkäynnin rinnalle voisi ottaa myös sen mitä tekee kouluaikana. Koulutuksen lisäksi olisi hyvä olla jonkinsorttista aktiivisuutta mukana. Esim. tietoenatorin esittelijä totesi että ottivat töihin tutorin, koska se kertoo aktiivisuudesta ihmisenä. Uusista Stora Enson työntekijöistä nykyisin noin puolet ovat käyneet ulkomailla vaihdossa tai työskentelemässä opintojensa aikana.

Sattumalta olen itse tutor, ja suunnittelen vaihtoon lähtöä. Molemmissahan on järjestäjänä tai mukana avustamassa koulu, ja kyse on kiinni vain omasta aktiivisuudesta. Näin siis jos halajaa joskus johonkin toimihenkilön tai insinöörin virkaan.

Eli summa summarum, koulujen käynti kannattaa jos on valmis näkemään vähän vaivaa sen eteen, että on tulevaisuudessa rahahanoissa kiinni.


EDIT: ja niin, oma alavalintani on tällä hetkellä tuotantotalous, kun ilmeisesti jostain moniosaajista on pulaa. Näin kertoi storaenson johtajapamppu talousuutisten haastattelussa. Toivottavasti valintani on oikea.

[Wiljam]

toki raha tuo leivän pöytään, mutta liittyypä korkeaan koulutukseen muitakin näkökulmia. itse ainakin mieluummin valkkaan mielenkiintoisen ja haastavan asiakaspalveluammatin kuin tårta på tårta likaisten putkien räplääjänä (jos joku putkimies tai vast. lukee tätä, niin no offense). en kuitenkaan väitä että ns. "duunarit" automaattisesti vihaisivat ammattiaan.

toinen näkökulma on arvostus. tokihan joku lääkäri enemmän rispektia saa kuin metallimies (itse sinänsä arvostan tosi paljon esim. bussikuskeja).

kolmas näkökulma on tavoitteellisuus. haluan jotain kiinnostavampaa ja haastavampaa kuin sen metallin hiomisen.

toki olen myös sitä mieltä, että korkeasti koulutettujen tulisi saada lisää liksaa, surkuhommiahan tekemään voi aina palkata maahanmuuttajan ( 8) pakollinen hymiörivi, että kukaan ei luule viimeistä kappaletta turhan vakavasti kirjoitetuksi [vaikka itse asiassa olen sitä mieltä, että tummaihoiset bussikuskit ovat hesassa keskimäärin ystävällisempiä kuin suomalaiset])

[Sylvesteri]

Se on sitä markkinataloutta, ei tässä maailmassa koulutuksesta makseta vaan tuottavuudesta (tai no työmarkkinathan eivät toimi ainakaan vapaan markkinatalouden lakien mukaan, kun sillä puolella jyräävät kartellit).

Jos rahaa haluaa, kannattaa siis valita tarkkaan, mitä opiskelee. Ja vaikka moni sanoo, ettei raha merkitse mitään niin kyllä se merkitsee. Joillakin koulutuslinjoilla tekee edes tiukkaa päästä oman alan hommiin. Mitä järkeä on opiskella monta vuotta rakastamaansa alaa, jos kumminkin joutuu tekemään jotain muuta?

Elämä on täynnä valintoja ja riskejäkin täytyy välillä ottaa, kunhan ne vain ovat harkittuja.

[jussip]

Eilen keskustelin aiheesta kaverin kanssa netissä. Hänen ensimmäinen kommenttinsa oli jotain tyyliin ”kyllä on ihmisillä perspektiivi kunnossa jos ovat sitä mieltä että korkeakoulutus ei kannata kun ei saa tarpeeksi hyvää liksaa”.

Olen aika lailla samaa mieltä, mielestäni raha on ammattia valitessa vain yksi kriteeri, eikä edes sieltä tärkeimmästä päästä. Samoin ei hirveästi yllätä että tietyillä ammattikoulusta valmistuneilla on paremmat palkat kuin tietyillä akateemisesti koulutetuilla. Esimerkiksi uskoisin että vaikkapa ammattikoulusta paperi-, ilmailu- tai telakka-alalle työllistyvät hankkivat ihan kohtalaisesti verrattuna vaikkapa tiettyihin humanistisiin aloihin joista iso osa valmistuu suoraan kortistoon (tai työllistyy valtiolle/kunnalle matalapalkkaisiin hommiin).

Mutta eipä siinä, kuten sanoin niin minusta rahan ei tulisi ratkaista, eli sinne omalle mieluisalle alalle vaan. Siinä kun viitisenkymmentä vuotta paiskit töitä niin jos ala ei kiinnosta niin ainakaan minusta se ei ole rahan arvoista. Ja tietysti monilla käy siinä mielessä hyvä tuuri että sen oma mieluisa ala on myös suht’ tuottoisa.

Yksi asia mikä itseäni harmittaa on ammattikoulun huono arvostus ja sen takia näitä uutisia on ihan kiva lukea. Kuitenkin ammattikouluista tulee niin paljon työvoimaa tärkeisiin työtehtäviin ja silti koulutusta ja työntekijöitä ei hirveästi arvosteta, etenkään nuorten keskuudessa. Kirjoittamaton sääntö tuntuu edelleen olevan että peruskoulun jälkeen porukka jaetaan kahtia ja se heikompi puolisko työnnetään ammatilliseen koulutukseen. Tästä sitten taas syntyy se noidankehä että myös opetus on heikkotasoista (opiskelijat ja henkilökunta eivät ole motivoituneita) ja alalle on vaikea saada arvostusta.

Yhtenä pointtina sitten tietysti vielä se, että uskon myös todella paljon yksilöihin. Eli oli koulutustausta mikä tahansa, niin hyvät pärjää aina. Myös ammattikoulusta on alalta kuin alalta mahdollista päästä todella kovapalkkaisiin hommiin esimerkiksi rupeamalla yrittäjäksi ja hoitamalla homman kunnolla. Yliopistotkin ovat täynnä surkeita ressukoita, joilla ei ole mitään jakoja työmarkkinoilla vaikka olisi minkälaiset paperit taskussa.

Mainittakoon vielä että omaan koulutus-/työhistoriaan kuuluu mm. opiskelu ammattikoulussa, lukion keskeyttäminen, työskentely hyväpalkkaisessa ”duunarihommassa” peruskoulupohjalta, sekä nyttemmin työskentely hommissa joista tykkään, mutta jossa ei hirveästi palkalla kehuta (välillä tehdään hommia myös palkatta).

[riku]

Jussipeeltä asiaa isosti

Riku Ylönen

[TimoS]

Kuitenkin ammattikouluista tulee niin paljon työvoimaa tärkeisiin työtehtäviin

Jep, ja tässä on yksi syy miksi minä katson kieroon näitä valtiohallinnon tavoitteita, jotka tuntuvat (hieman kärjistäen) tähtäävän siihen että kaikkien pitää saada korkeakoulututkinto

[Polvi]

Itselläni koulutusvalinnan kriteerit olivat tärkeysjärjestyksessä:
1. Oma mielenkiinto
2. Raha
3. Sukurasitteet
4. Arvostus

Täytyy myöntää, että jos olisin lukiossa voittanut lotossa vaikkapa 4 miljoonaa euroa (tai vastaavan määrän markkoja), olisin luultavasti kouluttautunut liikunnanopettajaksi, tai vastaavaksi.

[TimoS]

3. Sukurasitteet

Sukurasitteet... Nekin vaikuttivat itselläni, tosin pikemminkin siten, että tekniselle alalle hankkiuduin. Rakennusinsinööriksihän minua hieman painostettiin, mutta ei oikein tuntunut omalta alalta

[MarkkuT]

Enpä voisi enempää olla samaa mieltä jussip:n kanssa.

[joksanen]

valtiohallinnon tavoitteita, jotka tuntuvat (hieman kärjistäen) tähtäävän siihen että kaikkien pitää saada korkeakoulututkinto

Ei ehkä korkeakoulututkinto mutta tietokoneen ajokortti ja datanomin helplessdesk-kurssi on kyllä edessä jokaisella väärän alan pidemmän ajan työttömällä. Ehkä ne tekee minusta sitten rakennusmiehen.

Tästä on juuri keskustelu kun kaveri ei jouda elää eikä harrastaa kun vuosien koulussaistumisen jälkeen joutuu tekemään käytännössä päivät läpeensä töitä. Sehän ei tietenkään ole koulutuksen itsensä vika. Mutta elämä voisi maistua paremmalta jos saisi pillinvihellyksen jälkeen vain pudottaa rukkaset ilman että tarvitsee pelätä jonkun soittavan iltamyöhällä kysyäkseen jotakin työjuttua. Toisen polun valinneella olisi jo oma talo eikä vasta toivomuslistalla.

"Jos olisin silloin tiennyt kaiken minkä nyt, niin olisin valinnut toisin."

[kenttiensankari]

Merkonomi ja datanomi ammattiopistosta, tradenomi ammattikorkeasta. Kovasti näkee noita ikäihmisiä tuolla kauppakoulun puolella hakemassa uudelleen koulutusta, sinnehän ne kaikki kait lykätään kun eivät muuallekkaan osaa hakeutua(näin karkeasti sanottuna).

Osa sitten älyää että AMK:hon pääsee jos vaan tietää minne hakee, pääsykokeethan pääsee läpi jos on käynyt edes peruskoulun kunnolla. Vaatii toki ammattiopiston tai lukion käymisen jotta olisi pätevä hakija.

EDIT: ja jotta viestissäni olisi jokin pointti, niin pitänee sanoa jotain fiksuakin. Eli Suomessa tuon "korkea"koulutuksen saa niin lapsellisen helposti, että ei mikään ihme jos duunarien palkat menee ohi. Tokihan tuolla koulussa joutuu vähän näkemään vaivaa, että keskiarvo ei ihan umpisurkea olisi. Näennäispanostuksella miun keskiarvo on jotain 2,4. Ahkera opiskelija saa helposti jotain 4 luokkaa olevan keskiarvon.

[joksanen]

pääsykokeethan pääsee läpi jos on käynyt edes peruskoulun kunnolla

Mä en ole koskaan päässyt mihinkään, missä on psykologinen testi. Tunnustus.

[TimoS]

Mä en ole koskaan päässyt mihinkään, missä on psykologinen testi. Tunnustus.

Minä olen, Nokialle, tosin olen epäillyt jo pitkään että ne vaan tarkistavat että on tarpeeksi hullu

[Jussi Häkkinen]

pääsykokeethan pääsee läpi jos on käynyt edes peruskoulun kunnolla

Riippuu ihan helkkaristi alasta. Osassa sisäänpääsy on "hitusen" hevimpää kamaa.